Ukrainan konflikti/sota

APCR kirjoitti:
Lisää kuvia. Alkuperäisen Sternenkon (ehkä) twiitin mukaan koko vangiksi jäänyt komppania olisi ollut betonibunkkerissa, mutta lopulta olisi saatu savustettua FPV-droonien yms. avulla antautumaan.
https://twitter.com/x/status/1823985390811779398
Klikkaa laajentaaksesi...

Nähdäänköhän tässä sodan käännekohta, ei tällaisia joukko antautumisia ole kyllä ollut varmaan kuin 2022 hyökkäyksen alussa.

Kohta prikaatin verran ryssiä jäänyt vangiksi viikossa Kurskin alueella!
 
lsoviha kirjoitti:
Yksi isoimmista yllätyksistä on venäjän kyvyttömyys liikkuvaan sodankäyntiin tässä vaiheessa konfliktia.

Kurskiin siirretään murusia eri puolelta valtakuntaa, kuten varusmiehiä pietarista ja petsamosta.

Lähistöllä pitäisi olla parikymmentä mekanisoitua divisioonaa.

Se että niitä ei liikuteta kertoo paljon:

1) pelätään Ukrainan murtavan linjat alueelta, mistä joukot on siirretty pois

2) joukot ovat lähdössä hyökkäykseen ja siirto estäisi tämän suunnitelman

3) kykyä siirtää joukkoja ei ole. Eli asemasota onnistuu, mutta btg-malliin ei ole enää kalustoa
Klikkaa laajentaaksesi...
Listalla on mielestäni myös kohta neljä: joukkoja ei todellisuudessa ole. Joko joukot ovat virtuaalinen rahasampo jollekkin tai ne voi koostua romuksi ammutusta kalustosta ja sairaalan toipilaista.
 
Hanski kirjoitti:
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että operaatiolla on kovat sotilaalliset tavoitteet. Kaikki muut, kuten vallatun alueen käyttäminen neuvotteluissa ja kääpiötsaarin nöyryyttäminen tulevat bonuksena tähän päälle. Sotilaallisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi rintamalinjan lyhentäminen ja/tai Belgorodin huoltoyhteyksien häirintä tai jopa estäminen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minun kirjoitus oli vähän hätäinen ja puutteellinen, koska 40 minuutin tuumailua on hyvin vaikea tiivistää ilman että jotain jää sanomatta tai ilman että tiivistys ei hävitä jotain.

Kokeilen tarjota vähän lisää aikaisemman viestin jatkoksi.

Hän sanoi että Putin vaikuttaa sellaiselta mieheltä joka pelkää huonoista neuvotteluasemista käytäviä neuvotteluja. Täten siis Galeotti näkee että Kurskin alueelle hyökkääminen ei tee neuvottelujen aloittamisesta todennäköisempää. Toisaalta hän ei kiistä, etteikö Kurskin alueen pitäminen olisi valtti neuvotteluissa, sikäli mikäli sellaiset jossain vaiheessa alkavat.

Hän sanoi että vaikka sodan todellisuutta ei pitäisi typistää pelkäksi maantieteeksi ja neliökilometrien valtaamiseksi, niin monen ulkopuolisen taholla näin on, koska se on helppo menestyksen mittari. Täten, näin ajattelevia ihmisiä varten tämä operaatio on looginen, koska voidaan osoittaa että Ukraina on vallannut yhtä suuren alueen kuin Venäjä vuonna 2024 (jos kykenevät pitämään sen). Eli näin mitattuna Venäjä ei "voittanut" ja Ukraina ei ole "hävinnyt".

Hän myös muistutti että monen asiantuntijan näkemys oli että vuonna 2024 Venäjällä on selvä etulyöntiasema Ukrainaan verrattuna JOTEN pitäisi olla odotettavissa että kykenevät valtaamaan alueita tämän vuoden aikana. Hyvä tosiaan palautella mieleen alkuvuoden ja kevään 2024 tuumailuita, varsinkin ennen Yhdysvaltain tuen jatkumisen ratkeamista. Itsekin odotin että tämä vuosi tulisi olemaan hyvin vaikea Ukrainalle.

Minulta jäi mainitsematta toinen mahdollinen hyökkäyksellä saatava hyöty: rules-of-engagement sääntöjen uudelleenkirjoittaminen (ainakin osittain). Ukraina hyökkäsi varsinaisen Venäjän alueelle ja vieläpä länsimaisella kalustolla (osittain), eivätkä he kysyneet tähän lupaa. Näin he normalisoivat tätä joten jatkoa ajatellen tuskin kuullaan niin tiukkoja vastaväitteitä kaluston käytölle ryssän alueella. Risteilyohjusten ja ballististen ohjusten osalta on jo kiirehditty muistuttamaan että "se mitä aikaisemmin on sovittu, pätee edelleen" mutta kenties tämäkin voi muuttua sikäli kun Kurskin alue saadaan pidettyä ja sinne kaivauduttua?

