Ukrainan konflikti/sota

Venäjä taitaa olla innokkaan reservilläisen paratiisi, sotaharjoitusta sotaharjoituksen perään ja niiden välillä mitallien jako..

Tottakai Venäjällä mitaleita jaetaan.
Tässä mitali Krimin palauttamisesta Venäjälle.
Alkupäivämäärä on hyvä 20.2.2014. Taisi olla vielä Janukovits tuolloin presidenttinä.
En usko että tuossa on käynyt virhettä , Neuvostoliitto ja Venäjä kirjoittavat historian juuri niin kuin se on , mitään vääristelemättä.:)

Lähde : Venäjän Wikipedia , http://ru.wikipedia.org/wiki/Медаль_«За_возвращение_Крыма»

Ja : http://www.ruslenta.com/index.php/production/23-zavozvrasheniekrima



 
Viimeksi muokattu:
Todennäköisesti Venäjä on saavuttanut operaationsa minimitavoitteet, eli Krimin niemimaan. Nyt katsellaan, voidaanko saada lisävoittoja kohtuulisella hyöty/haittasuhteella.
Todennäköinen takaraja tälle on toukokuun vaalit, niiden jälkeen toisen maan alueen valtaamisesta menee se vähäinenkin oikeutus ja maailman (eli lännen käytännössä) reaktio on todennäköisesti hyvin voimakas.

Jos pitäisi arvata, niin tässä kohtaa peli on jo seis. Ihan voimaa tarkastellessa kaiketi on pakko näin asia käsittää. Entäs Transnistria? Onko se vielä kokeilematon pallo? Perustyötä on tehty jo sielläkin.

Mikä on Lännen voimakas reaktio?
 
Enpä sanoisi kilahtaneeksi Ukrainalaisia siviileitä jotka hakkaa noita autoja. Valtio B on hyökännyt valtion A kimppuun ja valloittanut siltä jo osan maata ja yrittää vallata loppukin valtiosta A. Eli valtiot A ja B ovat sodassa. Jos joitakin siviiliautoja ajelee valtion A kaupungissa miehittäjävaltion B lippuja heiluttaen niin kyllä niihin pitää reagoida. Tietysti parempi olisi jos poliisi pidättäisi ne ja laitettaisiin linnaan. En kylläkään hyväksy väkivallan käyttöä pidätykseen välttämättä tarvittavaa enempää. Autojen rikkominen on ihan ok.

Arvatkaa mitä olisi käynyt vuonna 1943 jos joku olisi Jyväskylän torilla ajellut Neuvostoliiton lippuja heiluttaen?
Olisiko suomalaiset torimummot "kilahtaneita" jos kävisivät luutien kanssa vihollisvaltion lippuja heiluttavien kimppuun?

Mielestäni oman käden oikeus ja toisten ihmisten omaisuuden rikkominen ei ole ratkaisu tähän soppaan.
Lippujen poistaminen kaduilta on viranomaisten asia.
 
Jos pitäisi arvata, niin tässä kohtaa peli on jo seis. Ihan voimaa tarkastellessa kaiketi on pakko näin asia käsittää. Entäs Transnistria? Onko se vielä kokeilematon pallo? Perustyötä on tehty jo sielläkin.

Mikä on Lännen voimakas reaktio?

Pakotteita pakotteita...ja voimakassanainen kirje Putinille :D

Muokkaus: Pakotteita tuskin edes tarvitsee kauheasti heti kiristellä, markkinat vetävät (ja ovat jo vetäneet) omat johtopäätöksensä..jos Venäjän viimeisimmän joukkovelkakirjalainan kohtalosta voi vetää johtopäätöksiä.
 
yle 25.4.2014 klo 10:22
Useita loukkaantui räjähdyksessä Etelä-Ukrainassa
Ukrainan nykyhallinnon kannattajien Odessan lähistölle pystyttämällä tarkastuspisteellä sattui räjähdys aamuyöllä.

