Ukrainan konflikti/sota


Lopulta aika isolla rahalla mennyt laatuoptiikkaa Venäjälle.

Se Berdjanskiin uponnut kippo oli kuitenkin vanhempaa Tapir-luokkaa. (NATO-koodinimi Alligator.) Ei yhtään huonompi juttu että juuri se upposi, sen kuljetuskyky oli sama kuin kahdella Ropuchalla. Tapireitakin tosin vielä lienee olevan yksi tai kaksi toimivaa Mustallamerellä.

Ei nuo öljypuomeja ole, jotain pinnalla kelluvia tynnyreitä köydellä pötköksi sidottuna vain. Niitä näkyy myös ennen iskua otetuissa kuvissa. Lienevät tarkoitettu sulkemaan sataman suu Ukrainan vesiskootteripommeilta. Kuvassa kulkureitti on kuitenkin auki, ehkä tuo hinaaja on vasta saapunut paikalle kauempaa.
Mikä alus siinä samassa laiturissa on (kylki kiinni) hieman pidemmällä? Onko sen keula uponnut?
 
Venäläisten mukaan ukrainalaisista sotavangeista koostuva pataljoona olisi ollut ensimmäistä kertaa mukana taisteluissa. Taistelukertomuksen mukaan yksikön perässä ei kulkenut NKVD:n osastoa ja taistelu sujui hyvin siihen saakka kunnes ammunta alkoi jonka jälkeen alkoi perääntyminen. Pataljoona on nimetty Bohdan H'melnytskyin mukaan joka oli 1600-luvulla elänyt ukrainalainen Hetmani eli kasakkapäällikkö.

A battalion of former Ukrainian prisoners took the first battle with the Ukrainian Armed Forces​

Former Ukrainian prisoners from the Khmelnytsky battalion took part in the first battle with the Ukrainian Armed Forces. One of the unit’s fighters told RIA Novosti about this .

According to him, there were no barrier detachments behind the unit. The attack on the position was generally successful, but the soldiers retreated after the shelling began.

The battalion found itself on the front line at the end of November. The soldiers said then that they intended to clear the Donbass of the Ukrainian army.

The battalion's fighters took the oath to Russia in November, and the unit itself began to form in the DPR at the beginning of this year. It recruited morally stable fighters.
https://lenta.ru/news/2023/12/27/batalon-iz-byvshih-ukrainskih-plennyh-prinyal-pervyy-boy-s-vsu/
 
Nikkei Asia kertoo tietojen pohjautuvan useisiin lähteisiin, jotka ovat tietoisia maiden välisestä diplomatiasta. Ne osaltaan romuttavat Vladimir Putinin puheet siitä, että hän olisi valmis tulitaukoon Ukrainassa. Tämänkaltainen viesti voi olla tarkoitettu kotimaista yleisöä varten ennen ensi kevään presidentinvaaleja Venäjällä.

Xi Jinpingin arvioidaan suhtautuneen Putinin viestiin varauksella, sillä helmikuun 2022 täysimittainen hyökkäys oli tullut kiusallisena yllätyksenä myös Kiinalle juuri Pekingin olympialaisten jälkeen. Eurooppaan syksyllä suuntautuneen ”rauhantehtävän” tavoitteena oli osaltaan ottaa etäisyyttä Kremliin.

Kiinan kannalta sodan pitkittymisessä on merkittäviä riskejä. Maan heikkenevä talouskasvu voi kärsiä entisestään, jos muu maailma rajoittaa kauppasuhteita Kremlin liittolaisena pidettyyn valtioon. Tämä voi vaikeuttaa Xi Jinpingin strategisia hankkeita ja esimerkiksi Taiwan-politiikkaa.


