Snaipperi asialla:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lopulta aika isolla rahalla mennyt laatuoptiikkaa Venäjälle.
Mikä alus siinä samassa laiturissa on (kylki kiinni) hieman pidemmällä? Onko sen keula uponnut?Se Berdjanskiin uponnut kippo oli kuitenkin vanhempaa Tapir-luokkaa. (NATO-koodinimi Alligator.) Ei yhtään huonompi juttu että juuri se upposi, sen kuljetuskyky oli sama kuin kahdella Ropuchalla. Tapireitakin tosin vielä lienee olevan yksi tai kaksi toimivaa Mustallamerellä.
Ei nuo öljypuomeja ole, jotain pinnalla kelluvia tynnyreitä köydellä pötköksi sidottuna vain. Niitä näkyy myös ennen iskua otetuissa kuvissa. Lienevät tarkoitettu sulkemaan sataman suu Ukrainan vesiskootteripommeilta. Kuvassa kulkureitti on kuitenkin auki, ehkä tuo hinaaja on vasta saapunut paikalle kauempaa.
https://lenta.ru/news/2023/12/27/batalon-iz-byvshih-ukrainskih-plennyh-prinyal-pervyy-boy-s-vsu/A battalion of former Ukrainian prisoners took the first battle with the Ukrainian Armed Forces
Former Ukrainian prisoners from the Khmelnytsky battalion took part in the first battle with the Ukrainian Armed Forces. One of the unit’s fighters told RIA Novosti about this .
According to him, there were no barrier detachments behind the unit. The attack on the position was generally successful, but the soldiers retreated after the shelling began.
The battalion found itself on the front line at the end of November. The soldiers said then that they intended to clear the Donbass of the Ukrainian army.
The battalion's fighters took the oath to Russia in November, and the unit itself began to form in the DPR at the beginning of this year. It recruited morally stable fighters.
Venäläisten mukaan ukrainalaisista sotavangeista koostuva pataljoona olisi ollut ensimmäistä kertaa mukana taisteluissa. Taistelukertomuksen mukaan yksikön perässä ei kulkenut NKVD:n osastoa ja taistelu sujui hyvin siihen saakka kunnes ammunta alkoi jonka jälkeen alkoi perääntyminen. Pataljoona on nimetty Bohdan H'melnytskyin mukaan joka oli 1600-luvulla elänyt ukrainalainen Hetmani eli kasakkapäällikkö.
https://lenta.ru/news/2023/12/27/batalon-iz-byvshih-ukrainskih-plennyh-prinyal-pervyy-boy-s-vsu/
Kuulostaa ihan siltä, että kun se kävelee kuin ankka... eli sotavankeja on käytetty tykinruuaksi. "Kukaan ei pakottanut" eli pakotti ja ampui perääntyjät.Miten nämä eroon tavallisista separeista? Niitähän ei ole enää kovinkaan montaa elossa...
Minä luulen että putlerin panssaridildo ei suojaa Ukrainan droneilta yhtään. Se että siinä vaunussa ei ole hjuuri muuta rjähtävää kuin itse putleri, on ainoa suojaava asia.Panssarijuna suojaa dronelta mutta ei Scalpin kaksivaiheiselta taistelukärjeltä
Meille olisi tärkeää tuottaa myös autonomisia dronentappodroneja. Mutta mikäs siinä, kyllä tankintappodronetkin kelpaavat.Kelaas tommoseen tekoälyohjaus, joka viisveisaa ohjaus- ja videosignaalin häirinnästä. "Lennä itään, kymmenen plusmiinus kaks kilsaa, tankkeja, lennä päin
Jos lukee tuon ChrisO ketjun läpi, niin sieltä selviää että "idean isä" oli Dmitry Rogozin. Pelkästään tämä yksityiskohta vie ehdotuksen Mikki Hiiri -kategoriaan.
