Ukrainan konflikti/sota

”Miehet huomauttavat myös, että kesälle tyypillinen vihreys vaikeuttaa toimintaa huomattavasti, ja jos metsäkaistaletta ei ole raivattu, viholliset pakenevat sinne heti, koska FPV-dronet eivät voi tehdä siellä mitään.”


Tässä muuten todettuna yksi syy miksi droonisodan johtopäätöksiä tästä sodasta ei suoraan voida siirtää Suomen puolustukseen.
 
Olihan taas propagandapläjäys faktantarkastajalta. Tuntuu, että kukaan ei ota huomioon sitä, kuinka ryssän pelimerkit heikkenee vähän joka saralla. Ukrainaa voidaan taas tukea paljon muutenkin kuin suoralla aseavulla, ja näännyttää ryssä omaan paskaansa jolloin koko Ukrainan aluetta ei tarvitse aseellisesti vallata, ainakaan täysin taistelukykyisiltä joukoilta.

Tuo Helinin kartta, jossa on Ukrainan rajavaatimus on perseestä. Se on Ukrainan raja, ihan kiistattomasti eikä mikään vaatimus.



Ukrainan suunnitelma on paradoksi ja rauha kaukana​

Ukraina vaatii retoriikassaan Venäjän vetäytymistä alueeltaan ja oikeudenmukaista rauhaa, mutta on todennäköistä, että Ukraina ei kykene saavuttamaan tavoitteitaan.

Tilaajille
Kuuntele juttu
John Helin HS
2:00
Rauhasta on puhuttu paljon viime aikoina. Siitä on puhuttu niin Ukrainan, Venäjän, kuin ulkovaltojenkin toimesta. Alkukesästä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiersi maailmaa tapaamassa eri maiden johtajia ja järjesti Sveitsissä suuren rauhankokouksen, johon osallistui edustajia 92 maasta.

Kokouksessa esiteltiin Ukrainan ehdotus oikeudenmukaisesta rauhasta. Se tarkoittaisi Venäjän vetäytymistä kaikilta Ukrainan alueilta, sotakorvausten maksamista Ukrainalle, sekä sotarikollisten toimittamista oikeuden eteen.

Kokouksen alla myös presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjän olevan valmis neuvotteluihin omista lähtökohdistaan. Niiden mukaan Ukrainan pitäisi luovuttaa Venäjälle ne alueet, jotka Venäjä yksipuolisesti ilmoitti liittäneensä itseensä syksyllä 2022. Lisäksi Ukrainan pitäisi lopullisesti lopettaa neuvottelut Nato-jäsenyydestä.

Venäjän ehdotus sai kylmän vastaanoton Kiovassa.

Zelenskyi väläytti kuitenkin maanantaina mahdollisuutta siihen, että Venäjä kutsuttaisiin mukaan seuraavaan rauhankokoukseen. Venäjä suhtautui Zelenskyin ehdotukseen vuorostaan varauksella.

Rauhankysymyksessä Ukraina pitää silti retoriikassaan tiukasti kiinni oikeudenmukaisesta rauhasta: sodan päättymisestä Ukrainan ehdoilla.

Onko se mahdollista, ja jos ei, voiko Ukraina hävitä?

”Vastakkain on kaksi ehdotusta, jotka ovat synonyymejä toisen osapuolen antautumiselle”, sanoo dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan ole Käihkön mukaan sodassa sellaisessa asemassa jossa antautumisen vaatiminen toiselta olisi mahdollista.

cee19377238baf6dede754dfff8441d6.svg

Sveitsin rauhankokous ei Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pyrkinytkään löytämään varsinaisesti keinoa solmia rauhaa Ukrainaan, vaan muokkaamaan ajatusta siitä millaisena mahdollinen rauha nähdään. Zelenskyi pyrkii siis tempaamaan diplomaattisen aloitteen itselleen.

Ukraina muistuttaa liittolaisiaan siitä, että ne ovat sitoutuneet kansainväliseen lakiin ja Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen. Tehdyillä turvallisuussopimuksilla on myös tarkoitus sitouttaa länsimaiden tulevatkin johtajat Ukrainan tukemiseen.