Seitsemän ihmistä loukkaantui räjähdyksessä lähellä Odessaa Etelä-Ukrainassa. Paikallinen poliisi kertoo, että räjähdys tapahtui nykyhallinnon kannattajien pystyttämällä tarkistusasemalla aamuyöllä kello neljän maissa.

Venäläisen uutistoimisto Interfaxin haastatteleman silminnäkijän mukaan pommi heitettiin tarkastusaseman ohittaneesta autosta. Poliisi ei ole vahvistanut tätä tietoa.

Ukrainan nykyhallinnon kannattajat ovat pystyttäneet useita tarkastuspisteitä lähelle Odessan satamakaupunkia estääkseen Venäjä-mielisten separatistien pääsy Moldovasta irtautuneen Transnistrian kautta.

Moldovan itäosassa sijaitseva Transnistria irtautui Moldovasta vuonna 1990. Alueen väestö on enimmäkseen venäläistä, ja Venäjällä on rauhanturvaajia alueella.

Lähteet:
Reuters

yle 25.4.2014 klo 9:36
Professori: Ukrainan kriisin koventuneet puheet myös sitoumuksia toimista
Markku Kivinen pitää isoa konfliktia Ukrainan ja Venäjän välillä edelleen mahdollisena. Kivisen on vaikea uskoa, että asia jää loputtomasti uhkauspuheiden tasolle.

Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen. Kuva: Yle
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kivisen mukaan Ukrainan ja Venäjän sekä Yhdysvaltojen koventuneet puheet eivät ole vain ilmaa, vaan myös eräänlaisia sitoutuksia.

– Jos kauan puhutaan, ettei kuolonuhreja saa tulla, mutta niitä tulee. Tästä seuraa velvoite toimia puheiden mukaisesti. Kun ajatellaan minkälainen todellisuus Venäjällä on ollut Krimiin liittymisen jälkeen, niin aika huolestuttavalta näyttää. On vaikea uskoa, että asia jää loputtomasti pelkkiin puheisiin, sanoi Kivinen Ylen radio 1:n Ykkösaamussa.

Tilanne Itä-Ukrainassa on jälleen kärjistynyt. Ukrainan nykyhallituksen joukot surmasivat viisi kapinallista torstaina Slovjanskissa.

Myös kansainväliset suhteet ovat kiristyneet vain viikko Geneven sovun jälkeen. Ukraina on älähtänyt Venäjälle, joka aloitti eilen uuden sotaharjoituksen Ukrainan rajan lähellä.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla, jos Venäjä ei ryhdy toimiin lieventääkseen Ukrainan kriisiä. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan sanoi, että "Ukrainan hallituksen siviileihin kohdistamilla iskuilla tulee olemaan seurauksia hyökkäyspäätöksen tehneille henkilöille Kiovassa, sekä Venäjän ja Ukrainan välisille suhteille".

Neuvo Ukrainalle: Älä provosoidu, uusi neuvotteluyhteys venäläistahoihin
Kivisen mukaan tilanne on jälleen ajautunut lähelle aseellista konfliktia, koska tilanne Itä-Ukrainassa ei ole ollut kenenkään hallinnassa. Kivinen piti suurta konfliktia Ukrainan ja Venäjän välillä edelleen mahdollisena.

– Geneven sovusta huolimatta, Itä-Ukrainan aseellisia joukkoja ja miehitystilannetta ei ole saatu purettua. Nyt Ukrainan hallitus on ryhtynyt toimeen, ja Venäjä on koko ajan valmistellut mahdollisuutta tulla väliin. Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi eilen, että jos Ukrainan sotakone lähtee liikkeelle, niin se on pysäytettävä.

Markku Kivisen neuvo Ukrainan nykyjohdolle tilanteen rauhoittamiseksi on välttää provosoitumista.

– Mahdollisimman rauhallisin keinoin pitää päästä eteenpäin, ja yhteisesti purkaa tilannetta. Etsiä uutta neuvottelukosketusta sellaisten venäläistahojen kanssa, joilla on vaikutusmahdollisuus tilanteeseen. Tässä tarvitaan taustavaikuttamista aseellisiin ryhmittymiin. Nyt näyttää erittäin epävarmalta vaikuttaako kansainvälinen yhteistyö niin, että tilanne saadaan käännettyä toiseen suuntaan.

