RFU:ssa ilmeisesti suhteellisen tuoretta kommenttia Kurskin operaatiosta. Tästä saa myöskin sen kuvan, että Ukrainan joukot ovat selvästi kyvykkäämpiä tuolla alueella.
Erinomainen pätkä
Tapahtumasarjan alla kuvaamastani alusta löytyy oma ytube pätkä tilin 12nov. otsikoidulla päiväyksellä
Tämähän on (toivottavasti) kuin suoraan Suomalaisesta taktisesta pelikirjasta (toki Ukrainan sodan uutuuksilla maustettuna). Mielenkiintoisinta tässä on ainakin itselleni mittasuhteet:
-Ryssän hyökkäyskärki lähti tunkeutumaan Ukrainan hallitsemalle alueelle pääuraa pitkin Pogrebkin kautta kohti Malaya Loknayta,
matkaa vain n.5km. Valmistautumisaikaa oli ollut 1kk joten selkeä pääura oli (etä?)miinoitettu + fpv-drone yksiköt olivat asemissa jne,. Samoin valmisteltiin toisesta suunnasta tuleva vastaava toinen selkeä pääura Novoivanovkasta Malaya Loknayaan. Ryssän tarkoituksena oli siis ottaa Malaya Loknya kahdesta suunnasta ja pussittaa pihtien sisään jäävät Ukrainalaiset ja jatkaa tästä hyökkäystä Sudzhan takaisin valtaamiseksi.
Heti "rajalta" ennekuin ryssä oli päässyt edes Pogrebkiin(Ukrainan kontrolloimalle alueelle asti) meni noin 15 BTR:stä(n.+150miestä) koostuneesta hyökkäysjoukosta jo 3-vaunua+ joukkueellinen miehiä (etä?)miinoihin. Kaikki loput nuijittiin keskeytys kuntoon Pogrebkissa (yhtäkään vaunua ei ilmeisesti päässyt vetäytymään omalle puolelle). Hyökkäävänä joukkona siis ryssään 810th marine tod.näk. p-korealaisilla vahvistettuna (löytyi niitä hylättyjä p-korean kk jne.).
Voidaan siis olettaa että kärkenä lähti kokeilemaan/tunnustelmaan jonkunlainen vahvistettu komppanja, kevyellä kalustolla ilman tst-vaunuja tässä tapauksessa.
Jos etäisyydet käännetään kotimaan kamaralle niin kohteena olisi
Imatra (rajalta 10km), tämän kaavan mukaan ns. ei kenenkään maaksi/hajuraoksi pitäisi jättää luokkaa ensimmäinen km (miinoitettuna) ja jo ensimmäisessä kylä pahasessa Peltolassa (n.1km päässä rajasta) olisi jo jonkunsortin vastaanottokomitea jolla on eväät selviytyä komp. kokoluokan tiedusteluhyökkäyksestä kunhan miinoitukset on kunnossa.
Tuossa lainatussa ytube selostuksessa ei avata tarkemmin mitä tämän liki täyteen tuhoutumiseen johtaneen tiedusteluhyökkäyksen jälkeen tapahtui, mutta ilmeisesti sitten tultiin suuremmalla voimalla, kuten ohjesäännön mukaankin menteltäisiin. Tämä hyökkäys johti sitten
n.4km kiilan työntymiseen Ukrainan hallitsemalle alueelle, ei kuitenkaan vielä aivan tavoitteena olevaan Malaya Loknayaan asti. Voimaa oli pelissä sen verran että vaikka hyökkäys pysähtyi, katsoivat Ukrainalaiset viisaammaksi vetäytyä uralta/sitä reunustavasta rakennuskannasta pois ja saartaa kiilan. Ukrainan etuna oli tässä vielä uraa reunustava korkeampi metsäinen maasto.
Eli Suomessa hyökkäyksen kärki pysäytettäisiin jäykkään torjuntaan hyvissä ajoin ennen Imatran taajaman alkamista ja siirryttäisiin uran vierustan väijytysasemista syvemmälle sivustoille metsän puolelle pitämään erkanevat pikkutiet omassa kontrollissa massamaisen miinoittamisen turvin ja näin murto vain uran suunnassa (tässä tapauksessa oikeaa sivustaa reunustaisi Vuoksi joten vain vasenta sivustaa pitäisi kontrolloida).
