Ukrainan konflikti/sota

No eihän se mikään kenttätykki olekaan. Tulitehtävä ja aseman vaihto.

Sen takiahan se on alustalla. Taitaa tuo shoot and scoot periaate olla vähän hakusessa Ukrainalla.
Kai ne Lancetit se isoin ongelma on, ei kerkiä verkkojen alle.

“Hiding the Caesar leads to degrading its satellite link, which becomes impossible to guide fire without it. It would be necessary to either guide the shot in manual mode or for the satellite antenna to be detachable.”
 
Ukrainalainen prikaatin komentaja moittii Caesaria. Liian helposti huomattava, joten käyttö hänellä vähäistä.

Yllättävää että tämän mukaan se komentaja suosii mieluummin M777 howitzeria, jonka voi piilottaa pusikkoon ja ympärille rakentaa dronesuojia Lancettia vastaan. Caesaria ilmeisesti joutuu käyttämään avoimella jotta satelliittiyhteys ei kärsi. Mutta itselleni jäi epäselväksi miksi se howitzer ei olisi yhtälailla 3-4 minuutissa vastatykistötoiminnan kohteena kuin se Caesarikin kuulemma on, kenties venäjä on vastatykistötoiminnassaan riippuvainen enemmän näköhavainnosta eikä tutkia ole riittävästi?

Bohdanassa, ainakin siluetin puolesta voisi kuvitella olevan tämä sama ongelma kuin Caesarissa, siis hyvästä syystä innovoidaan myös vedettävää versiota.
 
Yllättävää että tämän mukaan se komentaja suosii mieluummin M777 howitzeria, jonka voi piilottaa pusikkoon ja ympärille rakentaa dronesuojia Lancettia vastaan. Caesaria ilmeisesti joutuu käyttämään avoimella jotta satelliittiyhteys ei kärsi. Mutta itselleni jäi epäselväksi miksi se howitzer ei olisi yhtälailla 3-4 minuutissa vastatykistötoiminnan kohteena kuin se Caesarikin kuulemma on, kenties venäjä on vastatykistötoiminnassaan riippuvainen enemmän näköhavainnosta eikä tutkia ole riittävästi?

Bohdanassa, ainakin siluetin puolesta voisi kuvitella olevan tämä sama ongelma kuin Caesarissa, siis hyvästä syystä innovoidaan myös vedettävää versiota.
Ehkä ryssän vastatykistötoiminta pohjautuu enemmän Lancettien käyttöön, jolloin se näkyvä maali on prioriteetti. Verkotettu ja naamioitu triplaseiska ei niin helposti paljastu. Joten luultavasti tutkien vähyydestäkin kyse.
 
6) eli jatko

Voisi kuvitella, että ryssän hyökkäysvoima puolestaan ehtyy nykyisissä laajoissa liharynnäköissä. Ukrainan on tässä tilanteessa paljon edullisempi puolustaa ja antaa ryssän höökiä. Sama on nähty suhteellisesti molemmin puolin.

Pystyykö Ukraina puolestaan keräämään voimia ja aloittamaan aktiivisen kampanjan etelässä kevään aikoihin? Mikäli USA:n tuki ei ehdy niin uskon tämän tapahtuvan. Tilanne on taas erilainen. Dnipron laajemman ylityksen täytyy mielestäni olla osa Ukrainan vastahyökkäystä, pelkästä Tokmakin aukosta ei päästä edelleenkään läpi.

Kuinka monta kierrosta tätä tulee. Kukaan ei tiedä. Sitä vähemmän mitä enemmän Ukrainalle annetaan apua.

Yritän vähän jäsennellä omia ajatuksia tästä... luulen, että länsimaissa on ymmärretty nyt, ettei sotaa voida ratkaista vaalikauden rajoissa. Hommaahan on leimannut ennen kaikkea kiire - on koulutettu nopeasti ukkoja vastahyökkäykseen, annettu länsiaseita ja luotettu vastoin omienkin armeijoiden doktriinia, että venäläisten linjat murtuvat. Luultavasti vähän sokeutuneena aiemmista linjojen romahduksista. Virheitä tehtiin siinä, että aliarvioitiin ryssän tappioidensietokyky (mitkä taitavat olla nyt suurimmat sitten toisen maailmansodan), sekä linnoitettujen asemien merkitys, plus se intensiivisyys millä paikat oli miinoitettu. Voisi kuvitella, että taustalla on ollut Bidenin hallinnon toive nopeasta voitosta, jota voitaisiin käyttää vaaleissa hyödyksi, mutta se epäonnistui:

- ukrainan joukkojen koulutustaso ei ole riittävä sen kaltaiseen hyökkäykseen
- kalustoa on sen verran vähän ettei sitä uskalleta menettää
- ei ilmatukea
- ei nopeaa keinoa murtaa miinakenttiä

