Ukrainan konflikti/sota

Olisi mielenkiintoista nähdä mihin nykyiset laser aseet pystyisivät. 50kW laser taitaa jenkeillä jo olla testikytössä ja 500kW laserit tuloillaan. Kummallista jos ei ukrainan sotaa hyödynnettäisi testeihin.

Niin ja jatkot jossain muussa ketjussa.
Ongelma näissä on usein se virransyöttö. Vaativat kohtuu ison ja kalliin laitteiston toimiakseen, mikä sitten vaatii huollon, ja kuitenkin samaan aikaan toimivat etulinjan läheisyydessä. En oikein koe massiivisista ja kalliista laitteista olevan apua ongelmaan. Testialueena Ukraina on vähän huono tällaisille, kun ryssät kyllä varmistaa, että samalla tulee testattua kestävyys kaikkia mahdollisia murkuloita vastaan. Voidaan todeta, ettei vielä olla teknologisesti niin pitkällä, että noita kannattaisi roudata tulialueelle, koska siellä tosiaan voi testilaitekin muuttua romuksi.

<tuli sitten vahingossa paatos, jota ei viitsi enää heittää bittitaivaaseen>
Dronejen torjuntaan näen kaksi kehityshaaraa, jotka ovat pakollisia: pistemäinen torjunta ja lähitorjunta. Pistemäisillä tarkoitan hyvin lyhyen kantaman torjuntaa, joka voidaan pultata kiinni muihin laitteisiin kuin torjuntaan valmistettuihin. Lähitorjunta puolestaan kattaa alueen alle 1-2 km. Lyhyiden kantamien vuoksi laitteiden tulee olla edullisia ja kevyitä, jotta niillä voidaan saturoida pinta-alaa riittävästi. Kantamaa ei tarvitse kovin paljon, koska puute on tällä hetkellä nimenomaan lähitorjunnassa erittäin lyhyillä matkoilla, siinä missä kauemmaksi on jo olemassa monia ratkaisuja, jotka joko toimivat jo tai voidaan saattaa toimiviksi ilman täysin uusia järjestelmiä. Erittäin lyhyille matkoille on toki järjestelmiä, mutta ne on tehty sitä varten, että saa vaikka Hindin rusikoitua sekunnissa, eli tarpeettoman paljon tulivoimaa ja siten kokoa järjestelmillä. Pistemäistä torjuntaa tarvitaan itsemurhadroneja varten ja se onnistuu parhaiten olemalla siellä, mihin nekin tulevat, minkä lisäksi tarvitsee vähiten tekniikkaa (l. edullisuus ja kompakti koko). Lähitorjuntaa puolestaan tarvitsisi parantaa ilmakuvausdroneja vastaan, mihin saattaisi riittää 1 km kantama. Ne ovat niin pieniä ja vaikeasti havaittavia, minkä lisäksi niitä voi olla paljon, ettei nykyiset ratkaisut ole kovin ketterä ratkaisu ongelmaan. Kovin kaukana olevat dronet pitää olla jo niin kookkaita, että niitä voi vedellä vaikka olalta laukastavilla, joten lähinnä ongelmaksi jää havaitseminen.

Eli puutteita on havaitsemisessa ja sopivassa tulivoimassa. Nykyiset järjestelmät ovat liian kookkaita ja tehty isompien kohteiden havaitsemiseen sekä tuhoamiseen. Havaitseminen onkin sitten oma asiansa, että pitääkö siihen käyttää tutkaa vai voisiko hyödyntää optista tunnistusta. Optinen olisi edullinen ja pienikokoinen ratkaisu, minkä toiminnan ydin on toimivassa softassa. Voisi toimia itsemurhadronejen kohteiden varustamisessa. Saattaa joskus tappaa jälkikasvuaan suojelevan lokin, mutta sellaista se on, oppivatpahan olemaan. Toki riippuen siitä, millaisella aseella drone on tarkoitus neutralisoida. Itse koen sen kineettisen energian teknisesti pitkäaikaisempana ratkaisuna, sillä sitä vastaan on tähän päivään asti ollut vaikeuksia kehittää tehokasta kevyttä suojausta ja laitteiston koon saa pysymään kompaktina.