 
Venäläisten mukaan ukrainalaisista sotavangeista koostuva pataljoona olisi ollut ensimmäistä kertaa mukana taisteluissa. Taistelukertomuksen mukaan yksikön perässä ei kulkenut NKVD:n osastoa ja taistelu sujui hyvin siihen saakka kunnes ammunta alkoi jonka jälkeen alkoi perääntyminen. Pataljoona on nimetty Bohdan H'melnytskyin mukaan joka oli 1600-luvulla elänyt ukrainalainen Hetmani eli kasakkapäällikkö.

https://lenta.ru/news/2023/12/27/batalon-iz-byvshih-ukrainskih-plennyh-prinyal-pervyy-boy-s-vsu/

Miten nämä eroaa tavallisista separeista? Niitähän ei ole enää kovinkaan montaa elossa...
 
Viimeksi muokattu:
Paskiainen. Toivon mukaan Lukapaska vielä hirtetään munistaan.



Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on esiintynyt Minskissä tilaisuudessa, johon oli tuotu myös Venäjän valtaamalta alueelta Ukrainasta siepattuja lapsia.

Minskin Tasavallan palatsissa järjestettiin lapsille suunnattu uudenvuoden hyväntekeväisyystilaisuus, johon oli koottu 2 300 lasta monesta eri maasta. Paikalla oli muun muassa palestiinalaislapsia.

Lukašenka kiitteli puheessaan lasten hyväksi työskenteleviä aikuisia.

Valko-Venäjän viranomaiset ei vät kertoneet, kuinka monta ukrainalaislasta tilaisuuteen oli tuotu.

– Lukašenka, hänen perheensä ja avustajansa ovat yhdessä Kremlin kanssa organisoineet edelleen toimivan järjestelmän, joka kuljettaa Valko-Venäjälle ukrainalaisia lapsia, mukaanlukien orpoja, sanoi oppositioaktivisti Pavel Latuška, joka on toiminut Valko-Venäjän kulttuuriministerinä. Hänen mielestään Kansainvälisen rikostuomioistuimen olisi tutkittava Valko-Venäjän toimia.
 
Sillä välin Orwel- landiassa, sekä propagandistit että itsenäiset journalistit ja samalla vähän ei-journalistejakin laitetaan samaan häkkiin.

" Russian authorities threw journalists from both independent and propagandist Russian media into a prisoner transportation vehicle, so they can’t film anything."
 
Viimeksi muokattu:
Jos lukee tuon ChrisO ketjun läpi, niin sieltä selviää että "idean isä" oli Dmitry Rogozin. Pelkästään tämä yksityiskohta vie ehdotuksen Mikki Hiiri -kategoriaan.

Yhden Soyuz 2.1 laukaisun hinta on jotain 35 - 40 miljoonan dollarin väliltä (toisien lähteiden mukaan enemmän, ehkä noin 50 miljoonaa dollaria). Taitaisi olla maailman historian kallein perinteisen asekuorman toimitus. Samassa hintaluokassa kuin jos laittaisivat Su-35S hävittäjän lentämään itsemurhapommina.

Kazakstan arvatenkin ei sallisi Baikonurin käyttöä tällaiseen tarkoitukseen, joten jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat Plesetsk ja Vostochny (molemmat sijaitsevat Venäjällä). Näiden käyttö asekuormien laukaisuihin tekisi niistä samantien sotilaskohteita ja arvatenkin nähtäisiin sabotöörien iskuja. Paljon haavoittuvaa ja vaikeasti korvattavaa infraa, tietäisi nopeasti Venäjän avaruusohjelmalle suuria vaikeuksia.

