Tykistö

4.12. oli tykistön suojeluspyhimyksen, Pyhän Barbaran muistopäivä.

1*VzFzWRI_YW8KatdRNLOMig.jpeg

‘Saint Barbara fleeing from her Father,’ oil on panel, by Sir Peter Paul Rubens, 1620. Google Cultural Institute photo
Raise a Toast to the Patron Saint of Field Artillery
Dec. 4 is the Feast of Saint Barbara

https://warisboring.com/raise-a-toast-to-the-patron-saint-of-field-artillery-e06969de4cda#.e2d88ep87
 
Vastamurkula asetestausta.

Land-Based Phalanx C-RAM Test Fire In Iraq
hd_video_icon.jpg


Al Asad Air Base, Iraq. Nov. 14, 2016:

U.S. Army Soldiers conduct a preliminary armament calibration test fire of a Counter Rocket, Artillery, and Mortar, (C-RAM) system at Al Asad Air Base. The C-Ram is a land-based Phalanx weapon system comparable to the U.S. Navy's shipboard version of CIWS. It is designed to defeat incoming artillery, rockets and mortar rounds in the air before they can hit their ground targets. Unit - 5th Battalion, 5th Air Defense Artillery Regiment.

Film Credits: U.S. Army Video by Sgt. Neil Stanfield
Embedded media from this media site is no longer available
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tuotantolinjalta tulee näitä nyt Puolassa...eikä mennyt kun yli 20 vuottta!

Projekti aloitettiin 90 -luvulla, jolloin T55 -alustalle piti laittaa nykyaikainen L52 -torni. Joutuivat ostamaankin AS-90 Braveheart torneja, jotta britit pysyivät projektissa mukana. Matkan varrella on sen jälkeen mennyt vaihtoon kaikki. T55 alusta oli
tietenkin sopimaton; kilpailijat kertoivat Suomen testeissä aikoinaan, että yksi kaatui kun koeammutttiin putki sivusuuntaan. Myös tykki vaihtui, kun eteläafrikkalaisen Denelin panosjärjestelmä ei toiminut. Kahteenkin kertaan koska tuotantomallissa
on nyt Rheinmetallin L52 tykki Nexterin sijasta. Alustaksi vaihdettiin puolalaisten oma P91:n kehitelmä viime vuosikymmenellä. Siitä on paljon videoita maailmalla, mutta ainoastaan 8 kpl esisarja niitä tehtiin. Hyvä esimerkki mitä tarkoittaa käytän-
nössä kotimainen valmistus, jonka perään on K9-hankinnankin aikana nillitetty meidän mediassa sekä täällä MpNetissä.

2014 tuli sattuneesta syystä kiire. Tilasivat joulukuussa 120 kpl K9 Thunder -alustoja, joista 36 tulee Koreasta ja loput tehdään Puolassa. Eivät sentään kehdanneet koko pakettia tilata tai sitten halusivat pitää oman älyn eli puolalaisen ammunnanhal-
lintajärjestelmän.

Melkolailla alusta niiaa noissa laukauksissa verrattuna K9, vaikka alustan pitäisi olla sama.

Oleellisempaa onkin että palautuu lataustapahtuman aikana samaan asemaan seuraavaa laukausta varten. Aikalailla pieneen kasaan ampu Rovalla kun ite katsoin. Jos muuten vertaa K9:iin niin se ei tarvi ulkopuolisia varustelaatikoita, koska tornin sisällä
on yllin kyllin tilaa. Sama Weibel -lähtönopeustutka kun meillä. Omasuojajärjestelmään kuuluvia savunheittimiä ei näkemässäni kokeiluvaunussa ollut. Ne varmaan lisätään meidän K9:n myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä tykistöstä hirveästi mitään, joten tymiä kysymyksiä saattaa olla. Miten vertailu PZH2000 vs. K9, vaikea tietysti sanoa kumpi on parempi, mutta voisiko joku tunteva listata olennaisia eroja? Miksi PZH2000 ei tarvitse latausajoneuvoa? Yhdistävä tekijä on ainakin sama moottori?
Uskon että PZH2000 on parempi kaikkessa
 
