Maidan
Respected Leader
2) Yli puoli vuosisata oli itsestään selvä että ydinaseistuksen sektorissa Neuvostoliitto (Venäjä) ja USA ovat Mutually Assured Destruction doktriinin raameissa. Ydinasesota olsi johtanut yhteiseen tuhoon ja siksi oli täysin poissuljettu. Enemmään, ydinaseden olemassaolo oli estämässä myös konventionaalista sotaa kahden suurvallan kesken. Presidentit ja valtiosihterit hyvin muistaneet 1962 kokemusta ja siksi hyvinkin kulminoituissa konflikteissa käyttäytyneet aika lailla pidättäytyvästi, ymmärttäen että sotilalinen eskalaatio voi viedä heidät ydinaseiden törmäykseen.
Neuvostoliittolla oli konventionaalinen ylivoima eurooppalaisen potentiaalisen sotatoimialueseen, mutta Lännen ydinaseet pidättäneet houkuttelusta käyttää sitä ylivoimaa. Sitä paitsi NATOn virallinen sotilallinen doktriini kertonut suoraan, että neuvostoliittolaisten laajan hyökkäyksen sattuessa La-Manshiin, NATO valmis käyttää taktista ydinasetta.
Siteerattu yllä lausunto virallisesta venäläisestä doktriinista on peilinkuva NATOn kylmänsodan ajoista. Mikä on luonnollista. Nyt Venäjä puolestaan voi potentiaalisesti törmätä muutamassa suunnassa ylivoimallisen konventiaalisen sotilallisen uhan kanssa. Ja se pareera sitä konseptuaalisesti, jättäen itselleen oikeus pysäyttää agression ydinaseilla.
Kiinnittäkää huomiota - kummassakin tapauksessa (NATO kylmän sodan aikana, Venäjä tänä päivänä) ydinaseiden olemassaolon fakta ja niiden käytön uhka konventionaalisella tasolla heikommalla puolella omaa stabilisoivan roolin, torjuu potentiaalisen agression. Tämä on ydinshakkipeli, joka pitänyt rauhan kahden suurvallan kesken monien vuosikymmenien aikana.
Kunnes ilmestynyt uusi peluri, joka heitti Venäjän turvallisuutta takaavan shakkilauda, ja tarjosi Lännelle pelata päätähuimaavaan pokeriin.
Omassa kuuluisassa крымской (Sudeetit) puheissa Putin kokoosi hämärät kollektiiviset geopoliittiset kompleksit ja venäläisen poliittisen "eliitin" fantasmat selviin konsepteihin: hajonut kansa, venäläisten maiden takaisin kerääminen, Venäläinen Maailma. Näin oli muotoiltu 4 MS agenda. Eikä se ollut agenda status quon säilyttämiselle. Jopa kaikesta vaatimattomin käytännöllinen toteutus "venäläisten maiden takaisin keruulle" tulee vaatimaan rajojen muuttamista vähintäin kahdella NATOn valtiolla - Latvian ja Eestin.
Mikään valtio, mikään regime, ei ryhty sotaan vahvasti tietoisena että häviää sitä. Johtajalla ja hänen päämajassa pitää olla päässä jokin strateeginen ajatus, jonka realisointi vie voitoon. Yritetään ottaa selvä mikä se on.
...
Neuvostoliittolla oli konventionaalinen ylivoima eurooppalaisen potentiaalisen sotatoimialueseen, mutta Lännen ydinaseet pidättäneet houkuttelusta käyttää sitä ylivoimaa. Sitä paitsi NATOn virallinen sotilallinen doktriini kertonut suoraan, että neuvostoliittolaisten laajan hyökkäyksen sattuessa La-Manshiin, NATO valmis käyttää taktista ydinasetta.
Siteerattu yllä lausunto virallisesta venäläisestä doktriinista on peilinkuva NATOn kylmänsodan ajoista. Mikä on luonnollista. Nyt Venäjä puolestaan voi potentiaalisesti törmätä muutamassa suunnassa ylivoimallisen konventiaalisen sotilallisen uhan kanssa. Ja se pareera sitä konseptuaalisesti, jättäen itselleen oikeus pysäyttää agression ydinaseilla.
Kiinnittäkää huomiota - kummassakin tapauksessa (NATO kylmän sodan aikana, Venäjä tänä päivänä) ydinaseiden olemassaolon fakta ja niiden käytön uhka konventionaalisella tasolla heikommalla puolella omaa stabilisoivan roolin, torjuu potentiaalisen agression. Tämä on ydinshakkipeli, joka pitänyt rauhan kahden suurvallan kesken monien vuosikymmenien aikana.
Kunnes ilmestynyt uusi peluri, joka heitti Venäjän turvallisuutta takaavan shakkilauda, ja tarjosi Lännelle pelata päätähuimaavaan pokeriin.
Omassa kuuluisassa крымской (Sudeetit) puheissa Putin kokoosi hämärät kollektiiviset geopoliittiset kompleksit ja venäläisen poliittisen "eliitin" fantasmat selviin konsepteihin: hajonut kansa, venäläisten maiden takaisin kerääminen, Venäläinen Maailma. Näin oli muotoiltu 4 MS agenda. Eikä se ollut agenda status quon säilyttämiselle. Jopa kaikesta vaatimattomin käytännöllinen toteutus "venäläisten maiden takaisin keruulle" tulee vaatimaan rajojen muuttamista vähintäin kahdella NATOn valtiolla - Latvian ja Eestin.
Mikään valtio, mikään regime, ei ryhty sotaan vahvasti tietoisena että häviää sitä. Johtajalla ja hänen päämajassa pitää olla päässä jokin strateeginen ajatus, jonka realisointi vie voitoon. Yritetään ottaa selvä mikä se on.
...