Muutamia teknisiä haasteita käytännön toteutuksen osalta:

1. Soyuz 2.1 raketin kuormatila vaatisi väistämättä muutosten tekemistä ja lisäsuunnittelua, mikä tarkoittaisi rahankäyttöä ja tuotekehitysresurssien tuhlaamista typerään ideaan

2. Ehdotuksessa puhutaan perinteisestä räjähdekuormasta, ei avaruudesta pudotettavista teräksisistä pylväistä. Näistä ensimmäinen ei selviä ilmakehään palaamisesta, ei ilman lämpösuojaa (heat shield). Sellainen pitäisi suunnitella näitä varten - lisää rahaa ja suunnitteluaikaa

3. Ohjainsiivekkeet / -pinnat pitäisi myös suunnitella tätä käyttöä varten. Ilman ohjausta tarkkuus olisi hyvin huono.

4. Venäjällä ei ole uudelleenkäytettäviä tämän kokoluokan raketteja, joten jokainen laukaisu olisi paitsi hyvin kallis niin laukaisujen tahti olisi myös hyvin rajallinen

5. Soyuz 2.1 rakettien käyttö asekuormien toimittamiseen varastaisi osan satelliittien laukaisemiseen varatuista raketeista eli saadaan pienempi määrä satelliitteja kiertoradalle per vuosi. Väitän satelliittien olevan huomattavasti hyödyllisempi (ainakin teoriassa) investointi kuin muutaman tonnin lähettäminen jonnekin päin Ukrainaa (sillä oletuksella että osutaan Ukrainaan).

-

Kiertoradalle yltäneiden / yrittäneiden laukaisujen määrät per maa 2000-luvulla, huomaa Venäjän numerot eri vuosina, erityisesti viimeiset vuodet:

Katso liite: 81127

Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja SpaceX määrät per vuosi kuvaajana sekä kokonaislaukaisumäärät koko maailmassa (HUOM: Yhdysvaltain laukaisumäärä sisältää SpaceX:n määrät, laitoin SpaceX:n numerot erikseen havainnollistamaan tämän yhden yhtiön merkitystä osana suurempaa kuvaa):

Katso liite: 81128

Pitää muistaa, että avaruussukkuloiden käytön päättymisen (vuonna 2011) ja ensimmäisen miehitetyn SpaceX laukaisun (vuonna 2020) välillä Soyuz-kapseli oli ainoa joka kykeni kuljettamaan ihmisiä kansainväliselle avaruusasemalla ja sieltä takaisin Maan pinnalle. Samoin tulee ymmärtää, että venäläiset raketit ovat olleet hyvin pitkään erittäin kilpailukykyisiä laukaisuhintojen osalta. SpaceX:n nousu on vienyt asiakkaita, mutta osansa teki myös Krimin valtaus vuonna 2014. Venäjän avaruusohjelma on ollut jo pitkään alennustilassa mutta vuoden 2016 jälkeen ollaan eletty samanlaisia "laihoja vuosia" kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Venäjä on käytännössä pysynyt tällä samalla "noin 20 laukaisua per vuosi, ehkä pari sen yli" tasolla jo pidemmän aikaa. Viimeisen seitsemän vuoden keskiarvo on 21,14 ja aikavälin 2001-2022 keskiarvo 23,82 kpl per vuosi.

Tänään on 19.7.2023 eli ollaan selvästi ohitettu vuoden puoliväli. Venäjä on laukaissut 9 kpl kiertoradalle menneitä kuormia tähän mennessä, joten ollaan aikalailla samoissa määrissä tänäkin vuonna ("noin 20 kpl").

En ennusta, että Venäjän avaruusohjelma kykenisi tätä parempaan. Ei ainakaan ilman ulkopuolista rahaa tai valtion mielipuolista rahoitusta (mihin ei ole varaa nyt, ei varsinkin sota-aikana). Kiinalla ja Intialla on kummallakin omat menestyneet avaruusohjelmansa ja rakettinsa, ei tarvetta tai halua tukea Venäjää. Yhdysvallat ja Eurooppa pysyvät myös kaukana venäläisistä raketeista. Ei jää jäljelle juuri muuta kuin omat markkinat ja ehkä muutama yksittäinen ulkopuolelta tuleva laukaisun tilaus.

