Ukrainan konflikti/sota

Jos täällä on lakia tuntevia paikalla, niin voi tarkentaa tätä. Suomella ei kuitenkaan näyttäisi olevan Ukrainan kanssa sopimusta rikoksentekijän luovuttamisesta. Joten siinä valossa Putkosen, Viljakaisen ym luovuttaminen Ukrainaan voi olla nihkeää. Suomeen paluuta (tai Putkosen kohdalla Thaimaa?) voi myös jouduttaa oman jakkaran kuumeneminen tuolla.

Päätöshän on aina Suomen oma asia, jos pyyntö esitetään. Ukrainassa ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta myöskään kuolemantuomioon, joten isompia esteitä ei tarvittaessa olisi.
 
Givin pönttö vedetty. Mahtaa olla lopuilla hyödyllisillä idiooteilla myös jotain vedettävää kintuissa.
ddoH+

Vedetty on. Ja pop cornit ostettu.
 
Jos täällä on lakia tuntevia paikalla, niin voi tarkentaa tätä. Suomella ei kuitenkaan näyttäisi olevan Ukrainan kanssa sopimusta rikoksentekijän luovuttamisesta. Joten siinä valossa Putkosen, Viljakaisen ym luovuttaminen Ukrainaan voi olla nihkeää. Suomeen paluuta (tai Putkosen kohdalla Thaimaa?) voi myös jouduttaa oman jakkaran kuumeneminen tuolla.

Aiheeseen liittyen. Tein aikanaan tutkintapyynnön Putkosesta & Bäckmanista, sain myös vastauksen, jonka mukaan valtakunnansyyttäjän virasto ei katsonut aiheelliseksi esitutkinnan määräämistä, joten asia jäi pöydälle. Kirjalliseen päätökseen oli kirjattu myös seuraava:

"Ensisijainen vastuu Ukrainassa tehdyksi väitettyjen rikosten tutkinnasta kuuluu Ukrainan omille viranomaisille, joille Suomen viranomaiset voivat pyydettäessä antaa oikeusapua.

Sen vuoksi en määrää keskusrikospoliisia toimittamaan esitutkintaa E... tutkintapyynnön johdosta
".

Mitä tämä oikeusapu sitten pitää sisällään ja kuinka nihkeä Suomi on luovuttamaan suomalaisia esim. Ukrainan viranomaisille, heidän sellaisen pyynnön esittäessä. Sitä en ryhdy spekuloimaan.

vlad
 
Aiheeseen liittyen. Tein aikanaan tutkintapyynnön Putkosesta & Bäckmanista, sain myös vastauksen, jonka mukaan valtakunnansyyttäjän virasto ei katsonut aiheelliseksi esitutkinnan määräämistä, joten asia jäi pöydälle. Kirjalliseen päätökseen oli kirjattu myös seuraava:

"Ensisijainen vastuu Ukrainassa tehdyksi väitettyjen rikosten tutkinnasta kuuluu Ukrainan omille viranomaisille, joille Suomen viranomaiset voivat pyydettäessä antaa oikeusapua.

Sen vuoksi en määrää keskusrikospoliisia toimittamaan esitutkintaa E... tutkintapyynnön johdosta
".

Mitä tämä oikeusapu sitten pitää sisällään ja kuinka nihkeä Suomi on luovuttamaan suomalaisia esim. Ukrainan viranomaisille, heidän sellaisen pyynnön esittäessä. Sitä en ryhdy spekuloimaan.

vlad
Vaivaa olet nähnyt, kiitos siitä. Tässä taitaa aloite siis jäädä Ukrainan tehtäväksi.
 
Zakharshenkon vieressä taitaa tönöttää Igor Plotnitsky. Hän on Zakharshenkon kollega Luhanskin puolelta. Pommi oli jo kerran tuonkin kaverin autossa viime elokuussa, joten jonkun tahon tähtäimessä hänkin on.