Pistemäiseen torjuntaan tosiaan tarvitsee nopeasti reagoivaa järjestelmää, joten sille puolen ei ole kovin valinnanvaraa ratkaisuista, sen pitää olla nopea ja tehokas, sillä itsemurhadrone voi tulla hyvin yllättäen. Sen sijaan jos on aikaa, niin sitten menee mielenkiintoiseksi, että millä se vihamielinen drone neutralisoidaan ja siinä voi syntyä hyvin mielikuvituksellisiakin ratkaisuja. Pyssy, ohjus, sädetin vai drone. Pyssy on edullinen ja kompakti, mutta tarkkuus tulee ongelmaksi ja toki myös maan painovoima, kun kovin pieniä murkuloita on hankala saattaa itsetuhoutuviksi. Ohjus on kätevä, mutta kallis. Sädettimet on sitten jotain luokkaa toimii tai voi olla toimimatta ja suojaus todennäköisesti keksitään nopeasti. Sitten on ne dronet, joiden ainoa haitta on hitaus ja haavoittuvuus. Haavoittuvuus lähinnä ongelma kuvausdroneja vastaan, jotka puolestaan voivat olla vihollisen dronetorjunnan kantaman sisällä. Nopeuden puolesta toimivat hyvin kuvausdronejen neutralisointiin ja häirintään, kun taas itsemurhadronejen kanssa päästään klassiseen varustelukilpailuun siitä, kumpi on nopeampi.

Eksoottisista ratkaisuista tulee mieleen droneraketti, joka ammutaan kohti epätoivottua dronea ja sopivalla etäisyydellä muuttuu droneksi, joka on ohjuksia ohjautuvampi, mutta raketin avulla pääsee hyvin nopeasti lähemmäksi itse kohdetta, vähentäen dronen oleellisinta haittaa torjunnassa, eli hitauden. Rakettipaketti ei maksaisi kovin mahdottomia ja tuhoamistavasta riippuen drone voisi olla mahdollista uudelleenkäyttää. Optimaallisesti jopa ilman rakettipakettia. Itse painottaisin dronetehtailussa kierrätettäviä ratkaisuja.
</tuli sitten vahingossa paatos, jota ei viitsi enää heittää bittitaivaaseen>
 
Varsin suoraa puhetta Hesarilla. Maksumuuri, mutta sen verran tymäkkää tekstiä että että juttu on alla.

Heikki Aittokoski HS

2:00
Joskus ympyrät sulkeutuvat niin johdonmukaisesti, että hirvittää.

Niin kävi syyskuun lopussa, kun brittilehti New Statesman julkaisi Philip Cunliffen artikkelin otsikolla ”Ukrainan vastahyökkäyksen postmoderni teatteri”.

Cunliffe on lontoolaisen UCL-yliopiston kansainvälisen politiikan dosentti ja harhainen.

”Vastahyökkäys ei ollut sotilaallinen operaatio vaan simulaatio”, Cunliffe kirjoittaa.

”Ukraina on järjestänyt verinäytöksen oikeuttaakseen ne miljardit dollarit, joita se on saanut läntisistä valtionkassoista.”

Dosentti Cunliffe tarkoittaa ”verinäytöksellä” vastahyökkäystä, jonka Ukrainan armeija käynnisti kesäkuun alussa ja joka on edennyt valitettavan nihkeästi.

Tuloksia ei Cunliffen mukaan ollut edes tarkoitus saavuttaa, koska motiivit olivat toiset.

”Läntiset asevalmistajat ovat hyötyneet takuuvarmoista kaupoista, korkeammista osakekursseista ja rosoisesta mainosmateriaalista, joka tulee suoraan Donetskin etulinjoilta”, Cunliffe kirjoittaa.

”Läntiset hallitukset voivat viitata Venäjän puolustuksen vahvuuteen oikeuttaakseen Ukrainaan pumpatut valtavat rahamäärät. Ne voivat samalla osoittaa idän uhkaan, kun niillä on tarve saada kotimaan nuupahtaneet suosiolukemat kohenemaan.”

Dosentti Cunliffen tekstiä voisi lainata pidemmästikin, mutta lehtikirjoittamiseen pätee sama kuin maanviljelyyn: sontaa ei pidä levittää määräänsä enempää.