Tämän lisäksi en ollut tarpeeksi selväsanainen joukkojen siirroista: Galeotti spekuloi tosiaan että Donetskin seudulta tuskin tullaan siirtämään joukkoja tai ainakin ne siirrettäisiin ihan viimeisenä vaihtoehtona, koska ovat saavuttaneet menestystä siellä. MUTTA ryssä on silti pakotettu siirtämään joukkoja muilta suunnilta. Hän sanoikin että VAIKKA kävisi niin että ryssä onnistuisi painamaan Ukrainan joukot takaisin vanhan rajan yli, niin Ukraina olisi saavuttanut yhdenlaisen voiton: rajoja ei voi tämän jälkeen jättää samalla tavalla vartioimatta koska samanlaisen hyökkäyksen uhka on todellinen ja pysyvä. ELI vaikka Ukraina ei yrittäisi tämän jälkeen kertaakaan rajan yli, ryssä ei voi tietää tätä varmaksi ja siten ovat pakotettuja pitämään rajalla aikaisempaa vahvemman miehityksen - ihan vain kaiken varalta.

Galeotti myös korosti että hän ei tiedä, mitä Ukraina suunnittelee, joten tämä on pelkkää spekulaatiota.

-

Minä itse olen samaa mieltä monen muun kirjoittajan kanssa että tällä operaatiolla on aidot sotilaalliset tavoitteensa. Kaikkia niitä ei varmasti vielä kyetä näkemään esim. sabotaasijoukkojen ujuttaminen rajan yli tässä kaaoksessa. Nämä voivat asettua taloksi jossain päin Venäjää ja toimia koordinoidusti, tarkkaan valikoituina hetkinä. Enkä ole vielä luopunut toivosta, etteikö Putinia kyettäisi salamurhaamaan jossain vaiheessa. Kenties myös tämä on ensimmäinen kokeilu tällä suunnalla ja sitä seuraa toinen hyökkäys jollain toisella sektorilla (myöhemmin)?

Alueen valtaaminen ja pitäminen pakottaa ryssän siirtämään joukkojaan ja kalustoaan, se on iso plussa. JOS Ukraina kaivautuu ja torjuu hyökkäykset, Kurskin alue olisi merkittävä apu niissä teoreettisissa rauhanneuvotteluissa, jotka käytäneen "sitten joskus". Putinin ja ryssän MoD sekä muun väkivaltakoneiston nöyryyttäminen on lähinnä kirsikka kakun päällä.
 
pitkäpyssy kirjoitti:
Djumin on putten entinen henkivartija, joten valinta lienee syntynyt "luottamus" pohjalta pikemminkin kuin "strateginen ja taktinen" osaaminen. En odota pitkää virkakautta tuolle miehelle ja seuraaja saattaakin sitten olla putteli itse, jos ns. "historia toistaa itseään". Pienet viikset nenän alta vain puuttuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Djuminin valinta on nimenomaan luottamuskysymys, sillä hän on yksi henkilö, josta ollaan veikattu putlerin seuraajaa. Kaveri taisi olla Martti J. Karin ykkösveikkaus siinä kuuluissa Jyväskylässä pidetyssä luennossa.

Kari sanoo, että muutama prinssi on jo kasvamassa.

Yksi seuraajaehdokas on Aleksei Djumin. Hän on nykyinen Tulan pormestari. Vuonna 2014 Djumin sai Venäjän sankarin arvonimen.

Djuminiin liittyy sankaritarinoita. Henkivartijana toimineen Djuminin kerrotaan pelastaneen presidentin karhun kynsistä. Hän myös aavisti, että Tsetseniassa presidentille tarkoitettu helikopteri oli viallinen.