Yhden Soyuz 2.1 laukaisun hinta on jotain 35 - 40 miljoonan dollarin väliltä (toisien lähteiden mukaan enemmän, ehkä noin 50 miljoonaa dollaria). Taitaisi olla maailman historian kallein perinteisen asekuorman toimitus. Samassa hintaluokassa kuin jos laittaisivat Su-35S hävittäjän lentämään itsemurhapommina.
Kazakstan arvatenkin ei sallisi Baikonurin käyttöä tällaiseen tarkoitukseen, joten jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat Plesetsk ja Vostochny (molemmat sijaitsevat Venäjällä). Näiden käyttö asekuormien laukaisuihin tekisi niistä samantien sotilaskohteita ja arvatenkin nähtäisiin sabotöörien iskuja. Paljon haavoittuvaa ja vaikeasti korvattavaa infraa, tietäisi nopeasti Venäjän avaruusohjelmalle suuria vaikeuksia.
Muutamia teknisiä haasteita käytännön toteutuksen osalta:
1. Soyuz 2.1 raketin kuormatila vaatisi väistämättä muutosten tekemistä ja lisäsuunnittelua, mikä tarkoittaisi rahankäyttöä ja tuotekehitysresurssien tuhlaamista typerään ideaan
2. Ehdotuksessa puhutaan perinteisestä räjähdekuormasta, ei avaruudesta pudotettavista teräksisistä pylväistä. Näistä ensimmäinen ei selviä ilmakehään palaamisesta, ei ilman lämpösuojaa (heat shield). Sellainen pitäisi suunnitella näitä varten - lisää rahaa ja suunnitteluaikaa
3. Ohjainsiivekkeet / -pinnat pitäisi myös suunnitella tätä käyttöä varten. Ilman ohjausta tarkkuus olisi hyvin huono.
4. Venäjällä ei ole uudelleenkäytettäviä tämän kokoluokan raketteja, joten jokainen laukaisu olisi paitsi hyvin kallis niin laukaisujen tahti olisi myös hyvin rajallinen
5. Soyuz 2.1 rakettien käyttö asekuormien toimittamiseen varastaisi osan satelliittien laukaisemiseen varatuista raketeista eli saadaan pienempi määrä satelliitteja kiertoradalle per vuosi. Väitän satelliittien olevan huomattavasti hyödyllisempi (ainakin teoriassa) investointi kuin muutaman tonnin lähettäminen jonnekin päin Ukrainaa (sillä oletuksella että osutaan Ukrainaan).
-
Kiertoradalle yltäneiden / yrittäneiden laukaisujen määrät per maa 2000-luvulla, huomaa Venäjän numerot eri vuosina, erityisesti viimeiset vuodet:
Katso liite: 81127
Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja SpaceX määrät per vuosi kuvaajana sekä kokonaislaukaisumäärät koko maailmassa (HUOM: Yhdysvaltain laukaisumäärä sisältää SpaceX:n määrät, laitoin SpaceX:n numerot erikseen havainnollistamaan tämän yhden yhtiön merkitystä osana suurempaa kuvaa):
Katso liite: 81128
Pitää muistaa, että avaruussukkuloiden käytön päättymisen (vuonna 2011) ja ensimmäisen miehitetyn SpaceX laukaisun (vuonna 2020) välillä Soyuz-kapseli oli ainoa joka kykeni kuljettamaan ihmisiä kansainväliselle avaruusasemalla ja sieltä takaisin Maan pinnalle. Samoin tulee ymmärtää, että venäläiset raketit ovat olleet hyvin pitkään erittäin kilpailukykyisiä laukaisuhintojen osalta. SpaceX:n nousu on vienyt asiakkaita, mutta osansa teki myös Krimin valtaus vuonna 2014. Venäjän avaruusohjelma on ollut jo pitkään alennustilassa mutta vuoden 2016 jälkeen ollaan eletty samanlaisia "laihoja vuosia" kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Venäjä on käytännössä pysynyt tällä samalla "noin 20 laukaisua per vuosi, ehkä pari sen yli" tasolla jo pidemmän aikaa. Viimeisen seitsemän vuoden keskiarvo on 21,14 ja aikavälin 2001-2022 keskiarvo 23,82 kpl per vuosi.