Tämän jälkeen Ukrainassa miinoiteet ja dronet tekivät tuhoaan tien ympäristöön jämähtäneissä mekanisoiduissa joukoissa (meidän tapauksessamme ainakin ennen miinat+epäsuora). Kun tulivoimainen kalusto oli suurimmaksi osaksi saatu pois pelistä, työntyivät Ukrainalaiset metsästä takaisin uran varrelle jääneisiin tyhjiin kohtiin ja saartoivat ryssät pienempiin palasiin. Ryssät tajusivat tilanteen ja yrittivät lähettää perästä paikalle lisää mekanisoitua voimaa, mutta eivät onnistuneet koska heti "rajan" pinnassa ollut Pogrebkin ensimmäinen puolustustasa/kylä oli myös otettu uudestaan Ukrainalaisten haltuun. Saarretuille osille lähetettiin jopa droneilla täydennyksiä. Eli hommahan liki täydellinen kopio Raatteen tiestä
Tässä kohden ratkaistakseen tilanteen, ryssä laittoi painetta sitten jo myös Novoivanovka uran suunnasta ja laukaisi 5-eri mekanisoitua hyökkäysaaltoa rajataajaman puolustusta päin, joka kuitenkin piti, mutta hyökkääjiä pääsi pureutumaan asutukseen/sen läheiseen maastoon. Imatran tapauksessa yritettäisiin varmaan myös jostain Immalanjärven pohjoispuolelta kohti 6-tietä/Saimaata. Myös Lappeenranta olisi varmasti samantyylisesti kahden eri hyökkäyssuunnan (vainikkala ja nuijamaa) kautta paineen alla. Jomman kumman kaupunkin puolustuksen romahtamiseen pyrittäisiin ja pääsemään tosiaan siten ensimmäisenä välitavoitteena kiinni Saimaan vesistöön/saamaan puolustajan etelä-pohjois maayhteys siltä kohdin poikki.
Ukraina reagoi tähän toisen suunnan paineeseen lähettämällä Malaya Loknyassa reservissä olleista eliitijoukoista useita hyökkäysosastoja vastahyökkäykseen Bradley vaunuilla ja putsaamaan ryssät alueelta + tuhoamaan jatkohyökkäys valmistelut. Mikä myös onnistui.
Tämän lainatun tarinan mukaan Malaya Loknya-Pogrebki tie on edelleen poikki/putsaamatta ryssistä mikä estää Pogrebkin huoltamisen, lieko hoidettu jo kuntoon.
Yleisesti mainittu että alueella on Ukrainan parhaita ja kokeneempia yksiköitä mm: 47th mechanized, 82nd airmobile, 17th mechanized, 80th airmobile. Joten ei ihme jos homma toimii. Vähän kyllä ihmetyttää alueen suppeus suhteessa noin laadukkaisiin ja moni lukuisiin yksiköihin. Minkälaisia mies/kalusto vahvuuksia noilla mahtaa olla, miten olisivat verrattavissa Suomalaisiin SA-prikaateihin, onko edes valistuneita arvauksia? Tärkeähän alue toki on mahdollisten rauhanneuvottelujen kantilta. Ja sellainenkin tulee toki aina mieleen että mahdollisimman neitseellinen alue miinoitteiden suhteen auttaa kummasti mekanisoitujen toimintaa. Onhan tuollakin varmaan miinoitettu, muttei varmasti kuten pidempään paikallaan olleilla linjoilla.
Itse jäin miettimään että kyseiset yksiköt vastaisivat meillä laadullisesti esim. PorPr ja KarPr Jpr05 joukkoja sekä esim. Moot.tst-osastoja höystettynä puolustuksen paikallisjoukoilla. Eli luokkaa puolta koko valtakunnan parhaista liikkuvaan sodankäyntiin kykenevistä yksiköistä
Ei tule todellakaan heti ekana mieleen että yhdelläkään noista joukoista otettaisiin hyökkääjästä kiinni noin lähellä rajaa
Siis kun meidän tapauksessamme puhutaan aina liikkuvasta ja syvästä puolustuksesta + jostain Kymijoki tasasta perälautana tähän liittyen
Toki tässä ei nyt ole kyse mistään Ukrainan sodan alkupäivistä ja Kurskin rintama on muutenkin aika heikoilla joukoilla miehitetty ryssän puolelta joten vertailu ei ihan 1:1 oikein päde Suomeen. Mutta itse alan kyllä jatkuvasti yhä vahvemmin olemaan Ukrainan esimerkin valossa sitä mieltä että siitä ryssästä pitää ottaa ihan tosissaan ilmat pihalle jo sen heti ensimmäisen 1km matkalla, eikä puolustuksen voi todellaan antaa venyä kymijoelle asti, mistään syvemmästä nyt puhumattakaan
www.hs.fi
