Ihan hyvää tekstiä Hanskilta, etenkin eri skenaarioiden esittely oli positiivista. Johtopäätöksissä yhdyn siihen, että tämänhetkisen tiedon pohjalta Ukrainan konfliktin puhkeaminen täysimittaiseksi sodaksi on todennäköisin vaihtoehto. Haluan kylläkin lausua muutaman kommentin analyysin pohjana oleviin asioihin:
Ulkoiset riippuvuudet
Alkusyksyn 2016 osalta päätöksiin vaikuttavat mm. käynnissä olevat olympialaiset ja niiden saama kansainvälinen huomio, USA:n presidentin vaalit, BREXIT sekä EU:n pakolais- ja terrorismiongelmat. Ulkoisen tilanteen osalta ajankohta mahdollistaa myös yllättävän ja laajan toiminnan.
Rion olympialaiset päättyvät 21. päivä kuluvaa kuuta. Aika alkaa siltä osin käymään vähiin. Esimerkiksi Georgian tapauksessa
Pekingin olympialaiset alkoivat 8. elokuuta. Ukrainan tapauksessa sotatoimet voidaan ehkä käynnistää ennen olympialaisten päättymistä, mutta uskon Ukrainan pistävän kampoihin sen verran pahasti, että operaatio venyy väistämättä olympialaisten yli. Georgiassakin meni viisi päivää, ja Ukrainalla on sentään enemmän muskelia. Venäläisjoukkoja ei ole niin huomattavaa määrää Ukrainan rajoilla, että ylivoima olisi murskaava.
EU:n sisäinen natina on toki yksi asia, mutta pakolais- ja terrorismiongelmat eivät ATM ole niin pahasti esillä kuin esimerkiksi viime syksynä, eli mediatilaa se ei vie. EU:n heikkous taas ei ole mitenkään uutta. Jo vuosia on ollut selvää, että kyseessä on kaikkien eri suuntiin kiskoma vankkuri, joka ei halua sotkeutua sotilaallisiin konflikteihin.
USA:n presidentinvaalit ovat kieltämättä mielenkiintoinen muuttuja. Ne vievät ensinnäkin mediahuomiota. Siksi toisekseen Obama on heikko mies, joka tuskin haluaa tulla muistetuksi suurena sotapäällikkönä. Tämä avaa ikkunan Putinin toimille. Länsi ei missään tapauksessa tule tekemään suoraa sotilaallista interventiota Ukrainassa. En myöskään usko mihinkään länsimaisiin vapaaehtoisjoukkoihin Ukrainassa, pl. yksittäiset länkkärit vapaaehtoispataljoonissa (kuten tähänkin mennessä). Toisaalta Putinin on välttämätöntä huomioda myös mahdollisten sotatoimiensa seuraukset. Donald Trump voi olla seuraava läntisen maailman johtaja. Miten hän suhtautuu asioihin ja mitä hän todellisuudessa tekee?
Toinen kysymysmerkki on Turkki. Mitä Turkki tekee, jos Venäjä pistää toisen jalkansa Ukrainaan? Putinin ja Erdoganin suhteet ovat kieltämättä julkisuudessa lämpimät, mutta mikä on todellisuus? Tiedämme, että sekä Erdogan että Putin ovat nationalisteja ja valmiita kaikkeen. Mikään ei kumoa tuota faktaa. Epäilenkin, että Turkki muodostaa Venäjälle vakavan sivustauhan, jos kriisi pitkittyy, kuten se luultavasti tekee. Venäjällä ei tällöin riitä kunnollisia suojajoukkojakaan Kaukasuksen suunnalle, jos se aikoo saada jotakin aikaan Ukrainassa, ja Turkki ehtii rauhassa suorittaa liikekannallepanon. Ainoastaan sodan oikeutus puuttuu, mutta en ole varma, tarvitseeko Erdogan sitä senkään vertaa kuin Putin.