Kivinen ei lähde ennustamaan, miten tilanne Itä-Ukrainassa seuraavaksi kehittyy. Vaihtoehdot ovat Kivisen mukaan joko kriisin asteittainen rauhoittaminen tai aseellinen konflikti.

– Konfliktin mittasuhteista on tässä vaiheessa vaikea sanoa. Länsi on tehnyt Venäjälle jo useasti selväksi, että väliintulosta seuraa Venäjälle taloudellisia sanktioita. Sekin on ilmeistä, etteivät saktiot ole saman tasoinen instumentti kuin sotilaallinen voima, jota tullaan käyttämään, totesi Kivinen.
 
yle 25.4.2014 klo 9:52
Yle maailmalla: Hajurakoa Ukrainaan vai pelkoa kriisin syvenemisestä?
Mitä maailmalla ajatellaan Ukrainan tilanteesta – katso kirjeenvaihtajien videot tai lue analyysit.

Kuva: Mikko Airikka / Yle Uutisgrafiikka
Marja Manninen: Venäläiset eivät usko maan puuttuvan sotilaallisesti Itä-Ukrainan tilanteeseen


24_4_marja+manninen.png

Video


Venäläisten mielipiteet Ukrainan kriisistä jakautuvat jyrkästi. Osa venäläisistä haluaa Ukrainan ratkaisevan ongelmansa itse, osa tukee Venäjän johtoa, jos se päättää puuttua Ukrainan asioihin sotilaallisesti ja osa on kyllästynyt koko kriisiin.

Hyvin harva venäläisistä uskoo, että Venäjä lähettää joukkojaan Itä-Ukrainaan Venäjä-mielisten tueksi. Kriisin jatkuessa presidentti Vladimir Putinin kannatus on kuitenkin noussut, ja valtaosa venäläisistä sanoo tukevansa maan johtoa, päätti se sitten mitä tahansa.

Lue Marja Mannisen koko analyysi täältä: Venäjä ei lähetä joukkoja Itä-Ukrainaan.

Olli-Pekka Sulasma: Alle 10 prosenttia yhdysvaltalaisista kannattaa sotilaallista tukea Venäjää vastaan


24_4_olli-pekka+sulasma.png

Video


Yhdysvalloissa mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että kansa kokee Ukrainan konfliktin etäiseksi ja haluaisi, että maan johto pitäisi välimatkaa kriisiin. Yhdysvaltalaiset eivät koe olevansa osapuolena kriisissä. Konfliktin aikana tehtyjen mielipidemittausten mukaan enemmistö yhdysvaltalaisista hyväksyy maan johdon Venäjälle asettamat talouspakotteet, jotka kiristyvät asteittain - siis maltillisuuden.

Kansan tuki päättyy talouspakotteisiin. Esimerkiksi kaikenlainen sotilaallinen osallistuminen Venäjää vastaan saa mielipidemittauksissa aina alle 10 prosentin tuen. Yhdysvaltalaiset näyttävät olevan kyllästyneitä viime vuosikymmenen kriiseihin ja sotiin. Ukrainan kriisi nähdään eurooppalaisena ongelmana, jonka ratkaisemisessa päävastuu on Euroopalla.

Tytti Sulander: Saksassa mielipiteiden jakolinjat Ukrainasta kulkevat Itä- ja Länsi-Saksan välillä



Tytti Sulander Kuva: Yle
Länsi- ja Itä-Saksassa suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen on hyvin erilaista. Kun lännessä valtalehti Frankfurter Allgemeine kirjoittaa, että Putin pitää länttä pilkkanaan ja Venäjän toimia ymmärtävät ovat kaikki EU:n vihaajia, kauhistellaan idässä lännen suhtautumista Venäjään.
Yli uutisoinnin jakolinjojen Saksa näkee itsensä sillanrakentajana idän ja lännen välillä - hieman samalla tavoin kuin Suomi - mutta Saksassa pelätään korkeintaan vientiteollisuuden kärsivän Venäjän vastaisten pakotteiden takia. Ukrainaa pidetään yleisesti eräänlaisena koepallona uuden, aiempaa aktiivisemman Saksan toimimisesta kansainvälisillä areenoilla.

