Ukrainan konflikti/sota

[Lahtinen]

Sotilaallisella tyhjiöllä on tapana täyttyä aina jossain vaiheessa. Tyhjiön voi täyttää myös joku muukin kuin viereinen Nato-maa, lähinnä viittaan esim. paikallisiin asukkaisiin. No Neuvostoliiton hajoaminen taitaa jatkua pala kerrallaan tässwä lähivuosina. Nuo tankithan ei ole ns. paikallisen vaan ryssän keskusvallan hallinnassa takaamassa viimekädessä vallankahvaa..

Ja mitä itse olen ymmärtänyt, niin paikallisilla asukkailla on ollut aika hyvä suhteet kumpaankin naapurimaahan ja he ovat tottuneet kulkemaan aika vapaasti niissä. Joten, vaikka ns. etnisiä venäläisiä taitavat suurimmaksi osaksi olla, niin voi sitten venäjän hajoamisten yhteydessä katseet kääntyä enemmänkin länteen, kuin päätyä pelkäksi köyhän moskovan surkeksi alusmaaksi.

Vaikka tuo alue on sotilaallisesti venäjälle todella tärkeä, niin kunhan se talous kunnolla romahtaa, niin voi olla, että tuon pitämiseen ei ole enää rahaa.

 

[OXPAHA]

Venäjän hyökkäyssota | ”Ehkä meille oli yllättävää, etteivät venäläiset todella välitä tappioista” – Sotilasasiantuntijat arvioivat HS:lle hyökkäyssodan opetuksia

Venäjä sietää poikkeuksellisia tappioita, ja droonien käytöstä on tullut merkittävä osa sodankäyntiä. Virolainen ja suomalainen sotilasasiantuntija kertovat, mitä naapurimaiden kannattaa ottaa Venäjän hyökkäyssodasta opikseen.

www.hs.fi

Venäjän hyökkäyssodan opetukset​

Venäjä sietää poikkeuksellisia tappioita, ja droonien käytöstä on tullut merkittävä osa sodankäyntiä. Virolainen ja suomalainen sotilasasiantuntija kertovat, mitä naapurimaiden kannattaa ottaa Venäjän hyökkäyssodasta opikseen.
Tilaajille

Ukrainalainen ilmatorjuntayksikön sotilas Bahmutin seudulla Ukrainassa toukokuussa. KUVA: OLEKSANDR RATUSHNIAK / REUTERS
Heikki Aittokoski HS
2:00
VENÄLÄINEN T-90-panssarivaunu painelee tieuraa pitkin jossakin päin Ukrainan rintamaa. Kohta siihen osuu räjähdedrooni. Sitten toinen. Panssarivaunun tykkitorni alkaa pyöriä väkkäränä, ja vaunun liike lakkaa.
Myöhemmin paikalle pörrää vielä kolmas drooni, joka pamauttaa venäläispanssarin kylkeen. Vaunu roihahtaa ilmiliekkeihin, ja pian se on pelkkää romurautaa.
Panssarivaunun tuho on nähtävissä videolla, jonka Ukrainan puolustusministeriö julkaisi toukokuussa viestipalvelu X:ssä.

Videossa on erityistä se, ettei siinä enää ole mitään erityistä. Tämän kaltaisesta kuvamateriaalista on tullut Venäjän hyökkäyssodan aikana suorastaan arkipäiväistä, kun droonit ovat lyöneet itsensä toden teolla läpi.
VENÄJÄN hyökkäyssota jatkuu jo kolmatta vuotta, eikä loppua ole näköpiirissä. Venäjän naapurimaiden asevoimissa sotaa on seurattu erittäin tarkalla silmällä.
Siksi HS kysyi virolaiselta ja suomalaiselta sotilasasiantuntijalta, mitä sotilaallisia opetuksia helmikuussa 2022 alkanut hyökkäyssota on tarjonnut tähän mennessä. Yksi niistä on juuri droonisodan merkitys.

Sodan pääopetus: Venäjän sodankäynti ei ole viime vuosikymmeninä muuttunut​

”Täällä Virossa me pidämme sodan alkuna vuotta 2014, jolloin Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan”, virolaiseversti Viktor Kalnitski huomauttaa heti alkuun.
”Mutta vuonna 2022 alkaneesta laajamittaisesta hyökkäyksestä voi sanoa, että Venäjä käyttää jo Neuvostoliiton ajoilta tuttua taktiikkaansa: massaa hyökkäysoperaatioissa. Venäjän sodankäynnin tapa ei ole sanottavammin kehittynyt viime vuosikymmeninä.”
Kalnitski on taustaltaan tykistöupseeri, joka on opiskellut Suomessa. Hän johtaa Viron puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosastoa mutta siirtyy kesäkuun lopulla Viron puolustusvoimien Akatemian rehtoriksi.

Viron puolustusvoimien eversti Viktor Kalnitski. KUVA: ESTONIAN DEFENCE FORCES
YKSI sodan opetuksista on siis se, että tietyt perusasiat eivät ole 1900-luvulta muuttuneet.
”Venäjän armeijaa pidettiin modernina armeijana”, Kalnitski sanoo. ”Mutta sodan alkaessa nähtiin jotain aivan muuta.”
Kalnitski nostaa esimerkiksi sen, kuinka Venäjä käyttää rintama-alueilla tykistöä ja raketteja vanhaan malliin ja erittäin laajamittaisen tulituksen kohteena ovat myös siviilit.

”Yleisesti ottaen Venäjän asevoimien kaikki toiminta, mukaan lukien ilmavoimien käyttö [ohjusiskuihin] Ukrainassa, näyttää ja todistaa, etteivät venäläiset välitä kansainvälisen oikeuden säädöksistä eikä heitä pelota joutuminen edesvastuuseen sotarikoksista.”

Venäjän hyökkäyssodassa kaatuneiden ukrainalaissotilaiden hautoja Butšan hautausmaalla numero 3. Haudankaivaja lapioimassa hautaa umpeen lokakuussa 2022. KUVA: RIO GANDARA / HS

Hautajaiset Kiovassa kesäkuun alussa. Vainaja oli nimeltään Iryna Tsybuh. Hän työskenteli rintamalla vapaaehtoisena lääkintätehtävissä. KUVA: MAKSYM MUZYCHENKO-KISHKA / REUTERS
SUOMALAINEN sotilasasiantuntija näkee sodan suurimman opetuksen pääpiirteissään samalla tavalla.