Cunliffen olisi kannattanut noudattaa samaa periaatetta. On tavattoman kyynistä puhua Ukrainan takeltelevasta vastahyökkäyksestä ”simulaationa”, kun rintamalla ja kotirintamalla kuolee joka päivä ukrainalaisia isiä, äitejä, siskoja, veljiä, puolisoita, lapsia.

Aivan kuin Ukrainan johtajat tapattaisivat parhaita poikiaan ja tyttäriään vain järjestääkseen ”postmodernin teatteriesityksen”.

Jos Venäjän diktaattori Vladimir Putin sattuisi lukemaan New Statesman -lehteä – mitä hän tuskin tekee –, hän varmaankin nyökyttelisi hyväksyvästi: onpa hyödyllinen idiootti.

Ympyrä sulkeutuu tosiaankin nätisti, tämä hyödyllisten idioottien ympyrä.

New Statesman -lehti on brittiläisen vasemmistoälymystön perinteikäs äänenkannattaja, jonka perustivat vuonna 1913 Beatrice ja Sidney Webb.

Webbit olivat yhteiskuntatieteilijöitä ja sosialisteja. Vanhoilla päivillään 1930-luvulla he kunnostautuivat Josif Stalinin hännystelijöinä.

Stalin, kuten tunnettua, oli Neuvostoliiton verityranni, joka rakensi ympärilleen niin tehokkaan henkilökultin, että sen pauloissa on Kremlin nykyinenkin isäntä.

Beatrice ja Sidney Webb viettivät Neuvostoliitossa pari kuukautta kesällä 1932. Kommunistiparatiisiin matkasivat monet muutkin läntiset intellektuellit, jotka lahjakkaasti onnistuivat olemaan näkemättä ihanneyhteiskunnan todellista luonnetta.

Hyödyllisille idiooteille osasivat toki nauraa jo aikalaiset. Eräs värssy vuodelta 1933 kuului näin:

Moskovaan, Moskovaan

Vilkaisu sinne nopea

Kotona taas, kotona taas

Kirjoita kirja lihava.

Webbin pariskunta toimi tuon ohjenuoran mukaisesti. Vuonna 1935 he julkaisivat 1134-sivuisen teoksen nimeltään Neuvostokommunismi: uusi sivilisaatio?

Toisessa painoksessa vuonna 1937 kysymysmerkki oli jo poistettu tarpeettomana. Samaan aikaan Neuvostoliitossa Stalinin vainot jauhoivat kammottavina ja täysillä.

En ole lukenut Webbien teosta. Uskon kuitenkin brittihistorioitsija Kevin Morgania, joka on luonnehtinut heidän asiaproosaansa sanoilla ”lyijynraskas pitkäpiimäisyys”.

New Statesman ei 1930-luvulla ollut Webbien käsissä, mutta ideologinen suuntautuneisuus oli sama. Lehti pelasi Stalinin pussiin, aivan niin kuin se vuonna 2023 näyttää pelaavan Putinin pussiin.

Aika on taas otollinen hyödyllisille idiooteille. Itse asiassa elämme varsinaista hyödyllisten idioottien kulta-aikaa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonkin käytti ilmausta viime talvena. Hän puhui koraaninpolttajista ja mielenosoittajista, jotka ripustivat Erdoğan-nukkeja lyhtypylväisiin ja vaikeuttivat näin Ruotsin pääsyä Natoon.

”He ovat tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hyödyllisiä idiootteja niille voimille, jotka tahtovat Ruotsille pahaa”, Kristersson sanoi.

On väitetty, että ”hyödyllisistä idiooteista” puhui ensi kertaa bolševikkijohtaja Vladimir Lenin, neuvostokatastrofin alullepanija. Niin ikään on väitetty, että termiä viljeli Stalin.

Kummankaan väitteen tueksi ei löydy vakuuttavaa alkuperäislähdettä. On joka tapauksessa selvää, että termi yleistyi kylmän sodan aikakaudella lännessä.

Hyödyllisellä idiootilla tarkoitetaan ihmistä, joka yleensä hyväuskoisuuttaan tai hölmöyttään asettaa itsensä vieraan asian, yleensä pahuuden, palvelijaksi. Beatrice ja Sidney Webb pariskunta olivat siis Stalinille hyödyllisiä idiootteja.

Hyödylliset idiootit saattavat olla myös kylmän laskelmoivia omaneduntavoittelijoita.

