Ukrainan konflikti/sota

Ukraina laittoi sitten stopin tämänkin laitoksen tuotannolle. Kyllä ne tietävät tasan tarkkaan mihin tuollaisessa laitos kompleksissa pitää drooni laittaa, että vahinko on minipanoksella maksimissaan.

Ei muuta kuin lisää samaa lääkettä, nyt on vähän aikaa ammoniakki ja ammoniumnitraattikin kortilla parin muun kemikaalin lisäksi.


Kanadan tuki Ukrainalle ottaa myös uusia kierroksia uuden pääministerin alaisuudessa.

 
Voisitko sinä nimetä niitä raaka-aineita joiden hinta raketoi venäjän jäädessä pois?
Tuskin mainitsemasi käytetyn ydinjätteen käsittely on tätä. Öljyn me jo tiedämme ettei se ole. Saisiko hiukan faktoja.
Ei kysytty multa, mutta että ei yhtä miestä porukalla lynkata, niin tuosta ainakin lannoitteille jotain dataa. Jos oikein muistan, niin niitä tuotiin Suomeenkin vielä pitkään, kun kauppa muuten oli jo seis.

Voisi tulla nälkä monessa paikkaa maailmaa jo tuolla osuudella kokonaistuotannosta..

1000004707.webp

Edits: EU-alueelle vasta havitellaan kieltoa lannoitteille: https://yle.fi/a/74-20163354
 
Viimeksi muokattu:
Voisitko sinä nimetä niitä raaka-aineita joiden hinta raketoi venäjän jäädessä pois?
Tuskin mainitsemasi käytetyn ydinjätteen käsittely on tätä. Öljyn me jo tiedämme ettei se ole. Saisiko hiukan faktoja

Et saa, kun kissinger tai ziebnievski eivät soita kelloja tuulikaapissa. Miksi taivaassa minun pitää olla tilivelvollinen ko. Herrojen käsityksistä? Siksikö, että pidän heitä luotettavampina tietäjinä kuin mp-netin kurkotietäjiä? Keskustelenko minä jonkun sairaalan pakkohoitopotilaiden kanssa?

Minä en ole ydinjätteestä kirjoittanut tavuakaan.
 
Asia ekologiasta vaiheeksi:
1750190420680.webp

Vitaliy Medved kirjoittaa:
"Haluaisin näyttää teille yhden valokuvan. Se esittää pientä ukrainalaista maa-aluetta, joka on täynnä kranaattien aiheuttamia kraattereita. Arviolta näiden kraatterien tiheys on noin 2000–3000 kraatteria neliökilometrillä. Yleisin sirpalekranaatti, kaliiperiltaan 152 mm ja painoltaan 40 kg, sisältää 6 kg räjähdysainetta ja 34 kg terästä. Osa tästä teräksestä sirpaloituu ympäristöön, ja loput jäävät maaperään.

Jos maaperässä on yhden neliökilometrin alueella noin 2000 kraatteria, se tarkoittaa arviolta 20–40 tonnia terästä/metalleja neliökilometrillä. Jos alueelle on lisäksi osunut miinoja, raketteja tai rypälepommeja, metallimäärä kasvaa entisestään. Räjähdysten jäljiltä maahan jää myös jäänteitä esimerkiksi heksogeenista, trotyylistä, oktogeenista, typpioksideista ja raskasmetalleista (lyijy, kupari ja nikkeli) sekä haitallisia kemiallisia yhdisteitä pohjavesiin. Esimerkiksi trotyyli (TNT) ei hajoa hyvin, on vesistöille myrkyllistä ja pahentaa maaperän happamuutta. Lyijy ja kupari kertyvät maaperään ja kasveihin, samalla kuin räjähdysten tuottamat yhdisteet lisäävät maaperän happamoitumista.