Uskon että PZH2000 on parempi kaikkessa

Noin kategorisesti ei voi sanoaa kun @Soldierblue ilmaisee. Moottori tosiaan on sama mutta ei tykissäkään ole isoja eroja. Kun panoskammio on samankokoinen ja putki samanmittainen eivät NOTO -standardin tykit eroa ominaisuuksiltaan paljoa-
kaan. Lukko pitää tietysti itse valmistaa mikä ei olekaan helppoa, kuten Suomessakin on huomattu. Suunniteltu samaan aikaan; voidaan ajatella että PzH2000 on kuin mersu tai bemari kun meille valittiin perus KIA. Automatiikkaa ja toimintoja
enemmän mutta yksinkertainen perustekniikka saattaa joskus toimia luotettavammin. K9 ei ammu julkisten tietojen mukaan 3 ls/9 sek vaan ehkä 5 sek hitaammin. Toisaalta K9:ssä on painoa 9 tn vähemmän mikä taas joissakin tilanteissa on etu.

Latausajoneuvojankutus kannattaisi jo lopettaa. Meillä on tiet mitä pitkin kuljettaa ammuttavaa. Jos lähdettäisiin Jäämerentieltä toisen kerran kohti Murmanskia, muuttuisi asia toiseksi.
 
Melkolailla alusta niiaa noissa laukauksissa verrattuna K9, vaikka alustan pitäisi olla sama.

Puolalaisten videossa arvatenkin testaavat alustan vakautta ammuttaessa täydellä panoksella, eli käytännössä koettavat selvittää, että kaatuuko koko hoito kyljelleen ammuttaessa. Korealaisten videossa ei ole tietoa, että mikä panos on käytössä ja muutenkin ampuvat helpommin hallittavaan suuntaan.
 
Latausajoneuvojankutus kannattaisi jo lopettaa. Meillä on tiet mitä pitkin kuljettaa ammuttavaa. Jos lähdettäisiin Jäämerentieltä toisen kerran kohti Murmanskia, muuttuisi asia toiseksi.

No tämä. Mielestäni melko turha erillinen latausajoneuvo. Sama toimenpide voidaan varmasti suorittaa pikku kikkailulla. Sen verran löytyy luottoa kotimaiseen insinööritaitoon :D
 
Ihmettelin tuota "jammer carrying projectiles", kun en ollut ikinä sellaisista kuullutkaan ja googleteltuani sain selville, että ne ovat ilmeisesti jotain radiohäirintäammuksia. Vai että sellaista...

Jep. Niitä lähettimiä on vielä pirun vaikea löytää, pimeässä mahdoton. Käytännössä maastossa näkyy vain nyrkin kokoinen, maahan uponnut möykky josta törröttää puolimetrinen ohut musta tai vihreä piiska-antenni. Sen kun löydät jostain pusikosta niin on lottovoittajan tuuri. Toimivat pari vuorokautta tms. ja panevat kaikki radiotaajuudet täyteen kohinaa. Noita voi tulla esim. vihollisen tulivalmistelun päätteeksi, ja seuraavaksi alkaa kuulua telaketjujen kilinä.

Lähetti ja paperilappu nousee kunniaan siinä vaiheessa.
 
Jep. Niitä lähettimiä on vielä pirun vaikea löytää, pimeässä mahdoton. Käytännössä maastossa näkyy vain nyrkin kokoinen, maahan uponnut möykky josta törröttää puolimetrinen ohut musta tai vihreä piiska-antenni. Sen kun löydät jostain pusikosta niin on lottovoittajan tuuri. Toimivat pari vuorokautta tms. ja panevat kaikki radiotaajuudet täyteen kohinaa. Noita voi tulla esim. vihollisen tulivalmistelun päätteeksi, ja seuraavaksi alkaa kuulua telaketjujen kilinä.

Lähetti ja paperilappu nousee kunniaan siinä vaiheessa.

Uskoakseni toimivat joitakin tunteja, ja yksittäinen lähetin lähettää kohtuullisen kapealla kaistalla ja matalalla teholla. Idea on siinä, että sellaisen lähettimen saa lähelle maalia, joten sillä on siten jonkinlainen vaikutus. Eli tahtoo sanoa, että mitenkähän mahtaa toimia jos käytettävä radio osaa vaihdella taajuutta ja valita ne toimivat taajuudet automaattisesti? Voisi mennä liian vaikeaksi häirintä, kun pelkän joukkueen yhteyksien katkaisemiseen menisi esim. tusina lähettimiä.
 
Siirretty tästä ketjusta vaatimattomat 80 viestiä täyttä p****a Sekalaiseen mussutteluun. Seuraava joka postaa tänne jotain täysin asiaankuulumatonta länkytystä saa pisteen. Alkaa käämi lämmetä, minulla olisi parempaakin tekemistä itsenäisyyspäivän iltana kuin perkata tätä ketjua.
 