Katsoin tänä vuonna tehtyjä laukaisuja ja tiedossa olevaa laukaisujen ja niiden kuormien kalenteria loppuvuoden osalta: Venäjän kuormat ovat olleet joko huoltolentoja ISS-avaruusasemalle tai heidän omia kuormiaan, ei ole ollut eikä ole tiedossa minkään muun maan tai ulkopuolisen asiakkaan tilauksia. Tämä huomioituna en olisi yllättynyt, jos tänä vuonna jäätäisiin hieman alle 20 kpl per vuosi, ehkä jopa vuoden 2020 kanssa samaan määrään eli 17 kpl. Se olisi toteutuessaan pienin määrä 2000-luvulla (toki jaetulla ykköspaikalla vuoden 2020 kanssa ja vuodet 2001 ja 2004 ovat hyvin lähellä: 18 kpl per vuosi) ja kertoisi varmasti osaltaan jotain Venäjän talouden tilasta vuonna 2023. JOS näin tulisi käymään, vuosi 2024 voisi helposti olla yhtä huono, ellei jopa huonompi (sillä oletuksella että talouden heikkeneminen näkyisi suoraan myös avaruusohjelmassa, mikä ei ole 100% taattua - nyt puhutaan kuitenkin kansallisesta ylpeyden aiheesta ja yhdestä "suurvallan merkistä").

Tämä sivuaa Ukrainan sotaa hyvin pintapuoleisesti, ehdottihan Dmitry Rogozin kesällä 2023 suurempien rakettien käyttämistä erilaisten asekuormien toimittamiseen (Soyuz 2.1 kokoluokan raketit).

Näytti pitkään siltä että vuosi 2023 voisi olla jopa koko 2000-luvun huonoin vuosi tämän kokoluokan rakettien laukaisumäärän osalta tai vähintään jaetulla huonoimmalla sijalla mutta joulukuu 2023 muutti tilannetta. Määrä oli lopulta 19 kpl eli nyt jo perinteeksi muodostunut "noin 20 kpl, ehkä hieman enemmän" piti paikkansa tänäkin vuonna. Vielä kymmenen vuotta sitten "noin 30 kpl, ehkä hieman enemmän" oli vakio. Toki viimeisen kymmenen vuoden aikana on nähty pari kertaa 25 kpl per vuosi, mutta lyhyen ja pidemmän aikavälin keskiarvot ovat alle tämän.

Ukrainan sota ei ole romahduttanut näiden suurempien rakettien laukaisumääriä, mutta länsimaiset asiakkaat loistavat poissaolollaan. Soyuz-kapselin huoltolennot kansainväliselle avaruusasemalle sekä erilaisten venäläisten satelliittien laukaisut täyttävät alla olevan listan.

Final list of Russian space launches in 2023.

Roscosmos recognised small sat Cosmos-2571


1703789945488.png

 
Vanjan yrityksestä avata toinen rintama Saksaan tulee jälleen kylmäävää tietoa.

Maaliskuussa 2022 Gazprom Germania joutui tuntemattoman moskovalaisen tahon haltuun ja Saksassa toimivasta johdosta kaksi sankaria päätti ottaa yhteyttä saksalaisiin viranomaisiin ennen kuin vanja olisi vetänyt töpselit irti ja painanut format C -komentoja.

 
Viimeksi muokattu:
Nikkei Asia kertoo tietojen pohjautuvan useisiin lähteisiin, jotka ovat tietoisia maiden välisestä diplomatiasta. Ne osaltaan romuttavat Vladimir Putinin puheet siitä, että hän olisi valmis tulitaukoon Ukrainassa. Tämänkaltainen viesti voi olla tarkoitettu kotimaista yleisöä varten ennen ensi kevään presidentinvaaleja Venäjällä.

Xi Jinpingin arvioidaan suhtautuneen Putinin viestiin varauksella, sillä helmikuun 2022 täysimittainen hyökkäys oli tullut kiusallisena yllätyksenä myös Kiinalle juuri Pekingin olympialaisten jälkeen. Eurooppaan syksyllä suuntautuneen ”rauhantehtävän” tavoitteena oli osaltaan ottaa etäisyyttä Kremliin.