Tämä puolestaan heikentää kasvien kasvua – raskasmetallit haittaavat fotosynteesiä ja kulkeutuvat edelleen veteen ja ravintoketjuun, mikä lisää munuaisten ja maksan syöpäriskiä sekä hermostosaireiden riskiä ihmisillä ja eläimillä. Maaperän bakteerit kuolevat, mikä vahingoittaa mikro-organismien ekosysteemiä. Jokainen räjähdys tuhoaa maaperän rakenteen, sekoittaa humuksen (30–60 cm syvyyteen) köyhempien maakerrosten kanssa ja tiivistää alemman maaperän. Tämä heikentää veden läpäisevyyttä, häiritsee kosteuden kapillaarista liikettä ja estää kasvien juurten normaalia kasvua.

Veden kierto maaperässä heikentyy – sadevesi jää seisomaan kraattereihin, mikä johtaa alueen vettymiseen tai eroosioon. Hienojakoiset pölyhiukkaset katoavat tuulen mukana, ja maaperän hedelmällisyys vähenee. Maaperän luonnollisen fyysisen rakenteen palautuminen ilman ihmisen väliintuloa voi kestää 50–70 vuotta. Kemialliselta näkökannalta raskasmetallit (lyijy, kupari, nikkeli) jäävät 30–50 cm syvyyteen useiksi vuosikymmeniksi, kun taas nitroyhdisteet (räjähteiden jäänteet) hajoavat bakteeritoiminnan seurauksena osittain 5–20 vuodessa, mutta osa päätyy pohjavesiin. Kaikki tämä alentaa sadontuottavuutta 30–70 % vähintään 10–20 vuoden ajaksi.

Erityisen myrkyllisiä ovat PDX-, heksogeeni- ja oktogeeni-jäänteet, jotka hajoavat hitaasti jopa 30–40 vuodessa. Tämän seurauksena tällaisella alueella häviävät lähes kokonaan sadehait, hyödylliset sienet ja bakteerit 95–100 %:n säteellä 2–5 metrin päässä jokaisesta kraatterista. Maaperän mikro-organismit ja -ekosysteemi alkavat palautua aikaisintaan 8–15 vuodessa, jos maaperä pysyy lisäsaastumiselta. Lyijyn ja kuparin korkeilla pitoisuuksilla on haitallinen vaikutus kasvien entsyymijärjestelmiin, mikä estää jopa rikkakasvien kasvua näillä alueilla.

Tällaisilla alueilla ruokaviljelyn harjoittamista tulee välttää täysin 20–30 vuoden ajan. Biota (madot ja bakteerit) palautuu 15–30 vuoden kuluessa. Syvemmät maaperäkerrostumat ja pohjavedet pysyvät uhattuina raskasmetallien saastumisen vuoksi 30–50 vuoden ajan. Ilman kokonaisvaltaista maaperän kunnostusta humuksen palautuminen ei ole mahdollista, ja kunnostustyöt voivat kestää 50–70 vuotta.

Ja tämä on vain pieni maa-alue Ukrainasta.
Jos tarkastelemme konkreettista kuvassa näkyvää aluetta ja pyrimme palauttamaan sen elinkelpoiseksi, kustannukset ovat seuraavat: Miinanraivaus maksaa arviolta 5–10 miljoonaa USD, yläkerroksen poisto tai pesu (konetussa paikassa, jossa on paljon räjähteiden/raskasmetallien jäämiä) - 6–21 miljoonaa USD, maaperän kunnostus - 500 000–1 000 000 USD/km², fytoremediaatiokasvien istutus (esimerkiksi rapsi, apila, auringonkukka) vähintään viiden vuoden ajan – 150 000–600 000 USD koko hoitokauden ajalta, maaperän ja veden laadun monitorointi (10–20 vuoden ajan) - 100 000–200 000 USD koko ajaksi.

Yhteensä tämän pienen maa-alueen elvyttäminen mahdollisimman nopeasti maksaisi 11.75–32.8 miljoonaa USD neliökilometriä kohden.

Tämä liittyy kysymykseen sotakorvauksista…"
 
Back
Top