Uskoakseni toimivat joitakin tunteja, ja yksittäinen lähetin lähettää kohtuullisen kapealla kaistalla ja matalalla teholla. Idea on siinä, että sellaisen lähettimen saa lähelle maalia, joten sillä on siten jonkinlainen vaikutus. Eli tahtoo sanoa, että mitenkähän mahtaa toimia jos käytettävä radio osaa vaihdella taajuutta ja valita ne toimivat taajuudet automaattisesti? Voisi mennä liian vaikeaksi häirintä, kun pelkän joukkueen yhteyksien katkaisemiseen menisi esim. tusina lähettimiä.

Toiminta-aika vaihtelee, ja joissain mallissa on ajastin eli ne voivat aloittaa toiminnan vasta x ajan kuluttua. Yksittäinen lähetin peittää x kaistan taajuuksia tietyllä, olisiko luokkaa [EDIT: siis maksimissaan, ja varmasti maastosta riippuu paljon] jokusen kilometrin säteellä, mutta niitä ei koskaan ammuta yhtä vaan niitä ammutaan n kappaletta isommalle alueelle.

Eivät ne varmaankaan kaikkea radioliikennettä estä, mutta lisäävät puolustajan vaikeuskerrointa aika lailla.

EDIT: Tässä vielä esimerkin vuoksi kuva yhdestä tuommoisesta tykistöllä ammuttavasta häirintälähettimestä. Maan/lumen pinnalla siis näkyy tuo piiska ja mahdollisesti hiukan tuon mötikkäosan yläosaa. Aika hankala (lue: tekemätön paikka) löytää tuo kasvillisuuden seasta, ja kun niitä on monta niin morjens, joko on löydettävä häiritsemätön taajuus/taajuudet (automaattisesti tai manuaalisesti) tai sitten on turvauduttava muihin konsteihin kuin radioliikenteeseen jotta saadaan viesti perille.

Lähde: http://www.miltechmag.com/2014/11/indodefence-2014-photographic-recap-of_6.html

DSCN8721.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Joten eipä tuosta tule meille tykkiä ihan vähään aikaan, jos koskaan.

;)

Ei meille, mutta muille (pidetään tämäkin vitjan sivujuonne vireillä, ettei unohdu). Raidetykin kehittely etenee vitkaan, mutta kiinnostusta tuntuu riittävän edelleen.

  • Jugoslaavit saivat aikaan prototyypin jo vuonna 1985: ”Yugoslavian Military Technology Institute developed, within a project named EDO-0, a railgun with 7 kJ kinetic energy, in 1985.” (Wiki)
  • Kiina on testannut tekniikkaa ainakin vuodesta 2010: “China is now one of the major players in electromagnetic launchers; in 2012 it hosted the 16th International Symposium on Electromagnetic Launch Technology (EML 2012) at Beijing. Satellite imagery in late 2010 suggested that tests were being conducted at an armor and artillery range near Baotou.” (Wiki)
  • USA odottaa toimivaa tykkiä kymmenen vuoden kuluessa: “At Dalhgren last year, military engineers test-fired 5- and 6-inch Navy guns loaded with a version of the railgun projectile. The range of the Navy’s 6-inch guns was extended to 38 miles from 15 miles... The Pentagon also tested the railgun projectile in 155mm Army howitzers, successfully extending its range... “The Navy is on the cusp of having a tactical system, a next generation offensive weapon,” Mr. Roper said. “It could be a game changer.”(WSJ) http://www.wsj.com/articles/a-first-look-at-americas-supergun-1464359194
  • Suomessakin on herätty herran vuonna 2015. C. A. Anderssonin (2015) opinnäytteen päätelmiä: Elektromagneettinen raidetykki on merkittävä tulevaisuuden ase. Teknologian ja materiaali-tekniikan nopea kehitys ovat mahdollistaneet toimivan raidetykin rakentamisen… Raidetykin tutkimukseen ja kehitykseen on käytetty paljon resursseja, koska aseella saavutettava suorituskyky ja potentiaali voivat osoittautua hyvin merkittäviksi. Kaasulaajenemiseen perustuvat perinteiset tykit ovat saavuttamassa oman teoreettisen kantamansa rajat. Ja vaikka kantamia saataisiin kasvatettua vielä 10–20 prosenttia, eivät perinteiset tykit pystyisi saavut-tamaan samanlaisia kantamia kuin raidetykki. Jos tämänhetkisen 155mm tykin kantama pe-rävirtausyksiköllä ja muilla kantamaa pidentävillä tarvikkeilla on noin 120 km, on vastaavan 32 MJ raidetykin kantama 480 km. Raidetykillä saavutettava operatiivinen ja strateginen suo-rituskyky on siis huomattava. Tämä on merkittävä lisäetu aseessa, jonka päätarkoituksena on toimia omasuojajärjestelmänä ohjuksia vastaan ja 155mm kansitykin korvaajana.http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117291/Andersson_CA.pdf?sequence=2