Itä-Saksalainen lehti kirjoitti pääsiäisen alla, että Angela Merkelin toimiminen välittäjänä USA:n ja Venäjän välillä on luontevaa, eikä Merkelin pitäisi pelätä leimautumista itäsaksalaiseksi - vaikka hän puhuukin Putinin kanssa sujuvaa venäjää.

Lue Tytti Sulanderin koko analyysi täältä: Mielipide-erot kulkevat entisen Itä-Saksan ja Länsi-Saksan välissä.

Annastiina Heikkilä: Ranskassa tv-uutiset Ukrainasta laskevat katsojalukuja 20 prosentilla – koulutettuja ranskalaisia kiinnostaa


24_4_annastiina+heikkil%C3%A4.png

Video


Ukrainan tapahtumat ovat olleet ranskalaismediassa perusteellisesti esillä, ja ne myös kiinnostavat suurinta osaa kansalaisista. Tutkimuslaitos Ifopin maaliskuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia ranskalaisista on keskustellut Ukrainan tilanteesta tuttaviensa kanssa ainakin jossain yhteydessä.

Toisaalta samainen tutkimus kertoo, että kiinnostus on hyvin jakautunutta. Korkeasti koulutetut ranskalaiset seuraavat Ukrainan tapahtumia hyvinkin tarkkaan, kun taas vähemmän koulutettuja aihe ei kiinnosta juuri lainkaan. Asian vahvistavat osaltaan myös Ranskan suurimmat televisiokanavat, joiden mukaan uutislähetyksen aloittaminen Ukrainan kaltaisella ulkomaan aiheella laskee katsojalukuja välittömästi 20 prosentilla.

Ranskalaiset kertovat tuntevansa myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan, vaikkakaan kriisin ei uskota heijastuvan Ranskaan asti. Ukrainan tilanne tuntuu ranskalaisista ymmärrettävästi kaukaisemmalta kuin esimerkiksi Syyrian, Malin tai Keski-Afrikan konfliktit. Näissä kaikissa Ranskalla on ollut Ukrainan tilannetta merkittävämpi, kansainvälinen rooli.

Risto Vuorinen: Virolaiset ovat huolissaan maan valmistautumisesta sotaan



Kuva: Yle
Keskivirolaisen Viljandin kaupunginjohtaja Ando Kiviberg arvioi tilanteen kärjistyneen niin vakavaksi, että sodan aikana tarvittavien taitojen oppiminen on aloitettava heti. "Koskaan ei tiedä, milloin siviiliammatti pitää vaihtaa sotilaan ammattiin, Kiviberg sanoi virolaislehden haastattelussa.
Tuoreet tiedot Naton maajoukkojen, hävittäjien ja muun sotakaluston siirtämisestä Baltiaan ovat lisänneet arvioita, joissa sota tuntuu lähes väistämättömältä ilman mittavaa varustautumista.

Ruohonjuuritasolla maan valmistautuminen sotaan huolestuttaa. Kansan keskuudessa eläviä, pelonsekaisia tunteita ei media ole juuri välittänyt. Venäjää puhuvien osuus Viron väestöstä on noin kolmannes, mutta heidän näkemyksensä välittyvät julkisuudessa aniharvoin.

Lue Risto Vuorisen koko analyysi täältä: Ukrainan kriisi lisännyt keskustelua virolaisten puolustustahdosta.

Lotta Nuotio: Turkissa muut aiheet jyräävät Ukrainan


24_4_nuotio.png

Video


Turkissa keskustellaan Ukrainan kriisistä hyvin vähän. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin Turkissa on vilkas sisäpoliittinen kausi ja lyhyessä ajassa maassa järjestetään kolmet vaalit. Toiseksi naapurimaa Syyriassa pauhaa sisällissota, jonka takia Turkkiin on paennut noin miljoona syyrialaista.