”Olennaisena muistutuksena voi pitää sitä, että tavanomainen, laajamittainen ja pitkäkestoinen sota on ylipäätään mahdollinen Euroopassa”, sanoo apulaissotilasprofessori, majuri Jussi Pajunen.

Hän johtaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Ukrainan sodan operaatiotaitoa ja taktiikkaa käsittelevää tutkimushanketta.

Venäjän hyökkäyssota on Pajusen mukaan osoittanut, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa koko yhteiskuntaa vastaan.

”Ja yhtä lailla Venäjä on valmis sietämään korkeita tappioita poliittisten tavoitteidensa saavuttamisessa.”

Sodan yllätykset: Venäjän suuri tappionsietokyky​

JUURI Venäjän tappionsietokyky on asia, jota eversti Viktor Kalnitski pitää yllättävänä.

Venäjän uskotaan menettäneen helmikuun 2022 jälkeen satojatuhansia sotilaita. Esimerkiksi Ranska arvioi vastikään, että venäläisiä olisi kaatunut ja haavoittunut puoli miljoonaa.

Kuollut venäläissotilas pellolla Kiovan länsipuolella Sytnyakyssa maaliskuussa 2022. KUVA: MARCUS YAM
Ukraina on niin ikään kärsinyt valtavia tappioita, mutta erona on se, ettei ukrainalaisilla ole sodalle vaihtoehtoa. He puolustavat omaa maataan ja sen itsenäisyyttä.

”Ehkä meille oli yllättävää, etteivät venäläiset todella välitä tappioista”, Kalnitski sanoo.

”Itse asiassa Venäjän siviiliyhteiskuntakin hyväksyy ne”, hän jatkaa.

”Elämme 2000-luvulla, eivätkä tuollaiset tappiot [niiden hyväksyminen] ole muualla maailmassa alkuunkaan normaaleja.”

Sodan yllätykset: alkuhyökkäyksen riskialttius​

MAJURI Jussi Pajunen mainitsee sodan yllättäväksi piirteeksi sen alkuvaiheen helmi-maaliskuussa 2022.

”Yllättävänä asiana voi nostaa esiin sen, miten vähäisillä joukkomäärillä ja heikoilla joukkoryhmittymillä Venäjä käynnisti tämän erittäin syvän, satojen kilometrien etäisyyksille ulottuvan hyökkäysoperaationsa.”

Pajusesta huomiota herättävää oli erityisesti hyökkäysoperaation riskialttius. Maahyökkäystä edeltävä tuli-isku oli huomattavan lyhyt, eikä maahyökkäyksessä ollut selvää painopistettä.

Toisena yllättävänä seikkana Pajunen mainitsee sen, ettei Venäjä pystynyt saavuttamaan ilmaherruutta sotanäyttämöllä sodan alussa eikä sen jälkeenkään.

Sodan lainalaisuudet: droonisota on tullut jäädäkseen​

DROONIT ovat tähän saakka olleet sodan ehkä silmiinpistävin uusi piirre. Tämä pätee sekä merellä että ennen kaikkea ilmassa.

Mustallamerellä ukrainalaiset ovat onnistuneet tuhoamaan Venäjän sota-aluksia miehittämättömillä aluksillaan, kuten vaikkapa Ukrainan puolustusministeriön maaliskuisesta videosta näkyy.

Sodan rintama-alueilla on jatkuvasti suuri määrä lennokkeja ilmassa. Brittiläinen tutkimuslaitos RUSI on arvioinut, että Ukraina menettää noin 10 000 droonia kuussa.

Sekä Venäjä että Ukraina hyökkäävät drooneilla kaukana rintamalinjojen takana oleviin kohteisiin. Venäjä kohdistaa iskujaan tietoisesti myös siviileihin.

”Meidän täytyy varautua siihen, että Venäjä jatkaa droonien käyttöä tulevaisuudessakin”, sanoo eversti Kalnitski.

”Niillä on vaikutusta, ja niitä voidaan valmistaa massatuotantona.”

Majuri Pajunen on samoilla linjoilla.
”Droonien käytössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia”, hän sanoo. ”Droonien käyttö on arkipäivää ja erittäin olennainen osa taistelukentän tapahtumia.”

Ukrainan etulinjan sotilaita avustavan järjestön One Team One Fight Foundationin jäsen Dmytro Drei esittelee rintamalle meneviä drooneja. KUVA: JUHA SALMINEN / HS

Ukrainalaissotilas laittoi liikkeelle kranaatilla varustetun droonin Donbasin rintamalla toukokuun lopussa. KUVA: OLEKSANDR RATUSHNIAK / REUTERS
Ukrainassa maasto on varsin avointa, ja Pajusen mukaan droonit vaikeuttavat liikkuvia sotatoimia.

”Joukkojen siirtäminen tai ryhmittäminen hyökkäykseen ilman paljastumista on hankalaa, koska taistelutilaa valvotaan muun muassa droonien avulla käytännössä ympäri vuorokauden.”

Sodan lainalaisuudet: tykistö on yhä tappavin​

MAALLIKON silmiin saattaa näyttää siltä, että panssarivaunut ovat Venäjän hyökkäyssodassa muuttuneet helpoiksi maalitauluiksi ja siten hyödyttömiksi.

Mielikuvaan vaikuttaa kuvamateriaali vaununraadoista – mutta mielikuva on väärä, sanovat sotilaat.

”Panssarivaunuissa edelleen yhdistyvät kaikki maasodankäynnissä keskeiset elementit eli liike, tulivoima ja suoja”, Pajunen toteaa.

”Me emme voi jättää jalkaväkeä huomioimatta, ja panssarivaunuilla on suuri merkitys jalkaväen tukemisessa”, Kalnitski sanoo.

”Ne pysyvät jatkossakin kuvassa mukana.”
Vaikka teknologia on muuttanut sodankäyntiä, suuri kuva on silti ennallaan.

”Tykistö ja muu epäsuora tuli tuottavat valtaosan tappioista taistelukentällä”, Pajunen sanoo.

”Sodankäynnin lainalaisuudet eivät ole tässä suhteessa muuttuneet viime vuosikymmenten eivätkä myöskään viime vuosisadan aikana.”