Zelenskyi ei siis halua joutua tilanteeseen, jossa länsi ajattelisi voivansa painostaa Ukrainan sille epäsuotuisaan lopputulokseen.

Pelko painostamisesta ei ole turha. Vaikka Zelenskyi hallitsee kansainvälisen diplomatian areenaa, sotilaallinen aloite on Venäjällä. Ukrainan joukot ovat kuluneita ja rintama rakoilee paikoitellen. Reservejä on vähän. Keväällä hyväksytty mobilisaatiolaki ei ole vielä tuottanut merkittävää määrää uusia joukkoja korvaamaan tappioita. Samalla Venäjä iskee toistuvasti Ukrainan sähkö- ja lämpöverkkoon. Tulevasta talvesta povataan Ukrainan siviileille vaikeaa.

Tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet ukrainalaisista on rauhanneuvottelujen aloittamisen kannalta. Paine jonkinlaisen ratkaisun löytämiseksi vaikuttaa siis kasvavan myös Ukrainan sisällä.

Käihkön mukaan tilanne on liikkunut Ukrainan kannalta vain huonompaan suuntaan, eikä vaikuta todennäköiseltä, että sodan voimasuhteet muuttuisivat lähiaikoina merkittävästi Ukrainan hyväksi.

Ukrainalle ensi vuodeksi luvattu apu riittää taistelun jatkamiseen, muttei todennäköisesti aloitteen täyteen tempaamiseen pois Venäjältä. Jos toivoa paremmasta ei ole, voivat jotkut Ukrainan tukijoista pyrkiä päättämään sodan.

Ukrainan asevoimien värväysmainos osittaisen sähkökatkon aikaan Kiovassa kesäkuun lopussa.

Ukrainan asevoimien värväysmainos osittaisen sähkökatkon aikaan Kiovassa kesäkuun lopussa. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Zelenskyin ääneen lausutut tavoitteet ja sotatilanteen realiteetit eivät välttämättä kohtaa. Ukrainan vaatimasta ”oikeudenmukaisesta rauhasta” joudutaan mitä todennäköisimmin joustamaan.

”Vuoden 1991 rajat, puhumattakaan Ukrainan muista vaatimuksista, eivät ole realistinen tavoite”, sanoo The Economist-lehden sotilaallisista aiheista vastaava tuottaja Shashank Joshi.

Joshin mukaan Sveitsin rauhankokoukseen oli sisäänrakennettu paradoksi: Länsi kertoi sitoutuvansa tavoitteeseen Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta, vaikka kaikki osapuolet tietävät ettei tavoite ole mahdollinen.

Tästä huolimatta äärimmäisistä ehdoista kiinni pitäminen ei välttämättä ole lyhytnäköistä. Keskiössä on Ilmari Käihkön mukaan neuvottelustrategia. Mikäli Ukraina joustaa omista tavoitteistaan ennen kuin neuvotteluja edes aloitetaan, asettaa se Ukrainan huonompaan tilanteeseen neuvotteluissa.

Tavoitteiden kannattaa olla korkealla, jotta niissä on joustovaraa.

Shashank Joshin mukaan Ukrainan täytyy kuitenkin myös ymmärtää, milloin joustaa.

”Äärimmäisistä tavoitteista puhuminen voi laittaa Ukrainan huonoon asemaan vuoden tai puolentoista päässä, kun se saattaa tarvita notkeampaa diplomatiaa”, Joshi sanoo.

Mikäli Ukraina ei kykene muuttamaan sotatilannetta sille suosiolliseksi, voi länsimaiden kärsivällisyys vähentyä merkittävästi. Ilman länsimaiden jatkuvaa aseellista ja taloudellista tukea Ukraina ei kykene jatkamaan sotaa.