Krimin niemimaan tilannetta seurataan kuitenkin tarkasti, koska siellä asuu noin 12 prosentin turkkilaisvähemmistö, eli Krimin tataarit.

Pasi Myöhänen: Britit pitävät hajurakoa Ukrainan kriisiin - Chelsea-fanit huolissaan venäläisomistajan varojen mahdollisesta jäädytyksestä


24_4_pasi+my%C3%B6h%C3%A4nen.png

Video


Brittien mielessä maalla on turvallinen hajurako ja välimatka Venäjään niin maantieteellisesti kuin taloudellisesti. Riippuvuus Venäjän kaupasta ja maakaasusta on vähäinen moniin Euroopan maihin verrattuna.

Lontoon pörssiin listautuvien venäläisfirmojen määrä voi kriisin jatkuessa vähentyä ja sanktioiden myötä jokunen luksusasuntokauppa peruuntua. Toisaalta jotkut venäläisrikkaat saattavat parkkeerata rahansa Lontoon kiinteistömarkkinoiden turvasatamaan.

Suurimmat riskit välittyvät Euroopan länsirannalle EU:n kautta. Jos Manner-Euroopan talous sukeltaa, seuraa Britannia perässä.

Chelsea-jalkapallojoukkueen fanit ovat tosin huolissaan jo nyt: jos omistaja Roman Abramovichin varoja jäädytetään, on joukkue hätää kärsimässä!

Jyrki Palo: Espanjassa pelätään Krimin ja Katalonian vertautumista


24_4_jyrki+palo.png

Video


Naton eteläreunalla Espanjassa Ukrainan tilannetta ei koeta suorana uhkana omalle turvallisuudelle, mutta silti kriisiä seurataan tiiviisti.

Espanjan itsensä kannalta Ukrainassa painottuu kolme seikkaa.

Ensinnäkin se, että Krimin kansanäänestys ja irtoaminen Ukrainasta vertautuu Espanjan Katalonian itsehallintoalueen irtoamisuhkaan. Espanjan hallitus korostaa, että perustuslain vastaisia, yksipuolisia toimia ei mitenkään voi hyväksyä.

Toiseksi Venäjä on tärkeä talouskumppani, joten Espanja ei pidä Venäjän vastaisista pakotteista.

Myös venäläisten turistien ja asunnonostajien kaikkoamista pelätään. Viime vuonna venäläiset ostivat kolmisentuhatta asuntoa Espanjasta ja purkivat osaltaan sitä satojen tuhansien myymättömien asuntojen sumaa, joka täällä edelleen on ongelma.

Kolmanneksi Espanja näkee Ukrainan kriisissä mahdollisuuden tarjoutua vaihtoehtoiseksi maakaasureitiksi muualle Eurooppaan. Algeriasta Espanjaan tulevilla putkilla tuotavaa kaasua - tai vaikka yhdysvaltalaista liuskekaasua - voisi toimittaa Eurooppaan Espanjan kautta, jos siirtoputkistoa Ranskaan laajennettaisiin. Ranska ei ole ajatuksesta toistaiseksi innostunut, mutta Espanja toivoo Ukrainan kriisin muuttavan Ranskan asennetta.
 
Muokkaus: Pakotteita tuskin edes tarvitsee kauheasti heti kiristellä, markkinat vetävät (ja ovat jo vetäneet) omat johtopäätöksensä..jos Venäjän viimeisimmän joukkovelkakirjalainan kohtalosta voi vetää johtopäätöksiä.