Ukrainalaissotilas kantoi tykistön ammusta Orihivissa Ukrainassa kesäkuun alussa. KUVA: ANDRIY ANDRIYENKO / ZUMA
Voiko Ukrainan kurimusta siis peräti verrata ensimmäiseen maailmansotaan, jossa sotilaat olivat juoksuhaudoissa ja murhaavat tykistökeskitykset tekivät vuosikausien ajan hirvittävää jälkeä?
Pajunen toppuuttelee. Yli sadan vuoden takainen maailmansota ei ole mielekäs vertailukohta, vaikka joitain samoja piirteitä löytyykin.

”Sodan alkuvaiheen jälkeen on muodostunut voimien tasapaino. Venäjä ei ole pystynyt muodostamaan sotanäyttämölle hyökkäyssodankäynnin edellyttämää ylivoimaa.”

Seurauksena on nykytilanne, jossa Venäjä yrittää ylivertaisilla resursseillaan pakottaa Ukrainan taipumaan. Sen takia läntinen aseapu on Ukrainalle todella kriittistä.

Pajusen mukaan sotaa voi kutsua kulutussodaksi, näännytyssodaksi, uuvutussodaksi tai materiaalikamppailuksi.

Sodan johtopäätökset: Viro ja Suomi varautuvat​

VIROLAISEVERSTI Viktor Kalnitski pitää Venäjän hyökkäyssodan yhtenä johtopäätöksenä sitä, että asevoimilla on oltava kyky kaukovaikutteisuuteen.

Ukrainalla on ollut rajoitteita siinä, ettei se ole saanut iskeä lännestä saaduilla aseilla Venäjän maaperälle. Kalnitskin mukaan se on sama kuin joutuisi nyrkkeilemään yhdellä kädellä.

”Meille on tärkeää taistelu syvyydessä, että viholliseen saadaan iskettyä ei vain etulinjassa vaan myös selustassa”, Kalnitski sanoo viitaten ”meillä” Viroon ja liittolaismaihin.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Viro on kiihdyttänyt armeijan modernisointia, Kalnitski kertoo. Viro muun muassa hankkii uusia tykistöjärjestelmiä.

Yksi kehittämiskohde on ilmatorjunta myös droonien torjuntaa silmällä pitäen.

”Kun katsomme Ukrainaa, miten venäläiset pommittavat, miten he käyttävät ilma-asettaan ja ohjuksiaan, me olemme Virossa kovaa vauhtia hankkimassa keskipitkän kantaman ilmatorjuntakykyä.”

SUOMESSA Puolustusvoimat ei tiettävästi ole ryhtynyt radikaaleihin uudistuksiin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Varautuminen toki jatkuu, mikä näkyy muun muassa puolustusbudjetin kasvuna.


Tilannekuva on kuitenkin ollut kohdillaan jo aiemmin, arvioi majuri Jussi Pajunen.


”Suomen voidaan katsoa läpi viime vuosikymmenten valmistautuneen Ukrainassa nähdyn kaltaiseen ja tässä mielessä oikeanlaiseen sotaan”, Pajunen sanoo.


”Alleviivaisin sitä, että Suomi on säilyttänyt kykynsä käydä tavanomaista korkean intensiteetin sotaa ja puolustautua laajamittaista sotilaallista hyökkäystä vastaan.”

Eversti Kalnitski kiteyttää asian näin:

”Meidän [Nato-liittolaisten] pitää olla parempia ja nopeampia kuin heidän, ja meillä pitää olla heitä paremmat aseet ja välineet.”

 

[Lahottaja]

Myönsikö Venäjä viimein menettäneensä kallisarvoisen tutkavalvontakoneen? Ukrainalaiseverstiä vastaan nostettiin syyte https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010493711.html?post=326786

Venäjä on etsintäkuuluttanut ukrainalaiseverstin, jota epäillään venäläisen sotakoneen pudottamisesta. Asia käy ilmi moskovalaisen tuomioistuimen päätöksestä pidättää poissaolevana Ukrainan 138. ilmatorjuntaohjusprikaatin komentaja eversti Mykola Dzjaman.

Ryssä se jaksaa näytellä viatonta, oikeen tuomioita jaellaan maataan puolustaville.

 

[Kustavi]

Azovin merellä ainakin Taganrog ja aivan Kertsin salmen suulla Taman.

Sitten Mustalla merellä Novorossyisk ja Tuapse. Noista kahdesta viimeisestä viedään tankkereilla ja proomuillakin dieseliä ja muita polttoaineita valtavasti Turkkiin kun tankkereista on ollut pulaa, todennäköisesti Azovin sataman toiminnan hiipuessa saattaa osa kääntyä pohjoista kohti, mutta niihin Ukraina saattaa sitten iskeä niillä meridrooneilla, Azovin merelle niillä ei ole kovin usein päästy niin siinä lienee yksi syy miksi polttoainekuljetuksia on tehty lautoilla ja niillä maihinnousu laivoilla (junavaunuja sekä tankkiautoja) ja sekä pienillä tankkereilla tuolta Azovin satamasta ja Azovin meren yli yleensäkin.

https://twitter.com/x/status/1802982187936919821

Toinenkin yritys ollut.

 

[tulikomento]

Venäjän hyökkäyssodan opetukset​

Venäjä sietää poikkeuksellisia tappioita, ja droonien käytöstä on tullut merkittävä osa sodankäyntiä. Virolainen ja suomalainen sotilasasiantuntija kertovat, mitä naapurimaiden kannattaa ottaa Venäjän hyökkäyssodasta opikseen.
Tilaajille

Ukrainalainen ilmatorjuntayksikön sotilas Bahmutin seudulla Ukrainassa toukokuussa. KUVA: OLEKSANDR RATUSHNIAK / REUTERS
Heikki Aittokoski HS
2:00
VENÄLÄINEN T-90-panssarivaunu painelee tieuraa pitkin jossakin päin Ukrainan rintamaa. Kohta siihen osuu räjähdedrooni. Sitten toinen. Panssarivaunun tykkitorni alkaa pyöriä väkkäränä, ja vaunun liike lakkaa.
Myöhemmin paikalle pörrää vielä kolmas drooni, joka pamauttaa venäläispanssarin kylkeen. Vaunu roihahtaa ilmiliekkeihin, ja pian se on pelkkää romurautaa.
Panssarivaunun tuho on nähtävissä videolla, jonka Ukrainan puolustusministeriö julkaisi toukokuussa viestipalvelu X:ssä.