Kun Unkarin änkyräpopulistinen pääministeri Viktor Orbán vetää Euroopan unionissa omaa, Putin-myönteistä linjaansa, hänellä on siihen sisäpoliittiset syynsä.

Venäjältä saa halpaa kaasua ja öljyä, jotka pitävät käynnissä niin Unkarin kuin Orbánin valtakoneiston. Niinpä Orbán on mielistellyt Putinia ja asettunut monesti poikkiteloin EU:n Venäjä-pakoteneuvotteluissa.

Orbánin myötämieli menee hämmentävän pitkälle. Viime vuonna hän esti Moskovan patriarkka Kirillin lisäämisen EU:n pakotelistalle, vaikka tämä on ollut kiihkomielisesti lietsomassa hyökkäyssotaa.

Tänä vuonna Kirill myönsi Orbánille korkea-arvoisen kirkollisen kunniamerkin sitoutumisesta kristillisiin arvoihin. Kirillin mielestä Orbán on ”johtaja, jolla on lujat vakaumukset”.

Niin, on kai opportunismikin vakaumus.

Venäjän ymmärtäjiä eli Ukrainan aseman vaikeuttajia löytyy kaikista ilmansuunnista.

Valtiotasolla Unkari on saamassa seuraa naapurimaastaan Slovakiasta, jossa populisti Robert Ficon Smer-puolue voitti viime lauantain parlamenttivaalit.

Fico on mennyt niin pitkälle, että syyttää Ukrainaa sodasta Venäjän kanssa.

”Sanon ääneen ja selvästi: Ukrainan sota ei alkanut eilen eikä viime vuonna”, Fico totesi elokuussa vaalitilaisuudessa. ”Se alkoi 2014, kun Ukrainan natsit ja fasistit alkoivat murhata Venäjän kansalaisia Donetskissa ja Luhanskissa.”

Unkarissa ja Slovakiassa esiintyvää Venäjä-mielisyyttä on tuplaten vaikea ymmärtää.

Ensinnäkin on päivänselvää, kuka Ukrainassa hyökkäsi. Toiseksi on outoa, ettei historiallinen kokemus paina vaa’assa – ovathan sekä Unkari että Slovakia maita, jotka ovat lähihistoriassaan saaneet karvaasti tuta moskovalaismallisen ystävyyden.

Hyödyllisten idioottien vakio-ominaisuuksiin kuuluu tosiasiain ohittamisen taito. Lajissa on osoittanut suoranaista mestarillisuutta Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder, maansa johtava Putinversteher eli Putinin ymmärtäjä.

Schröder on vielä enemmän, hän on Putinin sydänystävä.

On vaikea käsittää, mitä Schröderin päässä pyörii, kun hän jatkaa kaveeraamista sotarikollisen kanssa. Hyökkäyssodan alku helmikuussa 2022 ei lopettanut Schröderin Venäjän-matkoja, ja toukokuussa hänet nähtiin Venäjän Berliinin-suurlähetystössä kilistelemässä voitonpäivän juhlissa.

Vähän etäisempi mutta sitäkin hyödyllisempi hyödyllinen idiootti on Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva.

Lula esitti viime vuonna näkemyksensä Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä.

”Tämä tyyppi on yhtä syyllinen sotaan kuin Putinkin”, Lula kommentoi.

Tuolloin Lula oli vasta pyrkimässä presidentiksi. Nyt virassa ollessaan hän on jatkanut näennäistasapuolisuuttaan.

Syyskuun alussa Lula sanoi Putinin olevan tervetullut vierailulle Brasiliaan.

”Me nautimme rauhasta ja haluamme kohdella ihmisiä hyvin”, Lula perusteli.

Brasilian presidentti saattaa pelastaa maansa sademetsät, ja hyvä niin. Ukrainalaisista ihmisistä ei näköjään niin väliä.

Hyödylliset idiootit eivät välttämättä ole aina idiootteja. Osa heistä on peräti huippuälykkäitä. Mutta hyödyllisiä he ovat kaikki, siis Putinille.

