Ukrainan konflikti/sota

Niin, niinhän sen pitäisi.
Lännen olisi talvisodassa pitänyt nuijia ryssä paskaksi ja mattopomittaa Pietari ja Moskova helvettiin.

Mutta ikävä kyllä Suomen tai Ukrainan takia ei monikaan ole valmis riskeeraamaan kolmatta maailmansotaa, varsinkaan ydinasevaltiota vastaan.



Siksi tarvitsisi pitää itsellä ne rautapöksyt jalassa eikä liikaa tuudittautua ajatukseen vieraasta avusta.

Jos ajatuksena on jäädyttää kostoksi mahdollisimman monta maatuskaa kuoliaaksi jostain ryssäläisestä paskakaupungista niin varmaankin lasketaan.

Sillat ja muut liikenteen solmukohdat ovat varmaan ihan validi käyttökohde. Jos niiden vähien kaukovaikutusaseiden ideaalia käyttöä ajatellaan niin kuvittelisin komentokeskusten, asevarikkojen, sotilaslentokenttien, kaukovalvontatutkien, ohjusten laukaisualustoiden, ilmatorjuntayksiköiden yms suoraan vihollisen taistelukykyyn vaikuttavien maalien olevan se suurin prioritteetti.

Ongelmana osa noista on sen verran syvällä venäjän rajojen sisällä että pidemmälle kantavaa ohjusta pitäisi olla inventaariossa ja myös lupa käyttää niitä.
onhan siellä kerrottu tieto/taitoa on Ukrainalle annettu, joten odotellaan milloin lähtee lentoon. Täytyy vain kerätä riittävästi valmiiksi, jotta kaikki karhut ja muut lähtee sitten kerralla.
 
Sarvamaa toimii nyt jonkun isomman pojan ymmärtämättömänä käsinukkena. Meille on kerrottu, että sääntöpohjainen systeemi on pienen maan paras turva. Totta tai ei, voimme olla jokseenkin varmoja, että jos meidän aloitteestamme EUssa luovutaan yksimielisyyden vaatimuksesta, löydämme saman asian vielä edestämme. Suomen asema muusta EUsta erillisenä saarena on sellainen, että joku toinen voisi mielellään tehdä nämä avaukset. Eikö Sarvamaa löydä ketään juoppoa vaikka espanjalaista virkaveljeä hoitamaan tätä likaista työtä?

Tuli myös sellainen olo, että tottakai Unkarin perseilyt täytyy torpata, mutta että hetki hei... jos ei noudata EU:n ARVOJA, niin viedään äänioikeus... hmm.

Mutta kuka määrittää millainen on Arvo Pohja? Kenellä ja kenen on Unelma? Josta on soveliasta uneksia?

1704741638532.png
 
Oh No GIF by The Maury Show


 
Julia Davis tuottaa lähtökohtaisesti hyvää sisältöä. Tämäkin oli asiallinen pätkä lukea, vaikkei sinänsä mitään uutta sisältänyt. - -

Tällaiset jutut saa aina välillä uskomaan, että tuo paskala voisi tuosta romahtaa mahdottomuuteensa lähitulevaisuudessa. Mutta koska emme voi olla varmoja, älkäämme budjetoiko sen varaan mitään

Julia Davis, joka on muistaakseni puoliksi ukrainalainen, tekee tärkeää työtä. Jaksaa katsoa Venäjän valtiontelevisiota ja tehdä helposti pureskeltavia katsauksia meille muille.

Venäjän mielialojen seuraamisessa tärkein pointti ei välttämättä ole se, että romahtaako ne nyt vai heti. Kansannousun todennäköisyys on pieni. Olennainen havainto on, että sota koskee jo kaikkia ja kaikkea siellä. Mielialat ovat surkeat. Ihmisiä ahdistaa, ollaan kyynisiä. Vaikka die Fürstenstadt eli Moskova elääkin eri todellisuudessa kuin muu maa, sieltäkin on jo mobilisoitu ja uhka on läsnä. Syytökset armeijan häpäisystä ja homopropagandasta sinkoilevat. Virheliikkeen tekemällä voi vähintään menettää työnsä ja pahimmillaan päätyä rintamalle joko vankilan kautta tai suoraan. Eliitin jäsenyys ei suojaa lainkaan, vaan voit pudota ikkunasta, sinut voidaan hakata jos et jaksa joku ilta vetää propagandashowtasi normaalilla pössiksellä ja Ukraina suunnittelee koko ajan paskahuusiisi lennokki-iskua.

Ei tuo kaikki ehkä vallankumoukseen johda, mutta on kiistatonta, että sodan toisella osapuolella ei ole enää käytettävissään sodan stressistä ja isku-uhasta vapaata tukeutumisaluetta. Siis sellaista, jossa väestö saa elää rauhassa ja jossa on mahdollisuus pyörittää ja kehittää teollisuutta ja innovoida normaalien rauhanajan lainalaisuuksien vallitessa. Isku-uhka kun ulottuu jo Siperiaankin, kansainvälinen kauppa ei toimi normaalisti ja työvoimasta on pulaa.

Yhteiskunta, teollisuus ja kauppa sinänsä tietenkin toimii Venäjällä, mutta niiden olot muistuttavat enemmän toisen maailmansodan sotaa käyvien maiden oloja kuin tämänhetkisten sotaa käymättömien Euroopan maiden oloja. Olkoonkin, että hintahäiriöitä ja komponenttipulaa paikoin on täälläkin, mutta se on pientä. On yhteiskunnan ja teollisuuden kokonaiskuvan kannalta ihan eri asia, jos sodankäyntiin välittömästi liittyvien loppuhyödykkeiden kuten kranaattien hinta on kahdeksankertaistunut, kuin että siviilit jonottavat säännösteltyjä kananmunia, joita saa yhden kerrallaan.

Jos kansa jonottaa kananmunia, ei pidä kuvitella että saman maan sotatarviketuotanto toimii vakaasti, vaikka meillä ei siitä tarkkaa tietoa olekaan. Se että Länsi-Euroopassa kranaatin hinta moninkertaistuu, on jopa hyvä merkki. Se nimittäin kertoo että niitä kuitenkin saa. Hintajouston vastakohta on hintasäännöstely, joka yleensä johtaa siihen että korkean kysynnän hyödyke vain loppuu.

Vaikka se ei ukrainalaisten näkökulmasta ole reilua, on raaka tosiasia että suurin osa Euroopasta elää edelleen rauhan aikaa, joka on valtava potentiaali myös Ukrainan kannalta. Potentiaali joka Venäjältä puuttuu.

Se on tietenkin potentiaali, joka pitää myös ottaa käyttöön eikä arastella. Rohkaisevia merkkejä on, mutta mikään poliitikkojen painostus ei ole turhaa.
 
Back
Top