Kiinan kannalta sodan pitkittymisessä on merkittäviä riskejä. Maan heikkenevä talouskasvu voi kärsiä entisestään, jos muu maailma rajoittaa kauppasuhteita Kremlin liittolaisena pidettyyn valtioon. Tämä voi vaikeuttaa Xi Jinpingin strategisia hankkeita ja esimerkiksi Taiwan-politiikkaa.



Tässä pidemmästi niille jotka haluavat lukea, Verkkouutisten artikkelin lähteen teksti (artikkeli julkaistu 28.12.2023):

https://asia.nikkei.com/Editor-s-Pi...romises-Xi-to-fight-for-five-years-in-Ukraine

Analysis: Putin promises Xi to 'fight for five years' in Ukraine​

Meant to keep China on Russia's side, the words in March prompted Beijing to hedge its bets

KATSUJI NAKAZAWA, Nikkei senior staff writer
DECEMBER 28, 2023 04:00 JST

Katsuji Nakazawa is a Tokyo-based senior staff and editorial writer at Nikkei. He spent seven years in China as a correspondent and later as China bureau chief. He was the 2014 recipient of the Vaughn-Ueda International Journalist prize.

During a meeting in Moscow back in March, Russian President Vladimir Putin told his Chinese counterpart Xi Jinping that Russia "will fight for [at least] five years" in Ukraine, sources have revealed.

This was apparently Putin's way of summarizing a situation that at the time was not favorable to Russia and assuring Xi that Russia would emerge victorious in the end.

The likely implication was that a protracted war would favor China's well-armed partner.

Taken another way, the remark was also a warning to Xi not to change his pro-Russia stance.

The trip was Xi's first to Russia after Moscow launched a full-scale invasion of Ukraine in February 2022. It was also the first time Xi visited a leading nation after China lifted its strict zero-COIVD policy.

Whether Xi was convinced, Putin's remark at the summit holds the key to understanding a series of mysterious developments in Russia-China relations, from a Chinese peace mission to Europe in May to China sacking its foreign minister months later.

https%3A%2F%2Fcms-image-bucket-production-ap-northeast-1-a7d2.s3.ap-northeast-1.amazonaws.com%2Fimages%2F_aliases%2Farticleimage%2F7%2F1%2F9%2F8%2F47048917-1-eng-GB%2FAP23080551930849.jpg

It was at The Grand Kremlin Palace in Moscow on March 21 that Vladimir Putin mentioned to Xi Jinping that Russia's war in Ukraine would last for at least "five years." © AP

Recently, The New York Times reported that since at least September Putin has been using intermediaries to signal that he is open to a cease-fire on condition that Russia can keep the territories it now occupies.

But given Putin's words to Xi in March, revealed by multiple sources familiar with diplomatic maneuvering between China and Russia, the Russian leader's reported intentions for a cease-fire should not be taken at face value.

It could be that Putin wishes to merely create the illusion that he is moving toward a cease-fire or even peace ahead of Russia's presidential election in March, believing such an atmosphere would favor him at the polls.

https%3A%2F%2Fcms-image-bucket-production-ap-northeast-1-a7d2.s3.ap-northeast-1.amazonaws.com%2Fimages%2F_aliases%2Farticleimage%2F4%2F3%2F9%2F8%2F47048934-1-eng-GB%2F2023-12-18T150911Z_16723166_RC2QZ4AARVNX_RTRMADP_3_RUSSIA-PUTIN-ELECTION.JPG

Putin submits candidate registration documents for Russia's upcoming presidential election, at the Central Election Commission in Moscow on Dec. 18. © Reuters

Meanwhile, Xi's China has revisited its strategy, partly based on Putin's "five years" remark in March.