Huolet länsimaiden tuen jatkumisesta voivat tulla ajankohtaiseksi jo tänä vuonna. Katseet kääntyvät marraskuussa käytäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Presidentiksi toistamiseen pyrkivä Donald Trump on puhunut lopettavansa Ukrainan sodan. Trumpia kohtaan viikonloppuna tehty murhayritys lisää Politico-lehden haastattelemien diplomaattien mukaan Trumpin mahdollisuuksia nousta presidentiksi.

Kesäkuun lopulla Trumpille esiteltiin hänen entisten neuvonantajiensa toimesta rauhansuunnitelma, jossa Ukrainan olisi suostuttava neuvotteluihin Venäjän kanssa ja tulitaukoon nykyisillä rintamalinjoilla. Muuten Yhdysvaltain tuki päättyisi. Ehdotus sulkisi myös Ukrainan ovet Natoon. Kyseessä ei ollut virallinen ehdotus, mutta Trump suhtautui väitteiden mukaan siihen suotuisasti.

Asiantuntijat eivät usko, että Eurooppa voisi korvata Yhdysvaltoja täysin, mikäli Trump lopettaisi Ukrainan avustamisen. Eurooppa voisi tehdä paljon taloudellisesti ja diplomaattisesti, mutta sotilaallisesti Yhdysvaltojen rooli on valtava. Vaikka tämä tiivistyykin julkisuudessa usein panssarivaunuihin ja ilmatorjuntajärjestelmiin, on Yhdysvalloilla merkittävä rooli esimerkiksi tiedustelutiedon tuottajana.


Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kuvailee Trumpia ”täysin arvaamattomaksi”. Hän muistuttaa Trumpin tehneen presidenttikaudellaan Ukrainan tukemiseksi enemmän kuin häntä edeltänyt Obaman hallinto.

”Trump vahvisti Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä diplomaattista konfliktia”, Moshes sanoo ja viittaa esimerkiksi Venäjän konsulaattien sulkemiseen Yhdysvalloissa.

Arkady Moshes

Arkady Moshes Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Retoriikka on kuitenkin nyt muuttunut. Moshes toteaa, että Euroopan täytyy olla Trumpin suhteen valmiina ”pahimpaan vaihtoehtoon”.

Trumpin Venäjä-politiikan suuntaa on vaikeaa ennustaa muidenkin Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mielestä. Suunta voi olla epäselvää jopa Venäjälle. Ilmari Käihkön mukaan ei ole mahdotonta, että Trump painostaisi myös Venäjää tulitaukoon.

”Jos näin on Venäjän kannattaa pitää painetta päällä ja ottaa niin paljon, kuin se pystyy saamaan”, Käihkö sanoo.

Näistä syistä myös Trumpille esitellyn rauhansuunnitelman todellisuutta on vaikeaa arvioida.

”Jos Venäjän pitää lopulta luovuttaa osa alueista, joita se nyt hallitsee, olisi tämä realistisempi suunnitelma kuin vuoden 1991 rajoista puhuminen”, Joshi sanoo, mutta korostaa suunnitelman yksityiskohtien olevan tärkeitä.

”Puhtaasti alueluovutuksiin perustuva sopimus on huomattavasti vaikeampi hyväksyä kuin sellainen, jossa Ukraina saa turvatakuut.”

Turvatakuista on puhunut myös Zelenskyi. Hän on toistuvasti julistanut tulitauon hyödyttävän vain Venäjää. Ukrainan näkökulmasta selvää on, että vaikka rauhasta ei tulisikaan oikeudenmukaista, on siitä pakko tulla pitävä. Muuten Ukrainalla ei ole mitään syytä ryhtyä neuvotteluihin.

”Ukraina ei voi hyväksyä sellaista rauhaa, joka jättäisi avoimeksi mahdollisuuden tuleviin hyökkäyksiin”, Moshes tiivistää ja vertaa Ukrainan tilannetta Etelä-Koreaan.

”Koreassa tilanne on ollut pitkään vakaa, mutta se johtuu siitä, että maassa on 30 000 amerikkalaista sotilasta.”

Selkeät turvatakuut ovat paras tapa varmistaa, ettei Venäjä voi jatkaa sotaa myöhemmin.

