Tykistö

Kuuden miljardin erillisrahoitus maavoimien modernisointiin? No, jos kaarnaveneistä on tullut uusi Nokia, Apple ja Amazon, niin juu.

"Raportti: Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena
On iso harhaluulo, että pakolaiset olisivat länsimaille taakka, sanoo raportin laatinut Philippe Legrain. Jokainen euro saadaan takaisin miltei kaksinkertaisena jo viidessä vuodessa, hän laskee.
Turvapaikanhakijat
18.5.2016 klo 17.06"



Tämän luotettavan Ylen uutisen mukaan turvapaikanhakijoihin käyttämämme miljardit viimevuosilta "tulevat takaisin kaksinkertaisena". Joku +3 miljardia on palanut vuoden 2015 exoduksesta alkaen. Siis kohta sataa vähintään 6 miljardia valtion kassaan! ;) Jos käytetään sitä? :)

Kai luotettavaan Ylen uutiseen pitää voida luottaa?
 
Tähän postaukseen sisältyy ääneen lausumaton epäily siitä, että PV lähettää ostosmatkalle joukon hölmöläisiä, jotka eivät tiedä että tykkien lisäksi tarvitaan myös varaosia. Niitä ei kuitenkaan enää ollut saatavissa.

DDR:n Kansanarmeijan lopetus oli varsin äkillinen toimenpide. Henkilöstö irtisanottiin ja toimipaikkojen ovet sekä portit lukittiin. Selvää oli, ettei sen kalustoa joitakin hävittäjiä ym lukuunottamatta enää tarvittaisi, joten helpommasta päästä alettiin työkaluja, korjaamolaitteita ym myydä sekä muuta materiaalia romuttaa. Tässä vaiheessa Saksassa ei vielä oltu päätetty mitä aseille tehdään; yritetäänkö myydä vai romutetaan. Siten ei ollu mitään syytä inventoida ja säilyttää valtavat varaosavarastot, vaan ne meni romuksi.

Pahoittelut, jos en kirjoittanut tarpeeksi kunnioittavasti.

Se mitä hain "kämmäämisellä" on sitä, että itsestä riippuvaisesta syystä jokin menee pieleen. Onhan tätä huhua ollut, että sakut olisivat halunneet esitellä Suomi-delegaatiolle vielä jotakin, mutta suomalaiset päättivät jatkaa seuraavana päivänä. Seuraavana päivänä se hallin sisältö (oliko huhun mukaan juurikin 2S1 tai MT-LB) olikin jo myyty ruotsalaisille... Samoin PKM:t meni kuulemma pitkälti nenän alta.

Vaihtoehtoinen ajatukseni siitä ettei saksalaisilla ollut kaupan varaosia taas pohjautui olettamukseen, että DDR:llä oli hyvät suhteet Neuvostoliittoon eikä kaikkea elinkaaren aikana tarvittavaa oltu välttämättä hankittu varastoon. Mielessäni ei edes käynyt, että saksalaiset olisivat alkaneet kiireellä tuhota varaosia, vaikka kalusto seisoi vielä pihalla.
 
Kun katsoo Israelin 155 mm laukausten määriä Libanonin sodassa -noin 188 000 kpl.) Niin tulee väkisin mieleen millaiset läjät meillä pitäisi olla 155 millisiä esim. 105 sotaan
N. 1000 egee per laukaus... Halpaa kuin saippua. Tosiaan ddr stä saatiin se toista tuhatta junanvaunullista pilkka hintaan,(122, 130 ja 152mm)mutta parasta ennen päiväys on näinä päivinä.
Eli vastaus kysymykseesi on se, että kuinka monta sataa miljoonaa haluat varata?
 
N. 1000 egee per laukaus... Halpaa kuin saippua. Tosiaan ddr stä saatiin se toista tuhatta junanvaunullista pilkka hintaan,(122, 130 ja 152mm)mutta parasta ennen päiväys on näinä päivinä.
Eli vastaus kysymykseesi on se, että kuinka monta sataa miljoonaa haluat varata?

Ehkä jokin jenkkikuula voi tuon maksaa simppelinä mallina massiivisissa erissä. Pari-kolme tonnia lienee lähempänä riippuen räjähteestä (IM vai ei), jos kotimaisesta tuotannosta puhutaan.