If the war between Russia and Ukraine grows more prolonged, it would significantly impact plans and ambitions Xi has for his unprecedented third term as China's president and Chinese Communist Party general secretary. Xi's big goal of unifying Taiwan with mainland China could also be affected.

But it is unlikely Xi was fully convinced by Putin's remark. Xi already holds a grudge against Putin dating back to a China-Russia summit held Feb. 4, 2022, the opening day of the 2022 Beijing Winter Olympics.

Putin was the only leader from a major power to attend the opening ceremony, and Xi had staked his reputation on China successfully hosting the international sporting extravaganza. The Russian leader fully took advantage of China's sense of indebtedness to him.

During the Winter Olympics summit, Putin showed no sign he was about to launch a full-scale invasion of Ukraine. But that invasion did come, on Feb. 24, with a blitz Russia believed would be powerful enough to conquer the Ukrainian government in Kyiv, that country's capital.

https%3A%2F%2Fcms-image-bucket-production-ap-northeast-1-a7d2.s3.ap-northeast-1.amazonaws.com%2Fimages%2F_aliases%2Farticleimage%2F1%2F5%2F9%2F8%2F47048951-1-eng-GB%2F2022-02-04T000000Z_1276035739_RC2VCS95TJ9M_RTRMADP_3_OLYMPICS-2022-PUTIN-GAS+%281%29.JPG

Putin and Xi strike up their no-limits partnership in Beijing on Feb. 4, 2022. © Reuters

The surprise attack left China panicked.

At their talks 20 days earlier, Xi and Putin had declared a "no limits" partnership between their countries. Therefore, it was quite natural for people around the world to conclude China had given a tacit nod to Russia's full-scale invasion.

But that was not the case. China had misjudged Russia's true intentions.

Beijing, which surely knew Russian forces were massing near the border with Ukraine, must have concluded those troops would only invade the eastern part of Ukraine.

At any rate, Xi's administration was not expecting a full-scale invasion, especially one that would take place only four days after the closing of the Beijing Winter Olympics and a week before the opening of the Paralympics Winter Games, supposedly a festival of peace.

Thus, China simply could not afford to completely trust Putin's 'will fight for five years' remark that came a year later.

Given the complicated international political situation, China needed to think about how to protect its own interests regardless of how things might end for Russia in Ukraine.
And that meant sending a "peace mission" to Europe, including Ukraine and Russia, less than two months after Putin told Xi Russia would remain in the fight for years to come. The mission demonstrated a subtle shift in Xi's pro-Russia stance.

https%3A%2F%2Fcms-image-bucket-production-ap-northeast-1-a7d2.s3.ap-northeast-1.amazonaws.com%2Fimages%2F_aliases%2Farticleimage%2F8%2F6%2F9%2F8%2F47048968-1-eng-GB%2Fphoto_SXM2022022800008241.jpg

This satellite image shows a convoy of Russian ground forces some 60 kilometers from Kyiv on Feb. 27, 2022. © 2022 Maxar Technologies

It was also in line with Xi's oft-repeated words that "profound changes unseen in a century" are currently taking place in the world.

If the Ukraine war were to drag on for as long as five years -- it has already lasted nearly two years -- China would come under more pressure than ever from Western nations due to its wide-ranging military cooperation with Russia.

China's already suffering economy would take further blows from measures imposed by the international coalition against China and Russia. This gave China another reason to send that peace mission: It would need to hedge its bets so as not to share Russia's fate.

The Chinese mission, led by Li Hui, Beijing's special representative for Eurasian affairs, met with Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy in Kyiv.

Of course the mission made Putin unhappy, perhaps even angry. The diplomatic move went against the Russian leader's wishes and showed that China had discarded his "five years" remark.

To make matters worse, less than a month later, in June, Wagner, the Russian private military organization led by Yevgeny Prigozhin, who held the key to fighting in Ukraine, launched a short-lived rebellion, giving Putin a close call.