Mitä kerkeämmin silitetään Venäjän verityrannia myötäkarvaan, mitä auliimmin hänen pikku kätyreitään hyysätään maailmalla, mitä enemmän lännessä hämärretään oikean ja väärän välistä rajaa, sitä makoisammin naurattaa Kremlin saleissa.
Venäjän politiikan ymmärtäjiä, hyödyllisiä idiootteja, oli 1930-luvulla liberaalipiireissäkin, kuten on edelleen. New York Timesin toimittaja Walter Durant oli yksi heistä:

Pulitzer-palkittu New York Timesin kirjeenvaihtaja Walter Durant kirjoitti vuonna 1933, suuren nälänhädän huipulla, jutun otsikolla: "Venäläiset ovat nälkäisiä, mutta eivät kuole nälkään". Hän perusteli joitakin Stalinin toimia tarpeellisiksi, "koska olosuhteet ja Venäjä vaativat sitä", ja sanoi, että hän "antoi Venäjän kansalle... sen, mitä se todella haluaa, nimittäin yhteisiä ponnisteluja, yhteisöllisiä ponnisteluja". Hän kirjoitti myös, että puna-armeija ei tarjonnut uhkaa ja että Stalin oli sitoutunut auttamaan vähemmistöjä. Erityisen sitoutunut Josif Vissarionovitsh oli auttamaan kansalaisia pois maallisen vaelluksensa kurjuudesta ja suomalaisillahan oli omakohtaista kokemusta sekä vähemmistönä elosta Neuvostoliitossa että puna-armeijan uhasta talvella 1939 - 1940.

Ylikansalliselle suurliike-elämälle Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on sekä ansaintamahdollisuus että häiriötekijä, sillä asetut pakotteet haittaavat pahasti Venäjän kanssa tehtävää kauppaa ja sijoitustoimintaa, mikä saa aikaan lobbarien painetta poliittisille päättäjille, joilla on tunnetusti herkkä korva suursijoittajien suuntaan.
Rauhanneuvotteluita vaativat jättävät mieluusti mainitsematta sen kuinka monta miljoonaa tai kymmentä miljoonaa ukrainalaista he ovat valmiita luovuttamaan sotasaaliiksi ja palkkioksi Vladimir Putinille vastineeksi "rauhasta", vaikka osalle heistä ei tuotakaan vaikeuksia sanoa - kaikki.
 
Jonkinlaista sotaväsymystä on kyllä havaittavissa täällä sohvan perukallakin. Ryssää ei vaan saada työnnettyä pois ja vaikka ryssän kyvyttömyys on tullut jo kaikille selväksi, niin ei taida Ukrainankaan lihakset riittää ainakaan nopeaan maan tyhjentämiseen örkkilaumoista.

Ukrainan sota toivottavasti otetaan tarkkaan syyniin ja havahdutaan siihen, että ryssää ei saa päästää syvälle omaan maahan. Se on yhtä vaikeasti hävitettävä otus kuin lutikat. Itseäni ei huvita elää väärällä puolella Kymijokea jos ryssä pysähtyy vasta Ahvenkoskella. Palaa vanha Ruotsin- ja "Ryssän" Pyhtää jako.

Tästä asiasta on jauhettu ja varmaan fiksuilla on antaa vastaus, mutta edelleenkään en ymmärrä miksi Ukraina alkoi puskemaan siihen ennakkoon kaikkein vahvimpaan kohtaan? Tulee mieleen Kursk -43. Annetaan vastustajalle aikaa varautua ja sitten mennään siihen kaikkein vahvimpaan ja ennakoitavimpaan paikkaan? Tuolla idässä olisi ollut satoja kilsoja aluetta jossa linnoitteet paljon heppoisemmat ja oikean läpimurron mahdollisuus suurempi. Sillä olisi voinut olla sitten dominoefektiäkin muualle. Joo ei se varmaan olisi örkkejä etelästä häätänyt, mutta olisi pienentänyt rintamalinjaa kun ryssä ei omalla rajallaan pidä ketään ja ainakin antanut moraalista buustia jopa meille täällä sohvalla. Pelkään, että tuo mitätön pullistuma etelässä tylsytti Ukrainan kovimman terän ja nyt sitten taas talvi varaudutaan puolin ja toisin.

No kuten sanottua väsymys puskee päälle ja sen myötä skeptisyys. SLAVA UKRAINI LOPPUUN SAAKKA!
 