Tähän huomiona, jokunen päivä sitten Moskovassa "sydänkohtaukseen" (!) kuollut ex. komentaja Bolotov Luhanskin suunnalta esitti joulukuussa väitteen, jonka mukaan Plotnitsky (kuvassa Zakharshenkon vierellä) olisi lavastanut tämän häneen kohdistuneen pommi-iskun saadakseen syyt perusteellisemmalle puhdistukselle. Eihän tätäkään vaihtoehtoa voi sulkea pois. Lavastus -> syytös salaliitosta -> oletettujen vastustajien kuolemia. Gennadi Tzyplakov kuoli hämäräperäisissä olosuhteissa pidätyksen aikana, virallisen selonteon mukaan hän hirttäytyi sellinsä. Havaintojen mukaan Tsyplakovin ruumissa on ollut jälkiä pahoinpitelystä.

vlad
 
Viimeinen ukko tuossa alarivissä on Aleksandr Zahartšenko. Keitä nuo kaksi muuta miestä ovat jotka tulevat Givistä seuraavina ?
Givista seuraava on bandittiryhmän "Vostok" entinen komandiiri, nyt "DNR":n "turvallisuusneuvoston" päälikkö Aleksandr Hodakovskyi.
 
tutkintapyynnön Putkosesta & Bäckmanista "Ensisijainen vastuu Ukrainassa tehdyksi väitettyjen rikosten tutkinnasta kuuluu Ukrainan omille viranomaisille, joille Suomen viranomaiset voivat pyydettäessä antaa oikeusapua. Mitä tämä oikeusapu sitten pitää sisällään
Mikäli Ukrainassa on laitettu vireille tutkintapyyntö/rikosilmoitus jostain henkilöstä ja maan viranomainen ryhtyy asiaa tutkimaan, se voi päätyä hankkimaan todisteita mainitussa asiassa. Koska Ukrainan viranomainen ei tule Suomeen, se pyytää Suomen viranomaisilta oikeusapua menettelyn saattamiseksi haluttuun tulokseen. Keskinäisen oikeusavun tärkeimmät muodot ovat todisteiden luovuttaminen vieraassa valtiossa tapahtuvaa rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannot. Siihen ei perinteisesti lueta rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista, tuomittujen siirtämistä eikä seuraamusten täytäntöönpanoa. Vieraan valtion velvollisuus antaa oikeusapua ja sen antamisessa noudatettavat muodot ja menettelyt määräytyvät kansainvälisten sopimusten ja vieraan valtion lain mukaisesti.

Huom. Virka-apu on Suomen paikallista apua viranomaiselta toiselle. Oikeusapu on valtioiden välistä. Lisätietoa netissä.

Oleellista rikosepäilyissä on se, että tutkinta käynnistyy siinä maassa, jonka lakia epäillään rikotun. Näissä asioissa yleisesti kannattaa lähteä siitä, että mitään ei tutkita jos mitään ei ole laitettu vireille.


.
 
Venäjä raivaa sotarikollisen maineen saaneita rähisijöitä pois haitolta..
Vaikka nuo olisivat kuinka ansioituneita taisteluissa ja edistäneet Venäjän pyrkimyksiä, niin kukaan ei halua heidän eräänä päivänä antavan lausuntoja menneestä....saatikka kirjoittavan "elämänkerrallisia" seikkalutarinoita.
Siellähän saattaa paljastua vaikka miten kiusallisia yksityiskohtia. Parempi siis vetää vessaa ja huoli huomisesta on taas hieman vähäisempi.
 
Mikäli Ukrainassa on laitettu vireille tutkintapyyntö/rikosilmoitus jostain henkilöstä ja maan viranomainen ryhtyy asiaa tutkimaan, se voi päätyä hankkimaan todisteita mainitussa asiassa. Koska Ukrainan viranomainen ei tule Suomeen, se pyytää Suomen viranomaisilta oikeusapua menettelyn saattamiseksi haluttuun tulokseen. Keskinäisen oikeusavun tärkeimmät muodot ovat todisteiden luovuttaminen vieraassa valtiossa tapahtuvaa rikostutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannot. Siihen ei perinteisesti lueta rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista, tuomittujen siirtämistä eikä seuraamusten täytäntöönpanoa. Vieraan valtion velvollisuus antaa oikeusapua ja sen antamisessa noudatettavat muodot ja menettelyt määräytyvät kansainvälisten sopimusten ja vieraan valtion lain mukaisesti.