”Mikä tahansa sopimus muuttuu vakavasti otettavaksi vasta, kun länsi näyttää millaiset turvatakuut se antaa Ukrainalle”, Moshes kertoo.

Siksi Ukraina pyrkiikin varmistamaan itselleen pääsyn sotilasliitto Natoon ja sen viidennen artiklan piiriin. Silloin lännen olisi tultava Ukrainan avuksi Venäjän hyökätessä maahan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista niin pitkään, kuin sota jatkuu.

Venäjälläkään ei ole mitään syytä suostua rauhaan niin kauan, kun se uskoo voivansa muuttaa asemaansa paremmaksi taistelukentällä eikä sota aiheuta merkittäviä vaikeuksia Moskovassa.

Ukrainalainen sotilas esitteli lennokkeja ohikulkijoille rekrytointipisteellä Kiovassa 4. heinäkuuta.

Ukrainalainen sotilas esitteli lennokkeja ohikulkijoille rekrytointipisteellä Kiovassa 4. heinäkuuta. Kuva: Sergei Supinsky / AFP
Venäjä täytyykin käytännössä uuvuttaa, ennen kuin se on valmis istumaan neuvottelupöytään. Se ei kuitenkaan ole helppoa.

”Vaikka maasota olisi pattitilanteessa, Venäjä voi jatkaa strategista iskukampanjaansa pitkäänkin”, Joshi arvioi.

Myös Arkady Moshesin mukaan sekä Venäjä että Ukraina kehittävät jatkuvasti uusia keinoja iskeä vastustajansa heikkouksiin. Molemmat osapuolet ovat hänen mukaansa yhä sodan eskalaatiovaiheessa. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa.

”Olemme todella kaukana rauhasta”, Moshes sanoo.
Helin, sekä tämä ruotsista tullut sotahistorioitsija ööö no kyllä te tiedätte. Näiden välillä niin päättömät lausunnot pistää miettimään että mikä maa mikä valuuttta heillä menossa.. sotatieteiden dosentti vai dosetti ruotsista vierailee Ainiin, ilimari käihkö.. 🤬
 
Silloin sodan alussa nousi esille venäjän armeijan pula oikeasti maastokelpoisista kuorma-autoista. Kun noissa kuvissa ja videoissa näkee nykyään jos jonkin sortin mönkijää ja golfkärryä, niin onko missään ollut tarkempia arvioita, paljonko ryssällä oikeasti on tykkien vetämiseen sopivaa kalustoa?
Outoa jos tykinvetoon sopivia autoja ei löytyisi, Venäjällä kun monipyörävetoiset kuorma-autot ovat perinteisesti hyvin laajasti käytössä ja ilmeisesti tehtaat tuottavat niitä edelleenkin.
 
Tässä muuten todettuna yksi syy miksi droonisodan johtopäätöksiä tästä sodasta ei suoraan voida siirtää Suomen puolustukseen.
Kyllä ne on kliinisen tehokkaita tuhoajia/tappajia. Sellainen pusikko mihin FPV drooni ei lennä niin sinne voi kranaatin kantaja käydä pudottamassa puolen tunnin välein 3-6 munaa joista aina joku osuu kohdilleen.

Tässä poistetaan Bilhorodissa kylästä sähköt ja kaasut eikä tarvitse kuin kaksi droonia sekä taitavat lentäjät. Samaa tapahtuu kautta linjan koko rintaman mitalla. Droonit ottavat pois ne elementit, jotka tavallisesti auttavat jatkamaan sotaa, infran sekä huollon ja siinä samassa tuhoavat päivittäin massiivisen määrän sitä ensilinjankin kalustoa ja tuottavat tiedustelutietoa.

Mitä sitten vaikka se drooni ei pystyisikään lentämään sinne pusikkoon, jos ryhmän/joukkueen sijainti on noin tarkoin tiedossa niin sinne voi tilata heitin/tykkitulta kunnes liike loppuu.

Ja parin ensimmäisen viikon jälkeen meidänkin metsät on taistelualueilla aivan kuumaisemaa, joten se mikä näkyy nyt ei ole vallitseva ympäristö sodan aikana.