Videossa on erityistä se, ettei siinä enää ole mitään erityistä. Tämän kaltaisesta kuvamateriaalista on tullut Venäjän hyökkäyssodan aikana suorastaan arkipäiväistä, kun droonit ovat lyöneet itsensä toden teolla läpi.
VENÄJÄN hyökkäyssota jatkuu jo kolmatta vuotta, eikä loppua ole näköpiirissä. Venäjän naapurimaiden asevoimissa sotaa on seurattu erittäin tarkalla silmällä.
Siksi HS kysyi virolaiselta ja suomalaiselta sotilasasiantuntijalta, mitä sotilaallisia opetuksia helmikuussa 2022 alkanut hyökkäyssota on tarjonnut tähän mennessä. Yksi niistä on juuri droonisodan merkitys.

Sodan pääopetus: Venäjän sodankäynti ei ole viime vuosikymmeninä muuttunut​

”Täällä Virossa me pidämme sodan alkuna vuotta 2014, jolloin Venäjä liitti itseensä Krimin niemimaan”, virolaiseversti Viktor Kalnitski huomauttaa heti alkuun.
”Mutta vuonna 2022 alkaneesta laajamittaisesta hyökkäyksestä voi sanoa, että Venäjä käyttää jo Neuvostoliiton ajoilta tuttua taktiikkaansa: massaa hyökkäysoperaatioissa. Venäjän sodankäynnin tapa ei ole sanottavammin kehittynyt viime vuosikymmeninä.”
Kalnitski on taustaltaan tykistöupseeri, joka on opiskellut Suomessa. Hän johtaa Viron puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosastoa mutta siirtyy kesäkuun lopulla Viron puolustusvoimien Akatemian rehtoriksi.

Viron puolustusvoimien eversti Viktor Kalnitski. KUVA: ESTONIAN DEFENCE FORCES
YKSI sodan opetuksista on siis se, että tietyt perusasiat eivät ole 1900-luvulta muuttuneet.
”Venäjän armeijaa pidettiin modernina armeijana”, Kalnitski sanoo. ”Mutta sodan alkaessa nähtiin jotain aivan muuta.”
Kalnitski nostaa esimerkiksi sen, kuinka Venäjä käyttää rintama-alueilla tykistöä ja raketteja vanhaan malliin ja erittäin laajamittaisen tulituksen kohteena ovat myös siviilit.

”Yleisesti ottaen Venäjän asevoimien kaikki toiminta, mukaan lukien ilmavoimien käyttö [ohjusiskuihin] Ukrainassa, näyttää ja todistaa, etteivät venäläiset välitä kansainvälisen oikeuden säädöksistä eikä heitä pelota joutuminen edesvastuuseen sotarikoksista.”

Venäjän hyökkäyssodassa kaatuneiden ukrainalaissotilaiden hautoja Butšan hautausmaalla numero 3. Haudankaivaja lapioimassa hautaa umpeen lokakuussa 2022. KUVA: RIO GANDARA / HS

Hautajaiset Kiovassa kesäkuun alussa. Vainaja oli nimeltään Iryna Tsybuh. Hän työskenteli rintamalla vapaaehtoisena lääkintätehtävissä. KUVA: MAKSYM MUZYCHENKO-KISHKA / REUTERS
SUOMALAINEN sotilasasiantuntija näkee sodan suurimman opetuksen pääpiirteissään samalla tavalla.

”Olennaisena muistutuksena voi pitää sitä, että tavanomainen, laajamittainen ja pitkäkestoinen sota on ylipäätään mahdollinen Euroopassa”, sanoo apulaissotilasprofessori, majuri Jussi Pajunen.

Hän johtaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Ukrainan sodan operaatiotaitoa ja taktiikkaa käsittelevää tutkimushanketta.

Venäjän hyökkäyssota on Pajusen mukaan osoittanut, että Venäjä on valmis käyttämään sotilaallista voimaa koko yhteiskuntaa vastaan.

”Ja yhtä lailla Venäjä on valmis sietämään korkeita tappioita poliittisten tavoitteidensa saavuttamisessa.”

Sodan yllätykset: Venäjän suuri tappionsietokyky​

JUURI Venäjän tappionsietokyky on asia, jota eversti Viktor Kalnitski pitää yllättävänä.

Venäjän uskotaan menettäneen helmikuun 2022 jälkeen satojatuhansia sotilaita. Esimerkiksi Ranska arvioi vastikään, että venäläisiä olisi kaatunut ja haavoittunut puoli miljoonaa.

Kuollut venäläissotilas pellolla Kiovan länsipuolella Sytnyakyssa maaliskuussa 2022. KUVA: MARCUS YAM
Ukraina on niin ikään kärsinyt valtavia tappioita, mutta erona on se, ettei ukrainalaisilla ole sodalle vaihtoehtoa. He puolustavat omaa maataan ja sen itsenäisyyttä.

”Ehkä meille oli yllättävää, etteivät venäläiset todella välitä tappioista”, Kalnitski sanoo.

”Itse asiassa Venäjän siviiliyhteiskuntakin hyväksyy ne”, hän jatkaa.

”Elämme 2000-luvulla, eivätkä tuollaiset tappiot [niiden hyväksyminen] ole muualla maailmassa alkuunkaan normaaleja.”

Sodan yllätykset: alkuhyökkäyksen riskialttius​

MAJURI Jussi Pajunen mainitsee sodan yllättäväksi piirteeksi sen alkuvaiheen helmi-maaliskuussa 2022.

”Yllättävänä asiana voi nostaa esiin sen, miten vähäisillä joukkomäärillä ja heikoilla joukkoryhmittymillä Venäjä käynnisti tämän erittäin syvän, satojen kilometrien etäisyyksille ulottuvan hyökkäysoperaationsa.”

Pajusesta huomiota herättävää oli erityisesti hyökkäysoperaation riskialttius. Maahyökkäystä edeltävä tuli-isku oli huomattavan lyhyt, eikä maahyökkäyksessä ollut selvää painopistettä.