 
N. 1000 egee per laukaus... Halpaa kuin saippua. Tosiaan ddr stä saatiin se toista tuhatta junanvaunullista pilkka hintaan,(122, 130 ja 152mm)mutta parasta ennen päiväys on näinä päivinä.
Eli vastaus kysymykseesi on se, että kuinka monta sataa miljoonaa haluat varata?


Jos Suomen jokainen 155 mm tykki ampuisi seuraavassa sodassa 10 min päivässä täyttä vauhtia. Niin se tarkoittaisi karkeasti 60 laukausta päivässä. 105 päivän varasto olisi per tykki 6300 laukausta.

Eli tuolla kaavalla pitäisi olla vain 1 260000 laukausta varikoilla.

1000€ laukauksen hinnalla haluisin siis vain
1, 3 miljardia tykistön laukauksille
 
Kyse oli maavoimien hankintojen rahoituksesta. Eikö rahoitusta saa käsitellä tässä ketjussa? Missä ketjussa saa keskustella maavoimien rahoituksesta?

Mistä 6 miljardia oli kysymys, johon vastasin. Et kai kiistä Ylen uutisen luotettavuutta? :o
Keskustellaan sitten maavoimien rahoituksesta. Kyse on siitä, että määrä on rajallinen ja muihin demokraattisiin kohteisiin on erilsiset intressit ja päätökset. En ota kantaa ovatko oikeita tai vääriä. Mutta kansa on puhunut, kiitos tästäkin...
 
N. 1000 egee per laukaus... Halpaa kuin saippua
Pari-kolme tonnia lienee lähempänä riippuen räjähteestä
Muistetaan, että laukaukseen kuuluu kranaatin lisäksi panos. Ja vielä sytytin sekä panoksen sytyttävä pohjanalli, jos oikein tarkkoja ollaan. Nämä kaksi viimeistä eivät tosin standardituotteina paljoa maksa, kun ei puhuta heräte- tai ohjautuvista sytyttimistä. Molemmat keskustelijat olivat siis tällä kertaa oikeassa.
 
Jos Suomen jokainen 155 mm tykki ampuisi seuraavassa sodassa 10 min päivässä täyttä vauhtia. Niin se tarkoittaisi karkeasti 60 laukausta päivässä. 105 päivän varasto olisi per tykki 6300 laukausta.

Eli tuolla kaavalla pitäisi olla vain 1 260000 laukausta varikoilla.

1000€ laukauksen hinnalla haluisin siis vain
1, 3 miljardia tykistön laukauksille

Kannattanee harkita myös ylimääräisten putkien ostamista. ;) Sen verran rajulta ampumiselta kuulostaa, jos pitää paikkansa, että 52-kaliberimitan putkille Nato-standardi on 2000 täyspanoslaukausta.

Oli miten oli, en tiedä, kannattaako vedettäviltä tykeiltä odottaa noin pitkää taistelunkestävyyttä. Vastatykistö tehnee aika kipeää etenkin raskaammille vedettäville tykeille, joiden asemasta lähtö kestää kauemmin. Että jos vaikka 1000 tai 2000 laukausta per vedettävä 155 mm tykki ja itseliikkuville sitten ehkä tuota kuvailemaasi suuruusluokkaa?
 
Kannattanee harkita myös ylimääräisten putkien ostamista. ;) Sen verran rajulta ampumiselta kuulostaa, jos pitää paikkansa, että 52-kaliberimitan putkille Nato-standardi on 2000 täyspanoslaukausta.

Oli miten oli, en tiedä, kannattaako vedettäviltä tykeiltä odottaa noin pitkää taistelunkestävyyttä. Vastatykistö tehnee aika kipeää etenkin raskaammille vedettäville tykeille, joiden asemasta lähtö kestää kauemmin. Että jos vaikka 1000 tai 2000 laukausta per vedettävä 155 mm tykki ja itseliikkuville sitten ehkä tuota kuvailemaasi suuruusluokkaa?

Kiitos tiedosta putken kestosta ja linkistä.

Mutta kuhan heitin oletuksen että seuraava sota kestää 105 päivää. Tuli vaan mieleen sellainen luku.

10 minuutin hyötykäyttö yhdelle tykille per päivä voi olla aivan liikaa. Tykistön kaverit voi osata paremmin nimetä, kuinka monta siirtoa per päivä voidaan suorittaa 155 mm. kalustolla. Montaa minuuttiahan ei varmaan samasta asemasta ammuta.
 