Yksittäinen bondihuutokauppa ei vielä paljoa merkitse, bondihuutokauppoja on epäonnistunut viime vuosina moneltakin maalta, jenkeiltäkin ja jopa Saksalta. Luottoluokituksen putoaminen haittaa vähän enemmän, muttei samassa määrin kuin olisi vaikkapa Suomelta, sillä Venäjän lainantarve ei ole kovin suuri (ainakaan vielä). Pääomat palaavat kyllä takaisin jos tilanne stabiloituu, talouselämä suhtautuu tyhjiöihin samalla tavalla kuin muutkin. Tässä mielessä mitään kovin kriittistä ei ole vielä tapahtunut.
Putinin puheista ja muista kannanotoista on viime aikoina saanut sen kuvan että nyt halutaan ns. kotiuttaa voitot, eli Krimi riittää eikä ainakaan vielä ruveta venettä enempää keikuttelemaan ja tilanne saa heidän puolestaan pikkuhiljaa de-eskaloitua. Toisaalta enpä osannut ennustaa Krimin anneksointiakaan, joten tämä arvio voi tietenkin olla täysin väärä ja Venäjä vain odottaa kunnon casus belliä.

Oikein lennokkaaksi jos loihetaan niin jos putinismin tavoitteena tosiaan olisi "Suur-Venäjä" niin kyynisesti voisi olla parempaa pyrkiä siihen kertarysäyksellä: toistuvat kriisit johtaisivat myös vastapuolen valmiuden ja varustelutason nostoon, eivät länsimaatkaan sentään täysiä idiootteja ole, ja jossain vaiheessa red line ylittyisi kun tyhmimmällekin kävisi selväksi että konflikteja tulisi aina vain lisää. Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä.
 
Epäilen vahvasti, että Venäjä kovasti haluaisi Itä-Ukrainan, mutta odottavat, tulisiko sopiva tilaisuus ja miten paikalliset (ja ns. ulkopuoliset vaikuttajat) saavat casus bellin aikaiseksi, vai saavatko.
 
Epäilen vahvasti, että Venäjä kovasti haluaisi Itä-Ukrainan, mutta odottavat, tulisiko sopiva tilaisuus ja miten paikalliset (ja ns. ulkopuoliset vaikuttajat) saavat casus bellin aikaiseksi, vai saavatko.
Kovasti sitä ainakin yritetään, vrt. juuri tulleet uutiset räjähdyksistä. Jos on ukrainalainen passiivinen puolustamaan omaa maataan, niin näyttäisi myös olevan (onneksi) passiivinen käynnistämään sisällissotaa...
 
Yksittäinen bondihuutokauppa ei vielä paljoa merkitse, bondihuutokauppoja on epäonnistunut viime vuosina moneltakin maalta, jenkeiltäkin ja jopa Saksalta. Luottoluokituksen putoaminen haittaa vähän enemmän, muttei samassa määrin kuin olisi vaikkapa Suomelta, sillä Venäjän lainantarve ei ole kovin suuri (ainakaan vielä). Pääomat palaavat kyllä takaisin jos tilanne stabiloituu, talouselämä suhtautuu tyhjiöihin samalla tavalla kuin muutkin. Tässä mielessä mitään kovin kriittistä ei ole vielä tapahtunut.
Putinin puheista ja muista kannanotoista on viime aikoina saanut sen kuvan että nyt halutaan ns. kotiuttaa voitot, eli Krimi riittää eikä ainakaan vielä ruveta venettä enempää keikuttelemaan ja tilanne saa heidän puolestaan pikkuhiljaa de-eskaloitua. Toisaalta enpä osannut ennustaa Krimin anneksointiakaan, joten tämä arvio voi tietenkin olla täysin väärä ja Venäjä vain odottaa kunnon casus belliä.

Oikein lennokkaaksi jos loihetaan niin jos putinismin tavoitteena tosiaan olisi "Suur-Venäjä" niin kyynisesti voisi olla parempaa pyrkiä siihen kertarysäyksellä: toistuvat kriisit johtaisivat myös vastapuolen valmiuden ja varustelutason nostoon, eivät länsimaatkaan sentään täysiä idiootteja ole, ja jossain vaiheessa red line ylittyisi kun tyhmimmällekin kävisi selväksi että konflikteja tulisi aina vain lisää. Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä.
Fulcrumin kanssa samaa mieltä että jos Putin sen "Suur-Venäjän" tai Euraasian Unionin meinaa elinaikanaan saada kyhättksi niin tilanne ja hetki on nyt eikä hetken kuluttua. Ei taida itsekään tietää miten sitä merkkinsä pelais..
Minä miettisin ikääni(en sitä mitä peili kertoo) ja laskeskelisin kuinka monta vuotta ehkä jäisi aikaa ihailla minun palauttamaa Suur-Venäjän loistoa!
 