Toisena yllättävänä seikkana Pajunen mainitsee sen, ettei Venäjä pystynyt saavuttamaan ilmaherruutta sotanäyttämöllä sodan alussa eikä sen jälkeenkään.

Sodan lainalaisuudet: droonisota on tullut jäädäkseen​

DROONIT ovat tähän saakka olleet sodan ehkä silmiinpistävin uusi piirre. Tämä pätee sekä merellä että ennen kaikkea ilmassa.

Mustallamerellä ukrainalaiset ovat onnistuneet tuhoamaan Venäjän sota-aluksia miehittämättömillä aluksillaan, kuten vaikkapa Ukrainan puolustusministeriön maaliskuisesta videosta näkyy.

Sodan rintama-alueilla on jatkuvasti suuri määrä lennokkeja ilmassa. Brittiläinen tutkimuslaitos RUSI on arvioinut, että Ukraina menettää noin 10 000 droonia kuussa.

Sekä Venäjä että Ukraina hyökkäävät drooneilla kaukana rintamalinjojen takana oleviin kohteisiin. Venäjä kohdistaa iskujaan tietoisesti myös siviileihin.

”Meidän täytyy varautua siihen, että Venäjä jatkaa droonien käyttöä tulevaisuudessakin”, sanoo eversti Kalnitski.

”Niillä on vaikutusta, ja niitä voidaan valmistaa massatuotantona.”

Majuri Pajunen on samoilla linjoilla.
”Droonien käytössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia”, hän sanoo. ”Droonien käyttö on arkipäivää ja erittäin olennainen osa taistelukentän tapahtumia.”

Ukrainan etulinjan sotilaita avustavan järjestön One Team One Fight Foundationin jäsen Dmytro Drei esittelee rintamalle meneviä drooneja. KUVA: JUHA SALMINEN / HS

Ukrainalaissotilas laittoi liikkeelle kranaatilla varustetun droonin Donbasin rintamalla toukokuun lopussa. KUVA: OLEKSANDR RATUSHNIAK / REUTERS
Ukrainassa maasto on varsin avointa, ja Pajusen mukaan droonit vaikeuttavat liikkuvia sotatoimia.

”Joukkojen siirtäminen tai ryhmittäminen hyökkäykseen ilman paljastumista on hankalaa, koska taistelutilaa valvotaan muun muassa droonien avulla käytännössä ympäri vuorokauden.”

Sodan lainalaisuudet: tykistö on yhä tappavin​

MAALLIKON silmiin saattaa näyttää siltä, että panssarivaunut ovat Venäjän hyökkäyssodassa muuttuneet helpoiksi maalitauluiksi ja siten hyödyttömiksi.

Mielikuvaan vaikuttaa kuvamateriaali vaununraadoista – mutta mielikuva on väärä, sanovat sotilaat.

”Panssarivaunuissa edelleen yhdistyvät kaikki maasodankäynnissä keskeiset elementit eli liike, tulivoima ja suoja”, Pajunen toteaa.

”Me emme voi jättää jalkaväkeä huomioimatta, ja panssarivaunuilla on suuri merkitys jalkaväen tukemisessa”, Kalnitski sanoo.

”Ne pysyvät jatkossakin kuvassa mukana.”
Vaikka teknologia on muuttanut sodankäyntiä, suuri kuva on silti ennallaan.

”Tykistö ja muu epäsuora tuli tuottavat valtaosan tappioista taistelukentällä”, Pajunen sanoo.

”Sodankäynnin lainalaisuudet eivät ole tässä suhteessa muuttuneet viime vuosikymmenten eivätkä myöskään viime vuosisadan aikana.”

Ukrainalaissotilas kantoi tykistön ammusta Orihivissa Ukrainassa kesäkuun alussa. KUVA: ANDRIY ANDRIYENKO / ZUMA
Voiko Ukrainan kurimusta siis peräti verrata ensimmäiseen maailmansotaan, jossa sotilaat olivat juoksuhaudoissa ja murhaavat tykistökeskitykset tekivät vuosikausien ajan hirvittävää jälkeä?
Pajunen toppuuttelee. Yli sadan vuoden takainen maailmansota ei ole mielekäs vertailukohta, vaikka joitain samoja piirteitä löytyykin.

”Sodan alkuvaiheen jälkeen on muodostunut voimien tasapaino. Venäjä ei ole pystynyt muodostamaan sotanäyttämölle hyökkäyssodankäynnin edellyttämää ylivoimaa.”

Seurauksena on nykytilanne, jossa Venäjä yrittää ylivertaisilla resursseillaan pakottaa Ukrainan taipumaan. Sen takia läntinen aseapu on Ukrainalle todella kriittistä.

Pajusen mukaan sotaa voi kutsua kulutussodaksi, näännytyssodaksi, uuvutussodaksi tai materiaalikamppailuksi.

Sodan johtopäätökset: Viro ja Suomi varautuvat​

VIROLAISEVERSTI Viktor Kalnitski pitää Venäjän hyökkäyssodan yhtenä johtopäätöksenä sitä, että asevoimilla on oltava kyky kaukovaikutteisuuteen.

Ukrainalla on ollut rajoitteita siinä, ettei se ole saanut iskeä lännestä saaduilla aseilla Venäjän maaperälle. Kalnitskin mukaan se on sama kuin joutuisi nyrkkeilemään yhdellä kädellä.

”Meille on tärkeää taistelu syvyydessä, että viholliseen saadaan iskettyä ei vain etulinjassa vaan myös selustassa”, Kalnitski sanoo viitaten ”meillä” Viroon ja liittolaismaihin.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Viro on kiihdyttänyt armeijan modernisointia, Kalnitski kertoo. Viro muun muassa hankkii uusia tykistöjärjestelmiä.

Yksi kehittämiskohde on ilmatorjunta myös droonien torjuntaa silmällä pitäen.

”Kun katsomme Ukrainaa, miten venäläiset pommittavat, miten he käyttävät ilma-asettaan ja ohjuksiaan, me olemme Virossa kovaa vauhtia hankkimassa keskipitkän kantaman ilmatorjuntakykyä.”

SUOMESSA Puolustusvoimat ei tiettävästi ole ryhtynyt radikaaleihin uudistuksiin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Varautuminen toki jatkuu, mikä näkyy muun muassa puolustusbudjetin kasvuna.