 
Sodan alkaessa Ruotsalainen Essity lopetti toiminnan venäjällä ja vessapaperirullien huuhdottavat keskikartongit katosivat markkinoilta.

Vain reilu 2 vuotta myöhemmin venäläiset tiedemiehet ovat onnistuneet kehittämään korvaavan kotimaisen ratkaisun. Onnea :ROFLMAO:

 
Yksi painava syy siviilien siirtoon on se, että niiden joukossa on hyvin paljon ukrainamielisiä, jopa partisaaneiksi luokiteltavia eikä ryssillä riitä miehet niitä perkaamaan tai etsimään, kaikki pois niin luulevat että helpottaa, mutta nehän siirtyvät vain toimimaan muutaman kymmentä kilometriä sisempänä vielä vähäisemmässä valvonnassa. Toinen syy on se, että venäläiset edelleen kuvaavat aivan kaikkea eetteriin jokaisen saataville ja siten sieltä vuotaa ilmaista tiedustelutietoa sekä BDA:a ilman erikoisempaa yritystä edes kerätä sitä.
Kolmas syy lienee se, että sieltä meni noin viikko sitten lähes kaikki huoltoasemat, joten sotilaat ja siviilit kilpailevat samasta polttoaineesta, kaikille ei varmasti riitä.
Niin, Belgorodin ympäristön maalaisethan ovat kansallisuudeltaan ukrainalaisia ja puhuvat ukrainaa, vaikka Venäjä ei sitä ukrainan kieleksi tunnustakaan, ja ovat luonnollisesti Venäjän kansalaisia.

Nuo Venäjän puolen ukrainankieliset alueet ovat varmasti ensimmäisenä höllässä, jos Venäjä tämän sodan häviää.

Kiloörkkipäiviin tuli katko, harmi

Jompy kiusoittelee tulevalla videolla tai viestiketjulla tai artikkelilla, tosin sitä joudutaan odottamaan ensi viikkoon:

They keep removing scrapped equipment from their bases at the same time they also keep cannibalizing what little working equipment is left in storage. You'll know more about this next week.


-

Muutama ajatus siitä, mihin romutuskunnossa olevaa varastotukikohtien kalustoa voitaisiin käyttää:

1) kaluston kunto tietysti täysi mysteeri mutta teoriassa voitaneen kaapia kaikki mahdollinen kiinnitin, kannatin ja muu osa irti ja käyttää ne jonkin toisen kunnostamiseen - eli elintenluovuttajaksi kelpaa melkoinen raatokin, jos niille osille on oikeasti tarvetta

2) teräs on kierrätysmateriaalia, vaikka terästeollisuus onkin suuri energiasyöppö - joten panssariteräs kelpaa terästuotantoon raaka-aineeksi

3) jos puhutaan jo valmiiksi kannibalisoiduista aihioista, joissa ei ole juuri mitään jäljellä paitsi ehkä runko, niin sekin on silti valmistettu panssariteräksestä ja on vahvuudeltaan sellainen että pysäyttää luodin tai kevyemmät, ehkä jopa raskaammat sirpaleet. Siitä voi vaikkapa polttoleikata tarvittavia palasia ja käyttää niitä toimivien ajoneuvojen panssaroinnin lisäämiseen (toki sillekin on rajansa, voimalinjan ja jousituksen puitteissa)

4) hieman samaa kategoriaa edellisen kanssa, mutta ehjän ajoneuvon panssaroinnin lisäksi esim. panssarivaunun runko kelpaa eräänlaiseksi bunkkeriksi tai muuksi suojarakenteeksi. Se on joka tapauksessa neliskanttinen laatikko joka tarjoaa paremman suojan kuin moni muu rakenne. Joten jos olisi tarkoitus vaihtaa taistelutyyli puolustusvoittoisemmaksi, silloin linnoittaminen ja kaivautuminen tulevat korostumaan ja tuollainen "varastoaihioiden käyttö" voi näyttäytyä kannattavana

5) panssarivaunulta näyttävä aihio kelvannee myös valemaaliksi, tosin siihen käyttöön luulisi olevan muitakin vaihtoehtoja (erilaiset vaneri- ja puurakennelmat, jollaisia on nähty Ukrainalta). Toisaalta, taas palataan siihen että nämä lähinnä romutukseen kelpaavat raakileet ovat hyödyntämätön resurssi, joten miksei ottaisi niitä tällaiseen käyttöön JOS niille ei ole parempaa käyttöä?