Kiitos tiedosta putken kestosta ja linkistä.

Mutta kuhan heitin oletuksen että seuraava sota kestää 105 päivää. Tuli vaan mieleen sellainen luku.

10 minuutin hyötykäyttö yhdelle tykille per päivä voi olla aivan liikaa. Tykistön kaverit voi osata paremmin nimetä, kuinka monta siirtoa per päivä voidaan suorittaa 155 mm. kalustolla. Montaa minuuttiahan ei varmaan samasta asemasta ammuta.

105 kunnian päivää on ymmärrettävästi suomalaisille merkityksellinen aikajana. Modernit konfliktit tuppaavat kuitenkin olemaan lyhyempiä, jos tavoitteena on toisen valtion nujertaminen. Georgian sota kesti viisi päivää, tosin puolustaja oli luokattoman heikko. Irakin sodan isot taistelut kestivät kolme viikkoa, koko valloitus alle kuusi viikkoa. Varsovan liitto suunnitteli pääsevänsä Reinille seitsemässä päivässä. Ilman ydinaseita tai toisaalta kaverien merkittävää väliintuloa voitaneen olettaa, että Suomen puolustus kestää täysimittaista invaasiota ehkä kahdesta viikosta kuukauteen.
 
105 kunnian päivää on ymmärrettävästi suomalaisille merkityksellinen aikajana. Modernit konfliktit tuppaavat kuitenkin olemaan lyhyempiä, jos tavoitteena on toisen valtion nujertaminen. Georgian sota kesti viisi päivää, tosin puolustaja oli luokattoman heikko. Irakin sodan isot taistelut kestivät kolme viikkoa, koko valloitus alle kuusi viikkoa. Varsovan liitto suunnitteli pääsevänsä Reinille seitsemässä päivässä. Ilman ydinaseita tai toisaalta kaverien merkittävää väliintuloa voitaneen olettaa, että Suomen puolustus kestää täysimittaista invaasiota ehkä kahdesta viikosta kuukauteen.
Toisaalta kautta historian on varsinkin hyökkäävän osapuolen taholta tavattu lähteä siitä, että valtioiden väliset sodat eivät pitkity, mutta siitä huolimatta ne ovat usein pitkittyneet vuosien mittaisiksi.
 
Tähän postaukseen sisältyy ääneen lausumaton epäily siitä, että PV lähettää ostosmatkalle joukon hölmöläisiä, jotka eivät tiedä että tykkien lisäksi tarvitaan myös varaosia. Niitä ei kuitenkaan enää ollut saatavissa.

Oma kerettiläinen ja harhaoppinen mielipide on se että 90-luvulla tehtiin paljon hyviä ostopäätöksiä. Esimerkiksi koko SA-kenttäarmeijan jv-aseistuksen saattaminen 1920-40 -luvulta 60-luvun kiväärikantaan (AKM sukuinen RK56TP) sekä suurelta osin DDR hankinnat maavoimien tulivoiman kasvattamiseksi. Vissiin PKM:n käyttöönotto laajasti maavoimissa on aloitettu myös 90-luvun aikana. Tietysti Hornetit myös mukaan listaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
105 kunnian päivää on ymmärrettävästi suomalaisille merkityksellinen aikajana. Modernit konfliktit tuppaavat kuitenkin olemaan lyhyempiä, jos tavoitteena on toisen valtion nujertaminen. Georgian sota kesti viisi päivää, tosin puolustaja oli luokattoman heikko. Irakin sodan isot taistelut kestivät kolme viikkoa, koko valloitus alle kuusi viikkoa. Varsovan liitto suunnitteli pääsevänsä Reinille seitsemässä päivässä. Ilman ydinaseita tai toisaalta kaverien merkittävää väliintuloa voitaneen olettaa, että Suomen puolustus kestää täysimittaista invaasiota ehkä kahdesta viikosta kuukauteen.

Itsekkin olen huomannut tuon sotien lyhenemisen. Mutta olen juuttunut ikuiseen väittelyyn aiheesta koska vastapuoli selittää mutta Vietnam, Afganistan, Irak jne..