Tilannekuva on kuitenkin ollut kohdillaan jo aiemmin, arvioi majuri Jussi Pajunen.


”Suomen voidaan katsoa läpi viime vuosikymmenten valmistautuneen Ukrainassa nähdyn kaltaiseen ja tässä mielessä oikeanlaiseen sotaan”, Pajunen sanoo.


”Alleviivaisin sitä, että Suomi on säilyttänyt kykynsä käydä tavanomaista korkean intensiteetin sotaa ja puolustautua laajamittaista sotilaallista hyökkäystä vastaan.”

Eversti Kalnitski kiteyttää asian näin:

”Meidän [Nato-liittolaisten] pitää olla parempia ja nopeampia kuin heidän, ja meillä pitää olla heitä paremmat aseet ja välineet.”

Kiitos. Tämä oli juuri sellainen yhteenveto mitä oletinkin artikkelin olevan. Ryssä jauhaa kulutussotaa ja lihamyllyä, koska ei muuta osaa. Puheet mukamas maailman toiseksi edistyneimmästä armeijasta heti USA:n jälkeen oli pelkkää maskirovkaa ja paskapuhetta. Ryssä jatkaa suoraan ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisilla opeilla, eli koettaa voittaa massalla ja uskoo Ukrainan tuen lopulta tyrehtyvän lännen haluttomuuteen ja sotaväsymykseen. Ja huomion arvoista tuokin, että jutun mukaan ryssän kotirintama hyväksyy ainakin hiljaa suuret miestappiot. Ei siellä ilmeisesti mitään kansannousua ole tulossa.

 

[-TripleX-]

The Warzonen artikkeli liittyen Leopard 1 / Skyranger 35 projektiin.

Old Leopard Tanks Can Be Reborn As Air Defense Systems With Skyranger 35 Turret

Integrating the Skyranger automatic cannon system on old Leopard 1 tanks could speed critical drone-busting air defenses to Ukraine.

www.twz.com

 

[tulikomento]

HS kirjoittaa että ukrainalaislentäjien koulutus käynnistyi Ranskassa.

Ukraina-seuranta | Ukrainalaisten hävittäjälentäjien kouluttaminen alkoi Ranskassa

HS seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.

www.hs.fi

Ensimmäiset ukralainalaissotilaat ovat aloittaneet Ranskassa hävittäjälentäjäkoulutuksen, kertoo uutistoimisto AFP.

AFP:n mukaan tällä hetkellä yhteensä kymmenen ukrainalaissotilaan ryhmä saa lentäjäkoulutusta salaisessa paikassa Ranskan lounaisosissa. Kyse on kuuden kuukauden pikakoulutuksesta, jonka aikana sotilaille opetetaan, kuinka länsimaisia hävittäjälentokoneita lennetään. Käytännössä ukrainalaiset käyvät läpi saman koulutuksen kuin ranskalaiset hävittäjälentäjät, mutta vain puolet lyhyemmässä ajassa.

Ranska on luvannut antaa hävittäjälentäjäkoulutusta seuraavien kahden vuoden aikana yhteensä 26 ukrainalaiselle. AFP:n mukaan kyse merkittävästä ponnistuksesta Ranskan ilmavoimilta, sillä ne kouluttavat vuosittain noin 30 ranskalaista lentäjää.

Ennen Ranskaan saapumistaan ukrainalaiset saivat peruskoulutuksen Britanniassa. Ranskan jälkeen koulutettavat jatkavat matkaansa toiseen maahan, AFP:n mukaan mahdollisesti Romaniaan, jossa he käyvät läpi vielä viimeisen vaiheen hävittäjälentäjäkoulutuksesta.

 

[-TripleX-]

FPV drooneja tulee yksi toisensa jälkeen niin kauan että ammukset lähtee, kyllä noita tuntuu nyt riittävän siihen malliin, että tankkeja ei enää vain vaurioiteta vaan ne tuhotaan kun löydetään.

https://twitter.com/x/status/1802988712017441065

Tässä on kokoelma kolmen tankin lopusta Luhanskin rintamalla, kaikki Ukrainan 77. prikaatin toimesta.

https://twitter.com/x/status/1802762040781443397

 

[Wanhus]

Tilannetiedote koskien Venäjän hyökkäystä 17.6.2024 klo 22.00 mennessä:

Ukrainan armeija jatkaa vihollisen hyökkäysten torjumista ja aiheuttaa sille tappioita koko rintamalinjalla. Tähän mennessä on käyty 119 taistelua.

Päivän aikana puolustusvoimat iskivät 13


vihollisen joukkojen keskittymisalueeseen. Venäläiset hyökkääjät tekivät kaksi ohjusiskua, 32 ilmaiskua ja käyttivät 475 kamikaze-droonia. Lisäksi vihollinen ampui lähes 2600 laukausta eri aseilla.


Tilannetiedote 17.6.2024 klo 22.00 mennessä:

• Harkovan suunta: 14 hyökkäystä, joista 10 torjuttiin Vovchanskissa. Tilanne on jännittynyt, taistelut jatkuvat neljässä paikassa.
• Kupjanskin suunta: 14 taistelua, 9 hyökkäystä torjuttiin Synkivkassa. Taistelut jatkuvat useissa paikoissa, tilanne on hallinnassa.
• Lymanin suunta: 13 yhteenottoa, 8 hyökkäystä torjuttiin. Taistelut jatkuvat.
• Kramatorskin suunta: Hyökkäykset Klishchiivkassa epäonnistuivat, taistelut jatkuvat Hryhorivkan ja Chasovoy Yarin alueilla.
• Pokrovskin suunta: 42 hyökkäystä, joista 32 torjuttiin. Taistelut jatkuvat useissa paikoissa. Vihollisen tappiot olivat lähes 300 sotilasta ja useita ajoneuvoja.
• Kuratšin suunta: 11 yhteenottoa, 3 hyökkäystä torjuttiin Krasnohorivkassa.
• Dneprin suunta: Kolme hyökkäystä, ei menestystä.

Muualla tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Taistelu maasta ja kansasta jatkuu. Kunnia Ukrainalle!

T:ChatGPT

Kiitos; hienosti tiivistetty. Huolestuttavan näköisiä nuo "14 taistelua, 9 hyökkäystä torjuttiin"
Itse luen sen väkisin että 5 hyökkäystä ei torjuttu vaan ryssä pääsi läpi.
Vai voiko olla että esim tiedustelyryhmät kohtasivat ja tuli taistelu, noissa 5 tapauksessa?