Huom. Virka-apu on Suomen paikallista apua viranomaiselta toiselle. Oikeusapu on valtioiden välistä. Lisätietoa netissä.

Oleellista rikosepäilyissä on se, että tutkinta käynnistyy siinä maassa, jonka lakia epäillään rikotun. Näissä asioissa yleisesti kannattaa lähteä siitä, että mitään ei tutkita jos mitään ei ole laitettu vireille.
Pitäisi varmaankin siis saada Ukrainan viranomaiset kiinnostumaan Putkosesta ja Donbassiin laittomasti taistelijoita rekrytoineesta Bäckmanista. Näin heidät saataisiin ehkä vastaamaan rikoksistaan Ukrainaan, jos Kremlin luuta ei lakaise Putkosta ensin.
 
Givin kuolemasta tuli uutta tietoa. Hänet olivat voineet eliminoida ihan omatkin kostoksi. On kuulemma aina ollut oma etua ajatteleva rotta, hamstrasi ruokaa ja jos sitä ei riittänyt edes taistelun meneville, vastaus häneltä oli aina ei ole", vaikka itsellä oli yllinkyllin. Avdeejevkassa Givia alkanut jänistää, hän meni kauemmaksi, otti pitolin ja hän ampunut itse jalkaan, luuli ettei kukaan huomanut, mutta tämän kyllä huomattiin, sitten rupesi huutamaan kivusta ja lopulta l/a vei "haavoittuneen" Givin, se sitä haavoitumisesta. Ihmeekös oli pirteä kuin peipponen ja hyvinvoivan näköinen kun vähätteli, tuskin tähtänyt edes. Sitten tasan 1,2 tunnin päästä kun "kivusta karjuva" Givia viettiin autolla, alkoin omien tulitus. Eli tulittaneet ihan tarjoituksella ne jäljellä olevat omat terot täysin tarkoituksella. Givi halusi varmistaa että tästä ampumisesta ei jäisi silminnäkijät. Mutta nitä jäi henkiin.
Nyt yksi Igor Myltsev, venäläinen puhui tästä: https://www.novayagazeta.ru/article...sanov-pogibshih-pod-avdeevkoy?utm_source=push

Givi myös pelkäsi Motorolan eliminoinnin jälkeen ei pelkästään hengestä, vaan myös perheen hengestä, jopa vei perheensä Transnistrijaan. Samaten Motorolan vaimo pakeni jonnekin Venäjälle melkein heti.

Minusta se oli aina pelle siellä, joka leikkinyt rohkea kameroille, mutta sadistinen paskiainen, joka kidutti ja hakkasi myös omia jaloin ja vaikka miten mistä milloinkin.

Russkiy mir koko "kauneudessa".
 
Avdeejevkassa Givia alkanut jänistää, hän meni kauemmaksi, otti pitolin ja hän ampunut itse jalkaan, luuli ettei kukaan huomanut, mutta tämän kyllä huomattiin, sitten rupesi huutamaan kivusta ja lopulta l/a vei "haavoittuneen" Givin, se sitä haavoitumisesta.

Tämän olen lukenut muustakin lähteestä. Siis että Givi ampui itseään päästäkseen Avdiijivikasta pois.
 