Nyt tiedetään, ettei sota ratkea vaaleihin mennessä, joten sikäli voidaan alkaa keskittyä oikeisiin asioihin. Veikkaan että seuraavaksi pyritään vakauttamaan linjat ja taistelemaan siten, että ryssälle aiheutetaan mahdollisimman suuret tappiot mahdollisimman halvalla. Samaan aikaan panostetaan hyökkäysjoukkojen koulutukseen sen pohjalta mitä epäonnistumisesta opittiin. Siksi luulen että F-16 ei tule myöskään peliin ihan heti - piloteille halutaan antaa paremmat mahdollisuudet toimia niillä. Lisäksi hankitaan kalustoa esim. miinanraivaukseen ja lännessä potkitaan ammustuotantoa ylös, Ukrainassa omaa ammus- ja asetuotantoa tuetaan koska nyt todennäköisesti ymmärretään myös se, että linjojen murtaminen täytyy todennäköisesti tehdä ampumalla niin paljon rautaa alueelle, ettei mikään hiirtä suurempi enää elä siellä. Ja siitä huolimatta läpimurto vaatii että joukot osaavat asiaansa, joten niitä pitäisi pystyä kouluttamaan huomattavasti pidempään riittävässä määrin.

Tässä on vähän samaa mitä oli edellisessä suursodassa. Ei sekään sota kääntynyt ihan hetkessä, vaan valmisteluja tehtiin aika kauan. Täytyy vain toivoa etteivät vaalit vaikuta asiaan liikaa - jonkun pitäisi markkinoida asia Trumpille siten, että nyt hän pääsee näyttämään miten sota voitetaan ja sitten kusemaan Bidenin perinnön päälle.
 
Lähtisin itse purkamaan tuota niin, että ensin mietitään paljonko venäjä on sotilaita saanut rintamalle.
- Sodan alussa joukkoja oli noin 250 000
- Kevään ja kesän 2022 aikana tuli ne helpot vapaehtoiset, sekä muualta siirretyt sotilaat. Tästä ei olemassa tarkkaa määrää, mutta veikataan noin 250 000
- Syksyllä 2022 tuli LKP ja 300 000
- Ja viimeisen vuoden aikana vajaa 100 000

Eli, venäjä on saanut rintamalle noin 900 000 sotilasta ja lähdetään siitä, että kotiutettuja on niin vähän, että niitä ei tarvi ottaa huomioon. Lisäksi päälle vangit, wagner, sekä muut joukot, jotka eivät kuulu varsinaiseen venäjän armeijaan.

Ja jos putin ilmoitti että rintamalla on se noin 600 000, niin vahvuudesta on poistunut se 300 000.
Mutta, tässä on kaksi asiaa, jotka pitää ottaa huomioon.
- Tässä nyt oletetaan, että haavoittunut/kaatunut suhde on se tyypillinen 3:1. Mutta, on paljon uutisia siitä, että venäjä ei kykene hoitamaan haavoittuneita, joten luultavasti tuo suhde on paljon huonompi.
- On myös ollut uutisia siitä, että lievästi ja välillä myös vakavasti haavoittuneita ei ole päästetty pois rintamalta, joten osa haavoittuneista on osa tuota 600 000 sotilasta.

Joten oma veikkaus on seuraava.
- Rintamalla on 600 000 sotilasta, joista ehkä vain 400 000 ns. taistelukunnossa. 200 000 olisi haavoittunut, sairas tai muuten taistelukyky on laskenut huomattavasti.
- Rintamalta on poistunut yli 300 000, joista vähintään puolet olisi kuollut ja toinen puoli vakavasti haavoittunut.
- Lisäksi pieni määrä lievästi haavoittuneita, jotka on päästetty pois ennen kuin pula sotilaista on iskenyt kunnolla päälle.

Iso mutta tässä on sitten nuo Wagner, vangit sekä nuo "muiden" joukkojen tappiot, koska emme tiedä kuuluko ne tuohon putinin ilmoittamaan määrään. Joten, jos ne otetaan mukaan, niin kuolleiden määrä on ehkä noin 200 000 - 250 000, muuten ehkä 150 000 - 200 000

Mutta, tämä on vain tällaista asioiden olettamista sekä numeroilla leikkimistä. Ei oteta tätä liian vakavasti.
Tämän vuoden lukema on isompi kuin tuo 100000. Itse putteli ja muutkin ovat puhuneet luvusta "1500" päivä rekryissä. Vuosien 22-23 suurin muutos oli PMC:istä luopuminen, ilmeisesti niiden potenttiaali oli lähinnä saada innokkaat sotijat rintamalle etnisten ryssien joukosta. Tämä kaivo taisi kuivua. Mitä ilmeisemmin sama rekrytointi oli kuitenkin tehokasta ja nyt rekrytään syrjempää rahalla ihan aitoon ryssänarmeijaan. Syrjäseuduilla luotta viralliseen ryssään on isompi kuin oliargien palkka-armeijoihin joten tulokasta on selkeästi löytynyt. Wagner itse hehkutti lukuja 20-30 000 ja siihen päälle he prosssoivat sen 40-50000 vankia auringonkukan lannoitteeksi.