Tänään on 19.7.2023 eli ollaan selvästi ohitettu vuoden puoliväli. Venäjä on laukaissut 9 kpl kiertoradalle menneitä kuormia tähän mennessä, joten ollaan aikalailla samoissa määrissä tänäkin vuonna ("noin 20 kpl").
En ennusta, että Venäjän avaruusohjelma kykenisi tätä parempaan. Ei ainakaan ilman ulkopuolista rahaa tai valtion mielipuolista rahoitusta (mihin ei ole varaa nyt, ei varsinkin sota-aikana). Kiinalla ja Intialla on kummallakin omat menestyneet avaruusohjelmansa ja rakettinsa, ei tarvetta tai halua tukea Venäjää. Yhdysvallat ja Eurooppa pysyvät myös kaukana venäläisistä raketeista. Ei jää jäljelle juuri muuta kuin omat markkinat ja ehkä muutama yksittäinen ulkopuolelta tuleva laukaisun tilaus.
Katsoin tänä vuonna tehtyjä laukaisuja ja tiedossa olevaa laukaisujen ja niiden kuormien kalenteria loppuvuoden osalta: Venäjän kuormat ovat olleet joko huoltolentoja ISS-avaruusasemalle tai heidän omia kuormiaan, ei ole ollut eikä ole tiedossa minkään muun maan tai ulkopuolisen asiakkaan tilauksia. Tämä huomioituna en olisi yllättynyt, jos tänä vuonna jäätäisiin hieman alle 20 kpl per vuosi, ehkä jopa vuoden 2020 kanssa samaan määrään eli 17 kpl. Se olisi toteutuessaan pienin määrä 2000-luvulla (toki jaetulla ykköspaikalla vuoden 2020 kanssa ja vuodet 2001 ja 2004 ovat hyvin lähellä: 18 kpl per vuosi) ja kertoisi varmasti osaltaan jotain Venäjän talouden tilasta vuonna 2023. JOS näin tulisi käymään, vuosi 2024 voisi helposti olla yhtä huono, ellei jopa huonompi (sillä oletuksella että talouden heikkeneminen näkyisi suoraan myös avaruusohjelmassa, mikä ei ole 100% taattua - nyt puhutaan kuitenkin kansallisesta ylpeyden aiheesta ja yhdestä "suurvallan merkistä").
Nikkei Asia kertoo tietojen pohjautuvan useisiin lähteisiin, jotka ovat tietoisia maiden välisestä diplomatiasta. Ne osaltaan romuttavat Vladimir Putinin puheet siitä, että hän olisi valmis tulitaukoon Ukrainassa. Tämänkaltainen viesti voi olla tarkoitettu kotimaista yleisöä varten ennen ensi kevään presidentinvaaleja Venäjällä.
Xi Jinpingin arvioidaan suhtautuneen Putinin viestiin varauksella, sillä helmikuun 2022 täysimittainen hyökkäys oli tullut kiusallisena yllätyksenä myös Kiinalle juuri Pekingin olympialaisten jälkeen. Eurooppaan syksyllä suuntautuneen ”rauhantehtävän” tavoitteena oli osaltaan ottaa etäisyyttä Kremliin.
Kiinan kannalta sodan pitkittymisessä on merkittäviä riskejä. Maan heikkenevä talouskasvu voi kärsiä entisestään, jos muu maailma rajoittaa kauppasuhteita Kremlin liittolaisena pidettyyn valtioon. Tämä voi vaikeuttaa Xi Jinpingin strategisia hankkeita ja esimerkiksi Taiwan-politiikkaa.
Viiden vuoden sota: Näin Vladimir Putin kertoi Ukrainasta Kiinalle | Verkkouutiset
Moskovassa järjestetyn tapaamisen tavoitteena oli vakuuttaa Kiinan presidentti sotatoimien suotuisasta lopputuloksesta.www.verkkouutiset.fi