– Siellä on jo tarina valmiina, että johtaja on aina älykäs ja rohkea.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.is.fi

Kuka johtaa Venäjää Putinin jälkeen? Asiantuntija nostaa esiin kaksi ”prinssiä” – toiseen liittyy huimia sankaritarinoita

Venäjällä muutama prinssi on jo kasvamassa Putinin seuraajaksi, Venäjä asiantuntija Martti J. Kari sanoo.
www.is.fi www.is.fi
 
Torstoi kirjoitti:
Mitenhän tämä logiikka oikein menee. Miksi miehet ei riittäisi pitämään aluetta hallussa Venäjällä mutta parinkymmenen kilometrin päässä Ukrainassa ne riittääkin.
Omasta mielestä Ukraina pyrkii tällähetkellä parantamaan asemiaan tuolla joissa ottaa vastahyökkäys vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eipä tuossa tainnut olla sen kummempaa kuin se että MIKÄLI ryssä siirtää tälle suunnalle merkittävän määrän miehiä ja kalustoa, niin alueen takaisinvaltaus onnistunee. Toki puolustajalla on tähän sanansa sanottavana, varsinkin jos kaivautuvat ja miinoittavat ja suunnittelevat torjunnan valmiiksi.

Aika näyttää, miten käy.

Kauan tuntuu ryssällä kestävän joukkojen ja kaluston siirto, vaikutelma on että sitä ei ole vielä edes aloitettu (kauempaa). Tuntuu siltä että toistaiseksi Kurskin alueella ovat taistelleet ne joukot jotka siellä olivat jo valmiiksi sekä mahdollisesti Kurskin kaupungin ja Belgorodin seudulta siirretyt ns. hätäapujoukot.

Minä mietin sitä että JOS ryssä tavoittelisi esim. suoraa kolminkertaista määräylivoimaa JA jos Ukrainalla tosiaan olisi alueella 10 000 - 12 000 sotilasta (on myös väitetty että joukkoja olisi selvästi tätä enemmän) niin silloin ryssä tarvitsisi 30 000 - 36 000 sotilasta tälle seudulle. Ne pitäisi irroittaa "jostain". Pelkkä määrä ei ole sama kuin laatu, joten todellisuudessa tarvinnevat tuota suuremman määrän, varsinkin jos Ukraina taistelee vastaan kynsin ja hampain.

Pelkät kiväärimiehet eivät riitä vaan tarvitaan myös panssarivaunuja, IFV + APC, ilmatorjuntakalustoa, HUOLTO jne jne. Ei ihme jos rautatielogistiikka natisee liitoksissaan, jos yhtäkkiä tulee tilaus että siirretään kalustoa satoja ajoneuvoja.
 
teknohippi kirjoitti:
Listalla on mielestäni myös kohta neljä: joukkoja ei todellisuudessa ole. Joko joukot ovat virtuaalinen rahasampo jollekkin tai ne voi koostua romuksi ammutusta kalustosta ja sairaalan toipilaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yllättävä vaihtoehto.

NATO, ISW, Ukraina, USA ja Britit sanovat kaikki että venäjän armeijalla on paljon joukkoja alueella.

Esimerkiksi Ukrainan tuorein katsaus

Ukrainian Defense Minister Rustem Umerov told the Aspen Security Forum on Wednesday that 500,000 Russian troops are surrounding Ukraine and Russia is looking to add 200,000 to 300,000 more in the coming months.


Toki ryssän joukkue on ryhmä ja pataljoonan vahvuus muistuttaa meidän kompaniaa.
 
Puurokulho kirjoitti:
Viimesintä ryssähuhua, hieman hämää tämä "The enemy continues offensive actions; bypasses Korenevo from the WEST side". Muuten hyvä mutta Korenevon länsipuolella ei oo ku mettää ja Seym-joki, eli olisko uket puskenu puskajusseja jalan mettän läpi vai onko tässä nyt vaan joku käännösvirhe. Tosin samalla mainitaan että tappeluja käydään Krasnooktjabrsken kylän liepeillä, eli olisivatko osan porukasta lähettäny tuolta joen vartta pohjosta kohti.
Mutta joka tapauksessa veikkaisin et ryssillä alkaa oleen hieman kuumat paikat Snagost-Gordeevka tien, Seym-joen ja Ukrainan rajan välillä mikäli uket tosiaan ottavat Krasnooktjabrsken haltuun. Seym-joen ylityspaikoja tuolta alueelta löytyy Tetkinosta, Zvannoesta ja Glushkovosta ja parin edellisen päivän perusteella tuo Tetkinon sillan käyttö voi olla hitusen riskaabelia touhua tällä hetkellä.

https://twitter.com/x/status/1824000762197770251

Katso liite: 101951
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä epäilen että "yrittävät kiertää Korenevon sen länsipuolelta" voisi olla parempi kuvaus nykytilanteelle.

Tässä alueen kartta:

1723713601737.webp

Krasnooktyabr'skoe on Seym-joen vasemmalla rannalla MUTTA sieltä menee kartan mukaan jonkinlainen tie Kekinoon, mistä se jatkaa Shagarovoon. MUOKKAUS: eipä menekään tietä Kekinoon, Google Maps kartan merkinnöistä huolimatta.