 

[Hemmo Paskiainen]

Ja mitä itse olen ymmärtänyt, niin paikallisilla asukkailla on ollut aika hyvä suhteet kumpaankin naapurimaahan ja he ovat tottuneet kulkemaan aika vapaasti niissä. Joten, vaikka ns. etnisiä venäläisiä taitavat suurimmaksi osaksi olla, niin voi sitten venäjän hajoamisten yhteydessä katseet kääntyä enemmänkin länteen, kuin päätyä pelkäksi köyhän moskovan surkeksi alusmaaksi.

Vaikka tuo alue on sotilaallisesti venäjälle todella tärkeä, niin kunhan se talous kunnolla romahtaa, niin voi olla, että tuon pitämiseen ei ole enää rahaa.

Eikä kalustoakaan sen puoleen.

 

[putkirassi]

HS kirjoittaa että ukrainalaislentäjien koulutus käynnistyi Ranskassa.

Ukraina-seuranta | Ukrainalaisten hävittäjälentäjien kouluttaminen alkoi Ranskassa

HS seuraa Ukrainan sotaa ja sen seurauksia hetki hetkeltä.

www.hs.fi

Ensimmäiset ukralainalaissotilaat ovat aloittaneet Ranskassa hävittäjälentäjäkoulutuksen, kertoo uutistoimisto AFP.

AFP:n mukaan tällä hetkellä yhteensä kymmenen ukrainalaissotilaan ryhmä saa lentäjäkoulutusta salaisessa paikassa Ranskan lounaisosissa. Kyse on kuuden kuukauden pikakoulutuksesta, jonka aikana sotilaille opetetaan, kuinka länsimaisia hävittäjälentokoneita lennetään. Käytännössä ukrainalaiset käyvät läpi saman koulutuksen kuin ranskalaiset hävittäjälentäjät, mutta vain puolet lyhyemmässä ajassa.

Ranska on luvannut antaa hävittäjälentäjäkoulutusta seuraavien kahden vuoden aikana yhteensä 26 ukrainalaiselle. AFP:n mukaan kyse merkittävästä ponnistuksesta Ranskan ilmavoimilta, sillä ne kouluttavat vuosittain noin 30 ranskalaista lentäjää.

Ennen Ranskaan saapumistaan ukrainalaiset saivat peruskoulutuksen Britanniassa. Ranskan jälkeen koulutettavat jatkavat matkaansa toiseen maahan, AFP:n mukaan mahdollisesti Romaniaan, jossa he käyvät läpi vielä viimeisen vaiheen hävittäjälentäjäkoulutuksesta.

Ei voi olla totta , koulutetaan Erä. Pitäisi max 1 kk välein tulla ne kymmenen...

 

[tulikomento]

Ei voi olla totta , koulutetaan Erä. Pitäisi max 1 kk välein tulla ne kymmenen...

Paljonko niitä länsikoneita nyt annetaan ylipäänsä ? Kannattaako kouluttaa mitenkä paljon yli tarpeen jos ei ole koneita millä lentää.

 

[aissi]

Paljonko niitä länsikoneita nyt annetaan ylipäänsä ? Kannattaako kouluttaa mitenkä paljon yli tarpeen jos ei ole koneita millä lentää.

Ja niitä koneita on nyt odotettu rintamalle ihan just ja kohta jo tammikuusta alkaen. Voihan se olla että ne tulee joko
A: kun ryssän it on täysin paskana eikä kykene ampumaan
B: turvaamaan rauhaa

Kummin vain, mutta ei ennen kuin on varmistettu että niitä ei ammuta alas ku kärpäsiä. Tippuneista laitteista kun ei oo sitä vähääkään hyötyä

Edit. Ja sitten ranka kiillottaa kilpeään niillä omilla lennokeillaan..mitään järkeä laittaa viittä erityyppiä ilmaan (ja taas koulutetaan vuosi pilotteja, jotka ei osaa sitä ranskaa vieläkään)..oisvat vaikka toimittaneet maapuolen rautaa ja ammuksia ennemmin.

 

[WardLittell]

Mitä puolustusministeriössä tapahtuu? Vladimir Putin teki paljastavan liikkeen | Verkkouutiset

Tuore puolustusministeri Andrei Belousov on entisen sisäpiiriläisen mukaan jäämässä yksin.

www.verkkouutiset.fi

Uudet apulaispuolustusministerit Puten lähipiiristä "päällystakiksi" Belousoville. ... Ennakoi jo mukavasti sitä, että Belousovista saadaan tarpeen tullen uusi syntipukki epäonnistumisiin ja niitähän on aivan varmasti tulossa

 

[Kustaanmiekka]

Venäjän uusin valvontakone kuvattu koelennolla – Lähteiltä kovia väitteitä suorituskyvystä​

Venäjän kaluston A-50-kalusto on ottanut osumaa Ukrainassa, joten uudelle raudalle on tarvetta.

Venäjän tulevan Berijev A-100 -valvonta- ja johtokoneen kehitysohjelma jatkuu. Konetyypistä on esitetty sosiaalisessa mediassa uutta, koelennolta peräisin olevaa kuvamateriaalia, ja sitä valmistellaan uutta tutkajärjestelmää varten. Asiasta kertoo The Aviationist.

Venäjän uusin valvontakone kuvattu koelennolla – Lähteiltä kovia väitteitä suorituskyvystä

Venäjän kaluston A-50-kalusto on ottanut osumaa Ukrainassa, joten uudelle raudalle on tarvetta.

www.kauppalehti.fi

 

[taantumu]

Putinin "rauhanehdotus" ei ollut uhkavaatimus mutta Medvedev uhkailee että kaikki tulevat ehdotukset ovat selvästi huonompia Ukrainan kannalta.

Medvedev spoke about the actions of the Russian Federation if Kiev does not accept its proposals​

VLADIVOSTOK, June 18. /TASS/. The Ukrainian authorities can still accept Russian President Vladimir Putin’s proposals for a peaceful settlement, otherwise the offensive of Russian troops will continue, and the situation will change not in Kyiv’s favor. Deputy Chairman of the Russian Security Council Dmitry Medvedev told reporters about this.