Ukrainan sota toivottavasti otetaan tarkkaan syyniin ja havahdutaan siihen, että ryssää ei saa päästää syvälle omaan maahan. Se on yhtä vaikeasti hävitettävä otus kuin lutikat. Itseäni ei huvita elää väärällä puolella Kymijokea jos ryssä pysähtyy vasta Ahvenkoskella.

Jos tämä sota jotain on opettanut niin juurikin sen että Venäjää ei saa päästää pesiytymään yhtään mihinkään ja se pitää pysäyttää tavalla tai toisella heti rajan tuntumaan ja mieluiten jo Venäjän puolelle. Venäjä tuhoaa kaiken mikä tielle osuu ja pesiytyy sitten raunioihin. Se on kuluttavaa ja tuhoisaa sotimista ja hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa joutuu maksamaan jokaisesta takaisin otetusta palasta hirvittävän hinnan kun ryssä istuu tunkiolla kuin täi tervassa :ROFLMAO:

Tämä sota olisi päättynyt jo ajat sitten jos Ukraina olisi varautunut hyökkäykseen paremmin jo ennakkoon mutta tämä on tietysti pelkkää jossittelua kun näin ei monestakin syystä tapahtunut eikä ollut lähelläkään tapahtua.
 
Viimeksi muokattu:
Jonkinlaista sotaväsymystä on kyllä havaittavissa täällä sohvan perukallakin. Ryssää ei vaan saada työnnettyä pois ja vaikka ryssän kyvyttömyys on tullut jo kaikille selväksi, niin ei taida Ukrainankaan lihakset riittää ainakaan nopeaan maan tyhjentämiseen örkkilaumoista.

Ukrainan sota toivottavasti otetaan tarkkaan syyniin ja havahdutaan siihen, että ryssää ei saa päästää syvälle omaan maahan. Se on yhtä vaikeasti hävitettävä otus kuin lutikat. Itseäni ei huvita elää väärällä puolella Kymijokea jos ryssä pysähtyy vasta Ahvenkoskella. Palaa vanha Ruotsin- ja "Ryssän" Pyhtää jako.

Tästä asiasta on jauhettu ja varmaan fiksuilla on antaa vastaus, mutta edelleenkään en ymmärrä miksi Ukraina alkoi puskemaan siihen ennakkoon kaikkein vahvimpaan kohtaan? Tulee mieleen Kursk -43. Annetaan vastustajalle aikaa varautua ja sitten mennään siihen kaikkein vahvimpaan ja ennakoitavimpaan paikkaan? Tuolla idässä olisi ollut satoja kilsoja aluetta jossa linnoitteet paljon heppoisemmat ja oikean läpimurron mahdollisuus suurempi. Sillä olisi voinut olla sitten dominoefektiäkin muualle. Joo ei se varmaan olisi örkkejä etelästä häätänyt, mutta olisi pienentänyt rintamalinjaa kun ryssä ei omalla rajallaan pidä ketään ja ainakin antanut moraalista buustia jopa meille täällä sohvalla. Pelkään, että tuo mitätön pullistuma etelässä tylsytti Ukrainan kovimman terän ja nyt sitten taas talvi varaudutaan puolin ja toisin.

No kuten sanottua väsymys puskee päälle ja sen myötä skeptisyys. SLAVA UKRAINI LOPPUUN SAAKKA!

Jos Ukraina ei meinaa mennä rajan yli, niin ei ole mitään järkeä pyrkiä kovin pitkälle itään Luhanskin seudulla. Siinä vain antaa etua ryssälle, jonka huoltoetäisyydet lyhenevät ja asettaa itsensä mottivaaraan, koska ryssä voi hyökätä omalta puoleltaan Harkovan tienoilta. Luhanskissa pitkälle itään meneminen vaatisi siis omia voimia rajalle, jotta voitaisiin tämmöiset yritykset estää.

Toisaalta Azovin meren rannan valtaaminen on se liike, jolla koko Krim saadaan mottiin. Tämän vuoksi sitä yritetään, vaikka se onkin ilmeistä.

Vaihtoehto tälle yritykselle on mennä Hersonista joen yli tai lähteä kohti Moskovaa. Viimeisin näistä olisi ihan hyvä liike, mutta on mahdottomuus johtuen lännen munattomuudesta ja saattaa herättää ryssissä tarvetta taistella vastaan, joidenka syiden vuoksi tätä tuskin nähdään tapahtuvan kovin nopeasti.
 