To Putin, who suddenly needed to weather an increasingly violent storm, keeping China in Russia's camp was a pressing matter. So he came forward with some information.
When Russian Deputy Foreign Minister Andrei Rudenko visited Beijing on June 25, he tipped off senior Chinese officials about then Chinese Foreign Minister Qin Gang. The tip was related to the mystery of Qin's sudden purge, as reported here in detail two weeks ago.

Deception is an oft-used tactic in international politics. And the fact that China and Russia are both ultra-secretive makes understanding each other's affairs even more difficult. Common sense does not apply.

Putin's remark to fight for five years in Ukraine might also affect Japan's military policy.

In a significant shift, Japan has already revised basic principles that for years banned arms exports.

https%3A%2F%2Fcms-image-bucket-production-ap-northeast-1-a7d2.s3.ap-northeast-1.amazonaws.com%2Fimages%2F_aliases%2Farticleimage%2F5%2F8%2F9%2F8%2F47048985-1-eng-GB%2FAP23357102341795.jpg

A member of the Japan Ground Self-Defense Force stands guard next to a surface-to-air Patriot Advanced Capability-3 missile interceptor launcher vehicle in Funabashi, east of Tokyo. © AP

Based on the recent revisions, the government decided to export Patriot surface-to-air guided missiles manufactured under a license in Japan to the U.S. The U.S. has been supplying Patriot missiles to Ukraine and surrounding countries.

Japan will export Patriot missiles to the U.S. on condition they not be supplied to third countries. Still, the main purpose is to complement the U.S. stock of missiles as America's inventory is running low due to Russia's prolonged invasion of Ukraine.

If Russia's invasion of Ukraine were to continue for five years, Japan could come under pressure to further change its thinking on arms exports. This is an issue that will also affect various affairs involving the Taiwan issue.

Xi's China has not ruled out the use of force to unify Taiwan.

It is important to keep in mind that conversations between the Chinese and Russian leaders in 2023, especially Putin's March remark about prolonging the Ukraine war, can have ramifications on the security of Japan and the entire Indo-Pacific region.

-

Tämän mukaan Putin puhui "vähintään viisi vuotta kestävästä sodasta" 21.3.2023, tässä tarkka lainaus:

It was at The Grand Kremlin Palace in Moscow on March 21 that Vladimir Putin mentioned to Xi Jinping that Russia's war in Ukraine would last for at least "five years."

JOS pitäisi paikkansa, niin ukko jutteli tällaista noin yksi vuosi ja yksi kuukausi varsinaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Lasketaanko "vähintään viisi vuotta" hyökkäyksen alkamisen hetkestä vai tämän tapaamisen päivämäärästä?

Tällä tuskin on suuresti merkitystä, mutta aikaisemmin tänään tässä ketjussa oli puhetta BILD:in artikkelista joka oli julkaistu joulukuun 2023 puolivälissä (linkki viestiin josta voi lukea lisää ko. artikkelin sisällöstä: LINKKI). Sen mukaan ryssän suunnitelmissa Ukrainan tietyt alueet (Dnipron itäpuoliset alueet) tultaisiin valtamaan vuosien 2025 ja 2026 aikana, puhuttiin 36 kuukauden suunnitelmista. Helmikuun lopussa 2027 varsinaisen hyökkäyksen alkamisesta tulee tasan viisi vuotta täyteen, joten tältä kantilta katsottuna ovat ns. juorut ovat keskenään samalla linjalla.
 
Viimeksi muokattu:
Putte puhuu viisi vuotta kestävästä sodasta.
Tappioista huolimatta Venäjä on kestänyt tähän asti. Mutta jos vielä pitäisi sotia useita vuosia niin joissain vaiheessa tulee raja vastaan.

Ukraina kyllä taistelee vaikka kymmenen vuotta, mutta venäjän mobikit alkavat jossain vaiheessa kysyä että mitä järkeä tässä on.
 
Back
Top