HUOM: Kekinosta menee myös jonkinlainen tie Yurasovoon ja sieltä se jatkaa itään, Seym-joen ylittäen ja menee Korenevoon.

Eli tuolta olisi mahdollista koukata, tosin onko se järkevää? Miksei mieluummin ottaisi Seym-joen etelä- ja länsipuolta haltuunsa ja tosiaan "ohittaisi Korenevon länsipuolelta", jatkaen kohti pohjoista?

Halutessaan voisi sitten ylittää joen jostain kohdalta pohjoisempaa ja katkaista Korenevon huoltotien samalla. Ryssä arvatenkin vetäytyisi Koronevosta ennen kuin jäävät saarrostukseen, mutta onhan sekin voitto kun saa heidät irtoamaan ko. kaupungista.
 
Viimeksi muokattu:
Antares kirjoitti:
Minä epäilen että "yrittävät kiertää Korenevon sen länsipuolelta" voisi olla parempi kuvaus nykytilanteelle.

Krasnooktyabr'skoe on Seym-joen vasemmalla rannalla MUTTA sieltä menee kartan mukaan jonkinlainen tie Kekinoon, mistä se jatkaa Shagarovoon. HUOM: Kekinosta menee myös jonkinlainen tie Yurasovoon ja sieltä se jatkaa itään, Seym-joen ylittäen ja menee Korenevoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo Google-maps jostain syystä näyttää että sieltä menis tieura, mutta jos katot satelliittikarttaa ni mitään tietä tuossa kohtaa ei ole, ainoostaan peltoo ja mettää. Seuraava ylityspaikka lännen suuntaan on Glushkovon maantiesilta. pohjosempana siltaa ei löydy ku vasta Iznoskovosta ~17 kilsan päässä Korenevosta.
 
Antares kirjoitti:
Pelkät kiväärimiehet eivät riitä vaan tarvitaan myös panssarivaunuja, IFV + APC, ilmatorjuntakalustoa, HUOLTO jne jne. Ei ihme jos rautatielogistiikka natisee liitoksissaan, jos yhtäkkiä tulee tilaus että siirretään kalustoa satoja ajoneuvoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän vielä lisäyksenä, että laajamittainen hyökkäys vaatii nohevan komentajan ja hyvän esikunnan, joka valmistelee ja johtaa hyökkäyksen. Nämä puuttuvat edelleen venäläisiltä Kurskin alueelta!
 
Hyödyllinen info Glushkovon alueesta:

To visualize the situation in the Glushkovo district of the Kursk region of Russia.

Approximately 700km^2 of land are surrounded from all sides: Ukrainian state border from the south and west; Ukrainian controlled territory of the Kursk region from the east; and the 70-100 meter wide Seym river and swamps from the north.

Only three bridges are connecting this bit of land. One in Glushkovo, second in Zbannoe, third in Karyzh.

If to cut of those bridges Russians will end up in a situation similar to what we saw on the right bank of the Kherson region, when Antonovsky bridge and Kakhovka dam bridge were damaged.

Russian logistics will be possible only by ferries or pontoon bridges (which can be challenging less then a dozen pkg from the frontline). Or through Korenevo, which is yet controlled by Russians but Ukrainian forces are getting closer day by day.

1723715517746.webp

https://twitter.com/x/status/1824014259451207956
 
lsoviha kirjoitti:
Yksi isoimmista yllätyksistä on venäjän kyvyttömyys liikkuvaan sodankäyntiin tässä vaiheessa konfliktia.

Kurskiin siirretään murusia eri puolelta valtakuntaa, kuten varusmiehiä pietarista ja petsamosta.

Lähistöllä pitäisi olla parikymmentä mekanisoitua divisioonaa.

Se että niitä ei liikuteta kertoo paljon:

1) pelätään Ukrainan murtavan linjat alueelta, mistä joukot on siirretty pois

2) joukot ovat lähdössä hyökkäykseen ja siirto estäisi tämän suunnitelman

3) kykyä siirtää joukkoja ei ole. Eli asemasota onnistuu, mutta liikkumiseen ei ole enää kalustoa.

4) Ukrainan kaukovaikutuskyky estää joukkojen siirtämisen. Eli venäläiset pelkäävät kohtuuttomia tappioita jos useampi divisioona aloittaa moottorimarssin kurskiin
Klikkaa laajentaaksesi...
5) Ryssällä ei ole irrottaa joukkoja Ukrainasta kurskin alueen puolustamiseen.