Givin kuolemasta tuli uutta tietoa. Hänet olivat voineet eliminoida ihan omatkin kostoksi. On kuulemma aina ollut oma etua ajatteleva rotta, hamstrasi ruokaa ja jos sitä ei riittänyt edes taistelun meneville, vastaus häneltä oli aina ei ole", vaikka itsellä oli yllinkyllin. Avdeejevkassa Givia alkanut jänistää, hän meni kauemmaksi, otti pitolin ja hän ampunut itse jalkaan, luuli ettei kukaan huomanut, mutta tämän kyllä huomattiin, sitten rupesi huutamaan kivusta ja lopulta l/a vei "haavoittuneen" Givin, se sitä haavoitumisesta. Ihmeekös oli pirteä kuin peipponen ja hyvinvoivan näköinen kun vähätteli, tuskin tähtänyt edes. Sitten tasan 1,2 tunnin päästä kun "kivusta karjuva" Givia viettiin autolla, alkoin omien tulitus. Eli tulittaneet ihan tarjoituksella ne jäljellä olevat omat terot täysin tarkoituksella. Givi halusi varmistaa että tästä ampumisesta ei jäisi silminnäkijät. Mutta nitä jäi henkiin.
Nyt yksi Igor Myltsev, venäläinen puhui tästä: https://www.novayagazeta.ru/article...sanov-pogibshih-pod-avdeevkoy?utm_source=push

Givi myös pelkäsi Motorolan eliminoinnin jälkeen ei pelkästään hengestä, vaan myös perheen hengestä, jopa vei perheensä Transnistrijaan. Samaten Motorolan vaimo pakeni jonnekin Venäjälle melkein heti.

Minusta se oli aina pelle siellä, joka leikkinyt rohkea kameroille, mutta sadistinen paskiainen, joka kidutti ja hakkasi myös omia jaloin ja vaikka miten mistä milloinkin.

Russkiy mir koko "kauneudessa".

Näköjään ehdit jo linkata tänne sillä välin kun kääntelin nopeasti englantiin käännöskoneella ja oikaisin muutaman sekavimman käännöksen. Tossa leipäteksti ilman kuvia ym.

The editorial board of the "Novaja gazeta" asked a Russian citizen volunteer from Moscow, Igor Myltsev who introduced himself as a fighter DNR "Somalia" division, headed by Mikhail Tolstoy ( "Colonel Givi"). Informing your call sign - "The Frenchman" - Myltsev said that the attack on the Tolstoy organized, he and three other men "Somalia".
"The Frenchman" Myltsev. Photo: FaceBook

"He would have avenged all", -said Myltsev calling DNR authorities accusations of Ukrainian special services "ridiculous": "Security Service of Ukraine for the delimitation line does not pass, piss bitch!". Killing commander Myltsev calls revenge for colleagues, Givi allegedly abandoned during the battle under Avdeevka late January 2017.

According Myltsev during heavy fighting near Avdeevka initiative from the very beginning had a Ukrainian army units. To participation in the battle for Avdiivka industrial area Givi took the battalion "Somalia". Representatives of the "DNR" then reported of the wounding of Givi on the battlefield. However, "the Frenchman" Igor Myltsev describes another version of events.

Fearing for his life, as the Myltsev notes, Tolstoy moved away from the position of the battalion and shot himself in the foot. "He thought that no one would notice, but we noticed. Then he was taken to hospital to doctors on duty. After that, already in Donetsk, he gave the order to cover [our] position with artillery, despite the fact that we were there, [and] he thought that we were no longer alive! "

"Just because he could not get away, this is desertion, a position he could not leave in any way, it's an order Zahar [was] to stand up to the end! And then he must have realized that it all - the end. He shot himself in the leg and started yelling. He dragged to the doctors, and one and a half hours we shot by own artillery. "

Myltsev said that after the attack on Arseny Pavlov ("Motorola"), commander "Somalia" seriously feared for his life, for safety reasons had brought his family to Transnistria and planned to go there himself, but did not.

So tells Myltsev, he is now in the vicinity of Donetsk.

On the page "The French" on "Vkontakte" is lined with a few dozen photos, where he was captured along with other armed men - including the middle of the fighting positions, trenches, fortifications, against a background of heavy weapons, anti-aircraft guns and armored personnel carriers.

- I wanted [MGB] and shot a little, three others have gone into hiding. Zahar (chapter "DNI" Alexander Zakharchenko - PK) stayed, for that experience. (Захар =Zahar=sokeri, S.R.)