Ei taida kyllä toukokuun vaalit paljon toivonkipinää tässä antaa. Ajatellut että venäjäkin voisi rauhoittua kun saavat kunnon edustuksen Ukrainan parlamenttiin. Nyt Putin kertoo että vaalit eivä ole lailliset.
 
Ei taida kyllä toukokuun vaalit paljon toivonkipinää tässä antaa. Ajatellut että venäjäkin voisi rauhoittua kun saavat kunnon edustuksen Ukrainan parlamenttiin. Nyt Putin kertoo että vaalit eivä ole lailliset.

Miten sattuikaan.Tietysti Venäjän järjestämät vaalit ovat ainoita laillisia...
Neuvostoliitto on takaisin, ei kai sitä voi enää kiistää.
 
Onko Venäjä pyörtänyt aiemman kielteisen kannan YK:n rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Ukrainaan, vai aikooko maa lähettää omat "rauhanturvajoukkonsa"? Jos on kyse YK:n mandaatilla lähetettävistä joiden johto on muilla kuin venäläisillä, sponsaan vanhana faitterina myös itse ehdotusta. Kai sinne lähtisi myös suomalaisia sinibaretteja hakemaan verottomia luksus Dacioita.



Venäjä valmistelee rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan
25.4.2014 11:32 17



Pekka Hakala

Helsingin Sanomat


Venäjän parlamentin ylähuone käsittelee ensi viikon alussa esitystä rauhanturvaajien lähettämisestä Donetskin alueelle Itä-Ukrainaan. Asiasta kertoi perjantaina ylähuoneen puolustuskomitean puheenjohtaja Valeri Šnjakin.

"Venäjän, USA:n, EU:n ja Ukrainan on istuttava pikaisesti neuvottelupöytään ja sovittava rauhanturvaajajoukon lähettämisestä kaakkoiseen Ukrainaan", Šnagin sanoi sanomalehti Izvestijalle. "On ilmeistä, että Ukrainan toukokuun 25. päivän presidentinvaalien lähestyessä asevoimia vain lisätään ja samalla kasvaa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä."

Šnjakinin mukaan ylähuone käsittelee rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan istunnossaan tiistaina. Nopeampikin aikataulu on senaattorin mukaan mahdollinen, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään.

Ylähuoneen päätökset valmisteleva kamarineuvosto käsittelee aloitetta jo maanantaina. Asiasta kertoi neuvoston jäsen, senaattori Valeri Rjazanskyi sanomalehti Moskovskyi Komsomoletsille perjantaina.

Venäjän parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto antoi viime kuun alussa presidentti Vladimir Putinille valtuudet lähettää asevoimia Ukrainaan.
 
Onko Venäjä pyörtänyt aiemman kielteisen kannan YK:n rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Ukrainaan, vai aikooko maa lähettää omat "rauhanturvajoukkonsa"? Jos on kyse YK:n mandaatilla lähetettävistä joiden johto on muilla kuin venäläisillä, sponsaan vanhana faitterina myös itse ehdotusta. Kai sinne lähtisi myös suomalaisia sinibaretteja hakemaan verottomia luksus Dacioita.



Venäjä valmistelee rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan
25.4.2014 11:32 17



Pekka Hakala

Helsingin Sanomat


Venäjän parlamentin ylähuone käsittelee ensi viikon alussa esitystä rauhanturvaajien lähettämisestä Donetskin alueelle Itä-Ukrainaan. Asiasta kertoi perjantaina ylähuoneen puolustuskomitean puheenjohtaja Valeri Šnjakin.