Tämän perusteella vaikuttaisi siltä että ryssän joukot riittävät juuri ja juuri siihen että pystyvät säilyttämään nykyiset asemansa Ukrainassa.
 
Hanski kirjoitti:
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että operaatiolla on kovat sotilaalliset tavoitteet. Kaikki muut, kuten vallatun alueen käyttäminen neuvotteluissa ja kääpiötsaarin nöyryyttäminen tulevat bonuksena tähän päälle. Sotilaallisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi rintamalinjan lyhentäminen ja/tai Belgorodin huoltoyhteyksien häirintä tai jopa estäminen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rintamalinjan lyhentäminen voi olla yksi tavoitteista, sen verran sitkeästi Ukraina on koittanut Korenevoon. Korenevon jälkeen Rylskin valtaaminen ymmärtääkseni romahduttaisi rajalla pussin perällä olevien joukkojen huollon (ellei sitä saada järjestettyä V-Venäjän rautateiden kautta).

Belgorodin huoltoyhteyksien katkaiseminen on voinut olla alunperin yksi (jatko)tavoitteista, mutta nyt se alkaa olla hieman hankalaa jos ei päästä syvemmälle. Kursk-Belgorod valtatie menee Oboyanin läpi, ja Kursk-Belgorod rautatie vasta sen itäpuolella Prokhorovkan läpi. Valtatiehenkin on vielä optimistisesti laskien 50km matkaa, jos oletetaan että Ukraina saa työnnettyä tykistön etummaiseen huhujen mukaan hallussa olevaan kylään. Molemmat siis tykistön kantaman ulkopuolella. Droneilla tietysti voidaan iskeä, mutta niitä vastaan Venäjä myös pystyy suojautumaan helpommin/tehokkaammin kuin tykistöä. Ja joka tapauksessa, vaikka Ukraina nuo saisikin tulen alle, niin Belgorodin huolto voitaneen järjestellä uudestaan Voronezhin-Stari Oskolin kautta. Häirintää siis voidaan tehdä, droneilla ja sabotaasiryhmillä (kunnes Venäjä saa linjat tilkittyä) mutta ei sitä huoltoa enää kyetä kokonaan estämään ellei puolustus romahda kokonaan.

Hanski kirjoitti:
Ukrainalla on ollut nyt 10 päivää aikaa laajentaa aluetta ja linnoittaa sekä miinoittaa avainkohteita. Tämän alueen takaisinvaltaaminen tulee olemaan kova ponnistus venäläisille ja herää kysymys, kiinnostaako aihe edes kääpiötsaaria?
Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaan, että tuo riippuu paljon siitä miten Venäjä asian kokee. Jos sotilasjohdossa todetaan, että Ukrainan työntäminen rajan toiselle puolelle vaatii merkittävän joukkokeskityksen, joka on jostain muualta pois, niin järkevämpää voi olla että tyydytään tulppaamaan eteneminen ja annetaan niiden annetaan olla siellä. Logistisesti etu ei ole myöskään Venäjän vastahyökkäyksen puolella, kuten jäsen @Antares aiemmin linkkaama rautatie-/tiekartta näyttää. Kurskista on vielä etulinjaan matkaa minimissään 45km, ja yleensä luokkaa 80km+. Kuten todettu jo sodassa aiemmin, yli 80-100km matkat alkaa olla Venäjän "viimeisen mailin" kuorkkiperusteiselle ja eurolavasta mitään ymmärtämättömälle logistiikalle hankalia. Eli herää kysymys, mistä joukot kerätään, ja miten ne huolletaan. Mutta sitten jos katsoo, mitä sotilaallisesti tärkeää Venäjä on varsinaisesti menettänyt, niin ei vielä oikeastaan mitään. Sekä Kurskin että Belgorodin alueen huoltoyhteydet on ainakin toistaiseksi turvattu. Sudzhaa ja Rylskiä lukuunottamatta muut raja-alueen kylät eivät ole järin merkittäviä, mutta Rylsk on edelleen hallussa. Sotilaallisesti siis ei ole järin järkevää lähteä siirtämään joukkoja muualta alueelle, missä vastahyökkääminen on hankalaa, eikä sotilaallisesti merkittäviä tavoitteita ole saavutettavissa.

Poliittisesti asia on sitten ihan eri homma, ja Ukrainan työntäminen pois äiti-Venäjän alueelta voi olla poliittinen pakkorako, ettei maaorjat ja etenkin pajarit ala kyselemään liikoja keskusjohdon kyvystä suojella heitä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top