Siksi tuo 105
 
Kaivelin kirjoista Saksan hankintoja käsitelleet jutut ja sieltä löytyy seuraavanlaista tarinaa:

Jääkäritykistö 100 vuotta

Kirjoittajana Saksassa paikalla ollut kuljetustyöryhmän sihteeri majuri Leo Ukkonen ( nykyään eversti evp )

- tavoiteltua 2S3M-kalustoa ei löytynyt riittävän hyväkuntoisena joten päätettiin hankkia sen sijaan 2S1 joita 1992 varattiin 50kpl
- tämän jälkeen syntyi päätös kasvattaa patteristot 18-putkisiksi ja 1994 hankittiin 27kpl lisää
- jälkimmäisessä hankinnassa oli mutkia matkassa koska Ruotsi oli varannut jäljellä olevan 2S1-kaluston kokonaisuudessaan hankittuaan myös koko MT-LB -varannon erikoisversioineen
- Suomi luovutti Ruotsille osan varaamistaan MT-LB:n varaosista ja sai tilalle haluamansa 27 ps-haupitsia
- Suomi hankki lisäksi Ruotsin tykit pilkkoneesta purkaamosta ps-haupitsien varaosia
- varaosina mainitaan tornin sähköiset ja mekaaniset osat sekä suuntaimet/kiertokaukoputket/latauslaitteet yms.

Vaikk’ on synkeä yö tykki leimua lyö

Kirjoittajina Leo Ukkonen ja Asko Sivula

- 2S1 ei täyttänyt panssariprikaatin tykistölle asetettavia vaatimuksia mutta järjestelmäkoulutus pystyttiin silläkin käynnistämään ( arvaan ettei Pv:n kalustoesittelyssä käytetä samaa muotoilua :D )
- Saksan hankinnat rahoitettiin luopumalla Neukkulan viisivuotishankintasuunnitelmasta sekä niistämällä Maavoimien kehittämisrahoja toiselta viisivuotisjaksolta jolloin hankkimatta jäi mm. 155mm tykistöä ja raskaita raketinheittimiä sekä UAV-kalustoa

Tarinaa on sivutolkulla joten monenmoista nippelitietoa löytyy. Muissakin kirjoissa voi aihetta käsitteleviä juttuja olla mutta niitä pitää tonkia joskus myöhemmin.

Tuolta pohjalta voinee perustellusti olettaa että se purkaamo jossa Suomi kävi ostoksilla oli tosiaan Saksassa eikä Ruotsissa. Toisaalta kokonaisia varatorneja tuskin kotimaahan laivattiin vaan eniten kuluvia tornin osia varalle.
 
Jaa-a, kaikki muut lähteet viittaavat muuhun, kaupparekisteri puhuu alustoista ja esim Ruotsin wiki sanoo käännettynä:
"A total of 1016 wagons were procured. Of these, 460 pbv 401 and 90 bärgningsbandvagn 4012 were renovated and taken to Sweden. Remaining wagons including 2S1 Gvozdika (228) were scrapped on site in Germany to recycle spare parts."

Hyvinkin todennäköistä että täydellisiä vaunuja on varattu sieltä rivikaupalla varastokentiltä, mutta toimituksethan tapahtuivat paljon myöhemmin/erissä(kuten Suomeenkin), ymmärtääkseni Ruotsi lähetti käyttöön suunnitellut vaunut suoraan itäeurooppaan peruskorjaukseen kun ei heillä kyseisistä kamppeista mitään kokemusta ollut ja järki puhuu myös sen puolesta että varaosa vehkeetkin olisi purettu wikin mukaisesti jo Saksassa koska siellä oli käynnistymässä valtavat linjat siihen touhuun... miksi rahdata tavarat kalliimmalla rahdilla Ruotsiin ja purkaa kalliimmalla siellä...

Tämä saattaa hyvinkin olla oikea tieto. Suomi osti ruotsalaisilta yli jääneitä osia mutta purkaamon sijaintia ei kirjoissa mainita. Olen päissäni kuvitellut sen olevan Ruotsissa kun muutakaan ei mainita

Lisätorniasiakin voi selittyä sillä että purkaamo myi Suomelle tornit kokonaisuudessaan ja Suomi sitten teetti tarvitsemiensa kriittisten varaosien irrotuksen varsinaisten tornien/tykkien jäädessä Saksaan. Jos tornit ovat myyntihetkellä olleet toimintakuntoisia kokonaisuuksia niin byrokratia on voinut edellyttää niiden kirjaamisen tms?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top