"Venäjän, USA:n, EU:n ja Ukrainan on istuttava pikaisesti neuvottelupöytään ja sovittava rauhanturvaajajoukon lähettämisestä kaakkoiseen Ukrainaan", Šnagin sanoi sanomalehti Izvestijalle. "On ilmeistä, että Ukrainan toukokuun 25. päivän presidentinvaalien lähestyessä asevoimia vain lisätään ja samalla kasvaa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä."

Šnjakinin mukaan ylähuone käsittelee rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan istunnossaan tiistaina. Nopeampikin aikataulu on senaattorin mukaan mahdollinen, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään.

Ylähuoneen päätökset valmisteleva kamarineuvosto käsittelee aloitetta jo maanantaina. Asiasta kertoi neuvoston jäsen, senaattori Valeri Rjazanskyi sanomalehti Moskovskyi Komsomoletsille perjantaina.

Venäjän parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto antoi viime kuun alussa presidentti Vladimir Putinille valtuudet lähettää asevoimia Ukrainaan.


Mikä tämä nyt on? Kysytäänkö Ukrainalta mitään? Yk:n mandaatin saaminen on kysymysmerkki sekin. Haistan palaneen käryä.
Outoa tämä nyky meno että maa jota syytetään toisen maan levottomuukista saakin lähettää sinne rauhanturvaajia. Kohta varmaan kuullaan jonkun länsimaan kannanotto tähän uutiseen.
 
http://rt.com/news/154828-kramatorsk-ukraine-airfield-explosion/

Kramatorsk airfield in eastern Ukraine is covered with smoke spreading over the area according to numerous videos emerging online. Explosions are heard in near the site.

According to preliminary reports of Kramatorsk.info, several explosions took place at about 11am local time (09:00 GMT). The explosions were followed by fire and smoke.

Ukraine’s Security Service (SBU) has confirmed the information about the explosion of the plane at the city airfield.

Jokohan rytinä alkoi? :D
 
Mikä tämä nyt on? Kysytäänkö Ukrainalta mitään? Yk:n mandaatin saaminen on kysymysmerkki sekin. Haistan palaneen käryä.
Outoa tämä nyky meno että maa jota syytetään toisen maan levottomuukista saakin lähettää sinne rauhanturvaajia. Kohta varmaan kuullaan jonkun länsimaan kannanotto tähän uutiseen.


Kun jotain väitän tietäväni YK:n päätöksentekoprosessista, en usko, että siellä ihan huomenissa olisi rauhanturvajoukkoja. Venäjällä ajatukset tuntuvat kulkevan toista (ja huolestuttavaa) rataa:

Šnjakinin mukaan ylähuone käsittelee rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan istunnossaan tiistaina. Nopeampikin aikataulu on senaattorin mukaan mahdollinen, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään.
 
Ukrainan armeijan helikopteri sai osuman ja räjähti
Perjantai 25.4.2014 klo 13.24

Ukrainan hallituksen joukkojen kuljetushelikopteri on räjähtänyt lähellä Kramatorskia.

Kopterin polttoainesäiliö sai osuman separatistien tulituksessa.

Kopterin lentäjä haavoittui. Mi-8-tyypin helikopteri oli osuman saadessaan maassa.

Itä-Ukrainan Kramatorsk on separatistien hallinnassa.

IL-STT-REUTERS
 
Ukrainan armeijan helikopteri sai osuman ja räjähti
Perjantai 25.4.2014 klo 13.24

Ukrainan hallituksen joukkojen kuljetushelikopteri on räjähtänyt lähellä Kramatorskia.

Kopterin polttoainesäiliö sai osuman separatistien tulituksessa.

Kopterin lentäjä haavoittui. Mi-8-tyypin helikopteri oli osuman saadessaan maassa.

Itä-Ukrainan Kramatorsk on separatistien hallinnassa.

IL-STT-REUTERS

Siis nyt tuhottiin venäläisvalmisteinen helikopteri, Lavrov ja Putin polttavat päreensä ja vaativat rauhanturvaajia paikalle!
 
Mistä minä edelleenkään mitään tietäisin, muttu räjähtääkö pelkkä kopteri bensalla noin mahtavasti?
 
Back
Top