Nyt jälkeenpäin en löydä milloin tuota 1500/päivä on alettu hokemaan isommin mutta viimeistään syksyllä tuo tuli esille. Eli lisäisin tuohon 100 000 lukuun kyllä 200kö ainakin.

Kokonaisuutena rintamalta olisi näillä lisäyksillä poistunut se 500-600kö.
 
Tuli mieleen tästä Ukrainan Krynkyssä pitämästä sillanpääasemasta semmoinen homma, että Ukrainahan saa pidettyä nuo metsäautotiet auki ja tyhjänä miinoista ryssän avulla. Eihän ryssä voi teitä miinoittaa kun pitää omia vehkeitä ajaa samoja teitä Ukrainan tuhottavaksi.

Kun talvi saapuu ja Ukraina päättää mennä Dnepristä yli, niin heillä on vapaat reitit tuolle E97 tielle.

Pari kuvaa alle, metsäautotien pituus 4 km Krynkystä E97 tielle:
1702569913477.png

Tuolta kun lähdetään tulemaan niin päästään suoraa tietä levittäytymään sivuille, siitä sitten on useampi reitti joita pitkin voi alkaa tulemaan etelää kohti.


1702570028278.png

Tämmöinen siivu voisi olla otettavissakin jos päästäisiin kunnolla yllättämään ja saataisiin pidettyä ryssän ilmakalusto maassa/muualla:

1702570165310.png

Siinä olisi vajaan sadan kilometrin matka Krimin portille. Käytännössä ryssän huolto Krimin kautta olisi tällä selvä. Krimin ja Ukrainan väliset sillat olisivat Himarssin kantaman päässä.
 
Tästä(kään) syystä en luota saksalaisiin.

Tuo ei sataprosenttisesti ole vahinko, että drone eksynyt Ukrainan etelärajan yli Romaniaan. Itse en ainakaan löytänyt Etelä-Ukrainasta asti merkittäviä kohteita juuri tuolta käsin. Toki ei saksalaisia voi syyttää, NATO:n komennossa kun ovat myöskin.

Toinen aihe: jos 155 mm murkula maksaa nykyään markkinahinnoilla 8000 €, olemme jo myöhässä. Mitä kauemmin länsi viivyttää tätä sotaa, sitä kalliimmaksi se tulee. Ja tämä voi tulla erittäin kalliiksi.

Yhdysvalloissa aiheina ovat olleet aika lailla samat asiat mitä Suomessa, siis republikaanien taholta: 1) Turvapaikanhakua on hankaloitettava 2) Raja-aitaan on saatava rahaa 3) Laiton maahantulo estettävä. Tukipaketin vastikkeeksi.

Itse tosin olisin sitä mieltä, että jos Yhdysvalloissa alettaisiin antamaan pitkiä liittovaltion tuomioita yritysten johtajaportaikoille, jotka palkkaavat tätä työvoimaa polkuhintaan, ongelma ratkaisisi itse itsensä. Että halutaanko tätä kuitenkaan oikeasti, vai onko kyse jonkinlaisesta erikoisesta populismista.

Siis kansa varmasti kannattaa rajoja jo kiinni. Yritysten ääni on piilossa. Oikeistopoliitikot yrittävät tanssia jotain välissä, näytellen kansalle että kaikkemme yritetään. Ota tuosta nyt selvää.
 
Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat ovat päättäneet avata EU-jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi asiassa viestipalvelu X:ssa.
Jäsenmaat antoivat ehdokasmaan aseman Georgialle. Liittymisneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa avataan kun jäsenkriteeristö on saavutettu riittävällä tasolla.
Asiasta päätettiin tänään Brysselissä alkaneessa EU-johtajien huippukokouksessa.
Aiemmin Unkari asettui vastustamaan neuvotteluiden avaamista. Maan pääministeri Viktor Orban ilmoitti tänään neuvotteluihin saapuessaan, että jäsenyysneuvotteluiden avaamisesta ei kannattaisi edes keskustella.
Neuvotteluista povattiinkin etukäteen vaikeita, joten päätöksen saaminen aikaan jo kaksipäiväisen kokouksen ensimmäisenä iltana tuli yllätyksenä.
Neuvotteluissa on esillä myös 50 miljardin monivuotinen tukipaketti Ukrainalle ja Euroopan rauhanrahaston pääomittaminen 20 miljardin euron Ukraina-potilla.

Uutinen päivittyy.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top