Stoltenberg myötäilee ukrinformin
jutussa Trumpin Ukraina-puheita. Hän ei ole enää Nato-pääsihteeri, mutta painoarvoa sanoilla on, ja tuskin asiassa sooloilee.
- rauha Ukrainaan on epärealistinen ilman aluemenetyksiä
- tärkeää, että Ukraina saa turvatakuut, vaikka vaihtokauppana väliaikaisista aluemenetyksistä. Turvatakuu voi olla muutakin kuin Nato
- tulitauossa rintamat jäädytettäisiin, mutta niitä ei tunnusteta
- periaatteessa Zelen kannalla, ettei tulitauon vuoksi luovuta alueista, mutta tämä epärealistista vaikean sotilaallisen tilanteen vuoksi
Monelta suunnalta tulee nyt pohjustusta ja varovaista tukea Trump-aselevolle, pakollisine 'periaatteessa ei, mutta...'.
USA:n apu lienee välttämätön eikä sitä kymmenkertainenkaan määrä Ukrainan omatuotantodroneja korvaa. Eikä Euroopan varastot ja tuotanto paikkaa. Joten Ukraina seisoo tai kaatuu Washingtonin päätöksen mukaisesti.
Me emme
tiedä mikä Ukrainan sotilaallinen tilanne ja kestokyky sekä poliittinen ja yhteiskunnan resilienssi nyt ja lähitulevaisuudessa on. Ukraina ei tappioistaan ja monista kriittisistä asioistaan julkisesti hiisku. Kerrotun mukaan Ukrainassa on esim ryssän aiheuttama energiantuotanto-ongelma jo hankala. Tälle talvelle on uumoiltu pahimmillaan jopa 20h/vrk sähkönjakelukatkoja. Vaikka ryssäkin on 25/26 monessa asiassa ongelmissa, voi olla tätä tahtia ettei Ukraina selviä 25/26 talvesta ilman järisyttävää humanitääristä katastrofia.
Vaikka ryssä heikkenee jatkuvasti, sen inventaari oli sodan alussa Ukrainaa lihavampi eikä sen infraa ole juurikaan tuhottu. Kummankin laihduttaessa laihempi uupuu ensin. ryssän taistelukyky on helpommin ennustettavissa ja laskettavissa kuin Ukrainan, joka elää lännen poliittisen hyväntahtoisuuden varassa kädestä suuhun. Zelen ja Syrskyin osa ei ole helppo suunnitella sotaa; puolen vuoden päästä sotatarvikevarasto voi olla tyhjä tai kaksinkertainen.
Periaatteessa rauha on parempi kuin sota - rakentaminen parempi kuin tuhoaminen. Varsinkin jos sota näyttää jäätyvän paikalleen, jossa kehitystä ei tapahdu kuin ihmis- ja materiamenetysluvuissa. Saattaa olla järkevämpää ryhtyä aselepoon. Harmiksemme ole auktoriteettina linnunradan käräjäoikeutta, jossa ryssä tuomittaisiin. Maailma ei ole reilu paikka. Ei valtiotasollakaan.
Jos, ja näillä näkymin kun, trump-rauha syntyy; pitänee yrittää ajatella posin kautta. Paljon huonomminkin olisi Ukrainalle voinut käydä. Se säilytti itsenäisyytensä ja onnistui torjuntavoitossa, johon harva ennalta uskoi. Kuin Suomi. Vaikka Suomi menetti aluita, ei se ole estänyt Suomen kukoistusta puhkeamaan kuorestaan. Näin tulee olemaan Ukrainallakin.
Toivotaan vain, että turvatakuut ovat niin vedenpitävät, ettei ryssä yritä uudestaan. Tällöin vaikeiden aikojen jälkeinen ukrainalaisten tulevaisuuden usko ja yhä jatkuva kv-kiinnostus ja sympatia tuovat Ukrainaan hurjan talouskasvun. Kuten lännessä 50-60 luvulla sodan jälkeen. Ja toivotaan, ettei pakotteista luovuta ja ryssän poliittinen eristys jatkuu. Jotta putoavat taloudellisesti ja poliittisesti pohjalle. USA:n pitkän ajan geopoliittisessa intressissä kuitenkin on, ettei ryssä vahvistu liikaa nyt kun sitä on heikennetty.
No, paljon on vielä matkaa mahdolliseen aselepoon tai rauhaan. Tällaista tajunnanvirtaa kuitenkin.