Suunnitelma kansien välissä?
Projekti Uusi Venäjä
Pikkupoliitikko Hitler tallensi Mein Kampf -kirjoihinsa etukäteen ohjelman, jota hän sittemmin valtakunnankanslerina toteutti. Josif Vissarionovits Dzugasvili puolestaan jatkoi Vladimir Iljits Uljanovin tulkitseman dialektisen materialismin kauhistuttavaa tietä teräksisin maan isän ottein. Kumpikin noudatti tiukan säntillisesti omaksumaansa ideologista ajatusmaailmaa. Siksi he eivät käyttäytyneet ennustettavasti. Paitsi ehkä niille hyvin harvoille, jotka olivat lukeneet ja sisäistäneet kansien väliin kootut kirjoitukset, joihin kunkin diktaattorin sisäinen maailma perustui.
Koitamme parhaillaan kukin tahollamme ymmärtää, selittää ja ennakoida itsevaltiaan tiukkenevin ottein maataan luotsaavan johtajan toimia ainoastaan oman ymmärryksemme, järkemme ja maailmankuvamme pohjalta. Mainitut vaikutusvaltaiset Euroopan maiden keulahahmot eivät kuitenkaan noudattaneet ihmisten odotuksia eivätkä toiveita, vaan he seurasivat itse omaksumaansa ideologista linjaa kirjaimellisesti loppuunsa saakka.
Monikaan ei voinut tuolloin sisimmässään uskoa heidän voivan olla toimissaan ja tekemisissään tosissaan. Tavalliset ihmiset elivät omissa toiveissaan, ja selittivät itselleen asioiden pian kääntyvän parhain päin viisaiden johtajiensa ansiosta. Niin ei käynyt. Tapahtumat kehittyivät tuolloin kuin jatkuvasti paheneva painajainen, joka osalle maailman kansoista jatkui vielä vuosia maailmansodan päättymisen jälkeenkin.
Silti ihmiset seurasivat johtajaansa, ja moni suri aidosti hänen poismenoaan. Aikanaan surraan nykyisenkin voimahahmon muistoa. Ennemmin tai myöhemmin, aidosti tai helpottuneena. Ja muistossa on kuuliaisuuden siemen tulevaisuuden itsevaltiaita kohtaan.
T: - Juha -
Putinin Venäjän uusi doktriini: http://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/page-788#post-165932
Ants Lääneots Venäjän doktriinista: http://www.suomensotilas.fi/fi/artikkelit/putinin-venäjän-uusi-doktriini
Euroopan kellopelin alku? http://maanpuolustus.net/threads/ukrainan-konflikti-sota.2939/page-797#post-167353
---------
”Kun sanat menettävät merkityksensä, ihmiset menettävät vapautensa.”
”Muutos alkaa siitä, kun asioista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä.” - Kungfutse
"Olisi ollut parempi, jos sinusta olisi tullut pappi." - Neuvostoaikainen kasku
Stalinin vanhan äidin sanoista pojalleen.
Tuossa oli kiteytetty todella hienosti ja oivaltavasti kaikki oleellinen asiasta, joka on taas kerran muuttumassa pelottavan ajankohtaiseksi. Ja ikävä kyllä taas kerran nopeammin, kun kaikkein synkimmät synkistelijätkään osasivat vielä hetki sitten kuvitella. En minä ainakaan osannut ja minä olen sentään todella synkkä jätkä, aina kun ihmiskunnasta ja varsinkin Venäjästä puhutaan.
Voiko koko kansakunta jossakin historiansa vaiheessa taantua tai tyhmistyä? Noin vain, muutamassa vuodessa tai aivan yhtäkkiä? Sokeutua yksiulotteisen ideologisen pakkosyötön, yksilökultin, joukkohysterian ja terrorin yhteisvaikutuksesta.
En tiedä tietääkö edes Putin vielä tässä vaiheessa, mitä on tekemässä ja millaisia liekkejä sytyttelemässä, mutta siitä olen varma että tämä tarina ei tule päättymään hyvin...ei siellä eikä täällä.
Ydinaseita pursuava naapuri on nyt vapauttanut (Vodka) pullostaan sellaiset pimeyden voimat tanssimaan masurkkaa, että tuota voimaa ei saa takaisin pulloon itse pirukaan, saati sitten Putin.
Ihmiskunta on sellainen että se ei kykene pysyvään rauhaan. Se on ihmisluonnon vastaista, sanovat ne kukkahatut ja kumppanit ihan mitä tahansa.
Pitkän sodan jälkeen seuraa pitkä rauha, jos oikein hyvä tuuri sattuu käymään ja ihmisiä on kuollut riittävän monta kymmentä miljoonaa.
Ja
EI!
Markkinavoimiin, demokratiaan, ihmisoikeuksiiin, maahanmuuttoon ja homoihin luottava Eurooppa, ei edelleenkään ole poikkeus säännöistä. Tässä asiassa ei auta haliminen eikä suvaitseminen paskan vertaa, ei ainakaan loputtomiin ja riittävän paljon.
Onhan tämä synkkää puhetta, mutta ei totuus kaunistelemalla tai kauhistelemalla miksikään muutu. Ryssä on ryssä ja ihminen on ihminen, vaikka voissa paistaisi ja homejuustolla kuorruttaisi
En lähde vielä maailmansotaa tai ydinsotaa povaamaan, vaikka kahvinporot onkin jo tuossa pöydällä. Sen neuvon kuitenkin annan että kannattaa toivoa parasta ja varautua pahimpaan, niin ei tule yllätyksiä suuntaan tai toiseen.