“To speak quite frankly and frankly, I think that the president said everything about this, that every subsequent proposal that will be made by the Russian Federation is for the current Ukrainian authorities, no matter how we treat them, it will be worse than previous, so now they have the opportunity to accept this proposal, which was formulated by Vladimir Vladimirovich Putin, and, in any case, try to establish peace by ending this part of the conflict,” he said.

Otherwise, Medvedev continued, Russia’s offensive actions will continue. “And where the border of the very sanitary belt that the president of our country spoke about will end is difficult to say. It is likely that all this will not be in favor of the current Ukrainian authorities. So they should hurry while there is such an opportunity,” he added.

https://tass.ru/politika/21128671

 

[Canius Belladas]

Paljonko niitä länsikoneita nyt annetaan ylipäänsä ? Kannattaako kouluttaa mitenkä paljon yli tarpeen jos ei ole koneita millä lentää.

Jos tuossa koulutetaan yksi lentäjä per kone, ja muutama varalle, niin tuo implikoisi noin 20 ranskishävittäjää Ukrainalle.

Toki muistaakseni Suomessa on kaksi lentäjää Hornetia kohti, kun HX-hankkeen aikana luin uutisesta ilmavoimien upseerilta kommentin, että Hornet-lentäjiä on toistasataa.

 

[VanhaPate]

Kiitos; hienosti tiivistetty. Huolestuttavan näköisiä nuo "14 taistelua, 9 hyökkäystä torjuttiin"
Itse luen sen väkisin että 5 hyökkäystä ei torjuttu vaan ryssä pääsi läpi.
Vai voiko olla että esim tiedustelyryhmät kohtasivat ja tuli taistelu, noissa 5 tapauksessa?

Viisi taistelua on edelleen käynnissä.

 

[VanhaPate]

Koitetaanpa sitten suomeksi googlen kääntäjällä käännettynä.

Toimintatiedot klo 13.00 18.6.2024 liittyen Venäjän hyökkäykseen (1/2)

Tällä hetkellä taistelujen yhteenottojen kokonaismäärä koko etulinjalla on saavuttanut 56. Vihollisen suurin aktiivisuus on havaittavissa Pokrovskin ja Siverskin suunnissa, missä yleensä puolet tämän päivän hyökkäystoimista tapahtui ja on käynnissä. .

Sumyn alueen raja-alueet kärsivät edelleen Venäjän federaation alueelta tulevista tykistöiskuista. Tänään Obodyn kylään osui terroristitykistö - pommitukset Novy Puti (Venäjän federaatio) suunnasta ja Mogrytsian kylä - Gornalin (Venäjän federaatio) suunnasta.

Myös hänen alueeltaan hyökkääjä jatkaa Kharkivin alueen lyömistä ohjatuilla ilmapommeilla. Esimerkiksi seitsemän venäläistä panssarintorjuntaohjusta on jo aiheuttanut tuhoa Liptsin, Hlyboken ja Staritsan asutusalueilla. Taistelukohtausten määrä Harkovan suunnassa kasvoi neljään. Ne kaikki jatkavat Vovchanskin alueella.

Operatiiviset tiedot 18.06.2024 klo 13.00 koskien Venäjän hyökkäystä (2/2)

Kupian suuntaan vihollinen suoritti yhteensä kuusi hyökkäystä. Puolustajamme torjuivat Venäjän hyökkäykset lähellä Stepova Novoselevkaa, Pishchanyä ja Berestovoa. Taistelu jatkuu Sinkivkan lähellä.

Tänään hyökkääjät aloittivat viisi hyökkäystä Lymanin suuntaan. Tällä hetkellä taistelut jatkuvat Grekivkan, Makiivkan ja Ternyn siirtokuntien alueilla.

Siverskin suunnassa taistelujen määrä Verhnyokamjanskin, Rozdolivkan ja Vyimkan lähellä nousi 13:een. Vihollinen sai kunnollisen torjunnan, tilanne on puolustusvoimien hallinnassa.

Vihollinen on aktiivinen myös Kramatorskin suunnassa, missä se aloitti epäonnistuneita hyökkäyksiä Hryhorivkan ja Novyn mikropiirin alueilla. Taistelu jatkuu Ivanivskoje-paikalla. Kaikkiaan suunnassa kirjattiin viisi taistelukohtausta.

Suurin osa taisteluista päivän alun jälkeen käytiin Pokrovskin suuntaan, jossa venäläiset miehittäjät yrittivät parantaa asemaansa 15 kertaa. Kuusi taistelua on parhaillaan käynnissä Jevgenivkan, Novooleksandrivkan ja Novopokrovskin alueilla. Hyökkäykset Kalinovoyn ja Novoselivka Firstin lähellä torjuttiin. Tilanne on puolustajien hallinnassa.

Kurakhivin suunnassa kahden hyökkääjän hyökkäyksen torjuminen Krasnohorivkan alueella jatkuu.

Vremivskin suunnassa sotilaamme torjuivat toisen vihollisen hyökkäysyrityksen Urozhanyn alueella.

Orihivin suunnassa Novodanilivkan lähellä tehdyn epäonnistuneen maahyökkäyksen lisäksi vihollinen iski kolmeen ilmatorjuntatykiin Vozdvizhivkan alueella.

Muissa suunnissa tilanne ei ole merkittävästi muuttunut.

Tue puolustusvoimia! Yhdessä me voitetaan!
Kunnia Ukrainalle!

Генеральний штаб ЗСУ

Оперативна інформація станом на 13.00 18.06.2024 щодо російського вторгнення (1/2) На даний час загальна кількість бойових зіткнень по всій лінії фронту досягла 56. Найбільша активність ворога спостерігається на Покровському і Сіверському напрямках, де загалом відбулися і тривають половина...

t.me

Генеральний штаб ЗСУ

Оперативна інформація станом на 13.00 18.06.2024 щодо російського вторгнення (2/2) На Куп’янському напрямку ворог вчиняв загалом шість штурмових дій. Російські атаки поблизу Степової Новоселівки, Піщаного й Берестового відбиті нашими захисниками. Триває бій біля Синьківки. На Лиманському...

t.me

 

[RKSTAK]

Ukrainalta ei taida tulla laajempaa hyökkäystä dneprin yli tänä kesänä. Saatikka muuallakaan etelä rintamalla.