Jospa Kataisen ehdottama EU:n puolustustutkimusrahasto rahoittaisi seuraavaksi vaikkapa diplomityötasoisen opinnäytteen aiheesta.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Puolalaisten videossa arvatenkin testaavat alustan vakautta ammuttaessa täydellä panoksella, eli käytännössä koettavat selvittää, että kaatuuko koko hoito kyljelleen ammuttaessa

Kyllä tiettävästi kaikki nykyiset tela-alustaiset panssarihaupitsit pystyvät ampumaan täyspanoksella jokasuuntaan. Tämä taas on autoalustaisten tykkien merkittävä heikko kohta. Niillä ampuminen on mahdollista ainoastaan etusektoriin jo valmista-
jienkin tietojen mukaan.
 
Kyllä tiettävästi kaikki nykyiset tela-alustaiset panssarihaupitsit pystyvät ampumaan täyspanoksella jokasuuntaan. Tämä taas on autoalustaisten tykkien merkittävä heikko kohta. Niillä ampuminen on mahdollista ainoastaan etusektoriin jo valmista-
jienkin tietojen mukaan.

Viittasin tuohon aikaisemmin olleeseen huhuun, että T-55 alusta olisi kaatunut moisesta, joten testattavahan sitä on. Kyllä minäkin epäilen tuota kaatumista, mutta ei siinä olisi mitään ihmeellistä, jos T-55 alusta olisi muuten turhan hento moiseen touhuun.
 
Toiminta-aika vaihtelee, ja joissain mallissa on ajastin eli ne voivat aloittaa toiminnan vasta x ajan kuluttua. Yksittäinen lähetin peittää x kaistan taajuuksia tietyllä, olisiko luokkaa [EDIT: siis maksimissaan, ja varmasti maastosta riippuu paljon] jokusen kilometrin säteellä, mutta niitä ei koskaan ammuta yhtä vaan niitä ammutaan n kappaletta isommalle alueelle.

Eivät ne varmaankaan kaikkea radioliikennettä estä, mutta lisäävät puolustajan vaikeuskerrointa aika lailla.

EDIT: Tässä vielä esimerkin vuoksi kuva yhdestä tuommoisesta tykistöllä ammuttavasta häirintälähettimestä. Maan/lumen pinnalla siis näkyy tuo piiska ja mahdollisesti hiukan tuon mötikkäosan yläosaa. Aika hankala (lue: tekemätön paikka) löytää tuo kasvillisuuden seasta, ja kun niitä on monta niin morjens, joko on löydettävä häiritsemätön taajuus/taajuudet (automaattisesti tai manuaalisesti) tai sitten on turvauduttava muihin konsteihin kuin radioliikenteeseen jotta saadaan viesti perille.

Lähde: http://www.miltechmag.com/2014/11/indodefence-2014-photographic-recap-of_6.html

Katso liite: 12570
Ilkeitä noista häirintälähettimistä tekee niiden sijainti omien joukkojen keskellä/välissä ja takana. Suuntaava antennikaan ei auta, jos häirintä tapahtuu lähettimen ja vastaanottajan välissä. Samaten maastonmuotoja on vaikea käyttää hyödyksi.

Häirinnän ei tarvitse estää radioliikennettä kokonaan, vaan riittää että se tekee viestinnän vaikeammaksi. Meidän pallomeressä pyörivät pienemmät osastot saattavat olla ihmeissään kun ensin niskaan sataa perinteistä murkulaa, rypälettä, termobaarista ja sirotemiinaa ja lopuksi vielä sotketaan radioliikennettä. Saattaa puolustuksen koordinointi ja epäsuoran tilaaminen muuttua mielenkiintoiseksi.
 
Back
Top