Tuossapa muutama ajatus mitä tuosta tuli äkkiseltään mieleen. Mieluiten ryssä tietysti kunnostaisi panssarivaunujen aihioista toimivia panssarivaunuja jne jne mutta ehkä tullaan näkemään myös "muunlaista käyttöä" jossain vaiheessa tulevaisuudessa?
Lähtisin itse kuitenkin siitä, että "uustuotantokin" on kuitenkin helpointa lähteä tekemään valmiiksi hitsatusta rungosta, tai siis ottaa kelvollisia runkojakin siihen. Miksi hitsata uusia enempää kuin on linjaston ja osaamisen ylläpitämiseksi tarpeen, jos voi kuitenkin käyttää vanhoja?
 
Outoa jos tykinvetoon sopivia autoja ei löytyisi, Venäjällä kun monipyörävetoiset kuorma-autot ovat perinteisesti hyvin laajasti käytössä ja ilmeisesti tehtaat tuottavat niitä edelleenkin.
Niinpä, mutta silti me näemme kalustoa, joiden paikka ei todellakaan ole rintamalla.

Joten, tuosta tuli sitten mieleen, että voiko kyse olla polttoainepulasta? Voiko olla, että noita mönkijöitä käytetään sen takia, että noita perinteisiä kuroma-autoja, jotka vievät sen 100l /100km, niin niillä ei ole enää varaa ajaa?
 
Nykyisen ylipäällikön mietteitä Natosta ja Ukrainan tukemisesta.

Very important message to the majority of British people and the most important, it was spoken fluently and fast in an extremely good and articulated English. There is so much to heal in Europe and to strenghten our mutual symphaties and relationships between nations. Good times will come here again!
 
Lähtisin itse kuitenkin siitä, että "uustuotantokin" on kuitenkin helpointa lähteä tekemään valmiiksi hitsatusta rungosta, tai siis ottaa kelvollisia runkojakin siihen. Miksi hitsata uusia enempää kuin on linjaston ja osaamisen ylläpitämiseksi tarpeen, jos voi kuitenkin käyttää vanhoja?

Ehdottomasti samaa mieltä: kaikkein mieluiten ryssä pyrkisi valmistamaan "uusia panssarivaunuja" ihan jokaisesta varastoaihiosta ja sinänsä mikä tahansa aihio on parempi kuin ei aihiota.

Ongelma on tietysti se että joutuu valmistamaan kaiken muun uutena - tai jos varastoista löytyy monenlaista romua niin kenties usean romun kamppeet yhdistelemällä saa sen yhden toimivan vaunun.

Kaiken mahdollisen kaapiminen varastoista ja pyrkimys sen jonkinlaiseen hyödyntämiseen tukee ryssän / Putinin tavoitetta siitä että sota jatkuu niin pitkään kuin mahdollista. Realiteetit huomioiden vaikea silti nähdä että kykenisivät aktivoimaan varastoista kalustoa samalla tahdilla kuin kaksi vuotta tai edes vuosi sitten, mistä syystä sodan luonteen lienee pakko muuttua (koska käytettävissä oleva kalusto muuttuu ja alkaa käymään määriltään vähälukuisemmaksi - ei ehkä vielä mutta arvaan että seuraavan 12 kuukauden aikana).

-

Huhujen mukaan viime yönä olisi droneja vieraillut Millerovon sotilaslentokentän taivaalla, tulokset vielä epäselvät:

Moments ago, several drones targeted #Millerovo air base in Rostov Oblast, Russia.

There was a missile alert for Belgorod at/around the same time. Not sure if Rostov Oblast was included.