Jos tämä sota jotain on opettanut niin juurikin sen että Venäjää ei saa päästää pesiytymään yhtään mihinkään ja se pitää pysäyttää tavalla tai toisella heti rajan tuntumaan ja mieluiten jo Venäjän puolelle. Venäjä tuhoaa kaiken mikä tielle osuus ja pesiytyy sitten raunioihin. Se on kuluttavaa ja tuhoisaa sotimista ja hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa joutuu maksamaan jokaisesta takaisin otetusta palasta hirvittävän hinnan kun ryssä istuu tunkiolla kuin täi tervassa :ROFLMAO:

Tämä sota olisi päättynyt jo ajat sitten jos Ukraina olisi varautunut hyökkäykseen paremmin jo ennakkoon mutta tämä on tietysti pelkkää jossittelua kun näin ei monestakin syystä tapahtunut eikä ollut lähelläkään tapahtua.
Samoilla linjoilla olen. Ja samoilla linjoilla olin jo kun uutisista luin, että ovat jumiutuneet eräänlaiseen asemasotaan ja että ryssä alkoi rakentamaan puolustuslinjojaan. Ajattelin, että "Älkää helvetissä antako ryssän kaivautua. Siitä ei tule kuin pitkä harmi." Ja valitettavasti olin oikeassa.

Ja se kuuluisa ryssän käänteinen Midaksen kosketus pätee täälläkin harmittavan hyvin. Kaikki ne alueet, jotka ovat olleet ryssän hallussa on täysin paskottu. Ryssä pitää pysäyttää HETI RAJALLE. Ei tuumaakaan periksi. Uskon ja toivon että Suomenkin Puolustusvoimat nyt tietävät tämän ja varautuvat sen mukaisesti..
 
– Me tuemme Ukrainan asevoimien aseellista taistelua miehittäjiä vastaan. Tuemme avointa sotilaallista vastarintaa taistelukentillä sekä sabotaasitoimia miehittäjän hallussa olevilla ukrainalaisilla alueilla että myös Venäjän federaation alueilla, julkilausumassa sanotaan.


– Lisäksi me hyväksymme kaikki voimankäytön muodot putinismin vastustamisessa niiltä venäläisiltä itseltään, jotka päättävät lähteä tälle tielle, sillä ehdolla, että sitä ei ole suunnattu siviiliväestöä vastaan.

Kasparov.jpg
 
– Me tuemme Ukrainan asevoimien aseellista taistelua miehittäjiä vastaan. Tuemme avointa sotilaallista vastarintaa taistelukentillä sekä sabotaasitoimia miehittäjän hallussa olevilla ukrainalaisilla alueilla että myös Venäjän federaation alueilla, julkilausumassa sanotaan.


– Lisäksi me hyväksymme kaikki voimankäytön muodot putinismin vastustamisessa niiltä venäläisiltä itseltään, jotka päättävät lähteä tälle tielle, sillä ehdolla, että sitä ei ole suunnattu siviiliväestöä vastaan.

Kasparov.jpg
Nyt taisi tulla shakki. Putinin sopii toivoa että saa joko upseerin tai sotilaan siirrettyä eteen.
 
Edit: Ilmeisesti kärjistetty tässä oleva tviitti.


Sveitsi antaa rahaa miinojen raivaukseen.
 

Šoigu: Venäjä ei kaavaile uutta liikekannallepanoa​

Venäjä ei kaavaile uutta liikekannallepanoa, koska armeijalla on tarpeeksi sotilaita, sanoo puolustusministeri Sergei Šoigu. Ministerin kommenteista uutisoi Venäjän valtion uutistoimisto RIA.

– Pääesikunnalla ei ole suunnitelmia lisämobilisoinnille.

--‐--- KÄÄNNÖS ------

Šoigu: Venäjä kaavailee uutta liikekannallepanoa

Venäjä kaavailee uutta liikekannallepanoa, koska armeijalla ei ole enää tarpeeksi sotilaita, myöntää puolustusministeri Sergei Šoigu. Ministerin kommenteista uutisoi Venäjän valtion uutistoimisto RIA.

– Pääesikunnalla on suunnitelmia lisämobilisoinnille.

------------

 
Back
Top