-

MUOKKAUS: väitetysti videokuvaa Millerovosta sekä arvio mihin on osuttu, jonkinlainen polttoainevarasto tämän mukaan:

Early this morning, Ukrainian attack drones struck Millerovo Airfield in Rostov Oblast, a major forward airbase near the Ukrainian border used by Russian strike aircraft.

The airbase is currently burning, with multiple massive fires along the flightline.

-

NASA's FIRMS confirms the massive blaze.


1721451165553.png

-

POV (48.95107772, 40.30880898)

Major blaze in the foreground appears to be the base’s fuel dump.


1721451271005.png

1721451300962.png

 
Rostovin alueella sähkön säännöstely jatkuu, tämän mukaan Bataysk-nimisessä paikassa ei olisi ollut sähköjä kolmeen päivään. Väki käy arvatenkin lämpöisenä, tosin ei tehdä kärpäsestä härkästä: viha kohdistuu paikalliseen sähköyhtiöön eikä itse pääpiruun, jonka syytä koko tämä soppa on:

Rostov region, Russia

No super power ⚡

Tonight a protest takes place near the Donenergo building in Bataysk!

The townspeople, who had no electricity for three days, came out to the company's office to speak out. According to the Bataysk City TG channel, the police are already on the spot. In addition according to the City TG channel, the Protest is the second approach.

After the first time, they immediately turned on the lights, but as soon as everyone left, they turned them off.



-

Hyvä muistutus silti siitä että kun sota tuodaan konkreettisesti venäläisten arkeen (sätköt poikki, kaasunjakelu poikki, polttoaineen ja kaiken muun, erityisesti elintarvikkeiden hinnat korkealla) niin se aiheuttaa kuhinaa ja liikehdintää.

En sano että se riittää kaatamaan Putinin, koska lammas on lammas vaikka olisikin vähän vihainen ja äänekäs. Pidän silti suuntaa oikeana eli lisää näitä: sähköverkko nurin ryssän maalla niin sotalogistiikka käy vaikeammaksi. Ehkä sillä on myös muita positiivisia seurannaisvaikutuksia, tai ehkä ei - ei voi tietää ennen kuin kokeilee.
 
Linkatussa Iltalehden jutussa on Venäjän toimien viitekehystä. Jutun ydin:

"Venäläisessä sotatieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 2015 esitelty valtion hajottamisen malli...

...mallissa listataan taktisia valtion hajottamisen keinoja, joilla pyritään kohdevaltion hallinnon syrjäyttämiseen ja maan kansallisen identiteetin tuhoamiseen.

Listattuja keinoja ovat esimerkiksi viranomaisiin kohdistuva terrori, energiansaannin sabotointi ja massiivisen muuttoliikkeen järjestäminen."

 
Linkatussa Iltalehden jutussa on Venäjän toimien viitekehystä. Jutun ydin:

"Venäläisessä sotatieteellisessä kirjallisuudessa vuonna 2015 esitelty valtion hajottamisen malli...

...mallissa listataan taktisia valtion hajottamisen keinoja, joilla pyritään kohdevaltion hallinnon syrjäyttämiseen ja maan kansallisen identiteetin tuhoamiseen.

Listattuja keinoja ovat esimerkiksi viranomaisiin kohdistuva terrori, energiansaannin sabotointi ja massiivisen muuttoliikkeen järjestäminen."


Venäjän viranomaisiin kohdistuu terroria - Dagestan, Burjatia, Kursk, Bilhorod, Krim, Rostov, Moskova

Venäjältä pois on tapahtunut ja tapahtuu edelleen massiivista muuttoliikettä.

Venäjän energiansaantia sabotoidaan aika massiivisesti, mistä osoituksena pari päivää sitten miljoonia ihmisiä oli sähköttä ja Bilhorodin/Kurskin raja-alueilta on poistettu siviiliväestö, koska kaikkien energiansaantia sekä asumisen turvallisuutta ei voitu taata.

Tuo kirja lienee luettu jossain Venäjän ulkopuolellakin.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top