The status of "French" on "Vkontakte" shortly after the attempt on Givi there was a note: "To the dog dog's death! Givi, it is for you boys were killed near Avdeevka! Zakharchenko, you're next! "
 
Tämän olen lukenut muustakin lähteestä. Siis että Givi ampui itseään päästäkseen Avdiijivikasta pois.

Toisissa lähteissä kyseessä on ollut käsi, joka myöhemmin amputoitiin (tähän en uskalla sanoa mitään varmaa, koska en ole nähnyt kuvia Givistä käsipaketissa). Todennäköisesti siis jotain tehnyt itselleen, jotta pääsee alueelta turvallisemmille vesille ja ketjun aineiston perusteella tuo jalka näyttää todennäköisemmältä vaihtoehdolta.

vlad

tag myös @Maidan
 
Toisaalta koko Novaja Gazeta haisee FSB:lle, joskus se oli ok.
Näyttää FSB:n jälkien sotkemiselta.

Tämä vaikuttaa venäläisten miehetysjoukkojen moraalisen/psykologinen tilaan. Erityisen demoralisoituneet Venäjän 1 AK (Donetsk) ja 2 AK (Luhansk) kun tiedostavat jatkossakin sotarikoksiin syylistyneistä komandiirien eliminoinnin mahdollisuudesta.
http://censor.net.ua/n427143

Zakharchenko on varmaan vaikeampi eliminoida, kun hänet vatioidaan todella hyvin ympäri vuorokauden hän liikkuu ison vartijakoplan ympäröimänä, vartiointia hoittaa tsetsenien bandiittikopla "Smert'" eli "kuolema" suomeksi. Mutta Kokonovia ja Plotnitskyn elimointi on helpompi. Toisaalta milloin FSB:lle tappaminen ollut vaikea. Tsetsenivartijat itse leikkavat Zakharchenkolta pään irtti jos Kremlissa käsketään.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan nyt parikin viikon aikana kirjoittamaani blogitekstiä, aloitetaan maanpuolustus.net blogiin kirjoitetulla suomalaisia Venäjä-narratiivia toistavia henkilöitä ruotivalla tekstillä:

Ukrainassa on ”sisällissota” – Venäjän ääni Suomessa
HELMIKUU 7, 2017


Otsikon virheellistä termiä ”sisällissota” viljellään Suomessa usein. Miksi termi on virheellinen, pyrin avaamaan sitä alustuksen jälkeen.

Venäläisjoukkojen suorittamasta Krimin niemimaan miehityksestä tulee pian kuluneeksi kolme vuotta – venäläisjoukot miehittivät niemimaan helmikuun lopulla 2014. Itä-Ukrainassa polkaistiin pystyyn separatismi Venäjän voimakkaalla tuella ja merkittäviltä osin venäläisvoimin keväällä 2014 tarkoituksenaan irrottaa laajoja alueita etelä- ja itä-Ukrainasta, joko itsenäisiksi ”nukkevaltioiksi” tai liitettäväksi myöhemmin osaksi Venäjää. Tarkoitusperät lienevät samat kuin Moldovassa ja Georgiassa, luoda alueellista epävakautta ja näin vaikeuttaa olennaisilta osin yhteiskunnan rauhanomaista toimintaa ja kehittämistä – Ukrainankin tapauksessa hankaloittaa länsi-integraatiota. Kevään ja alkukesän 2014 myötä taistelut Donbasissa (Itä-Ukraina) laajenivat, samalla Venäjän suorasta osallistumisesta taisteluihin saatiin entistä enemmän suoria ja välillisiä todisteita. Merkittävänä kulminaatiopisteenä voidaan pitää heinäkuun 17. 2014, jolloin Venäjän tukemien ”kansantasavaltojen” hallinnassa olevilta alueilta laukaistiin Novator 9K37 M1 Buk it-ohjusjärjestelmästä ilmatorjuntaohjus, jolla pudotettiin Malaysia Airlinesin lento MH17. Viimeistään elokuun lopun tapahtumien olisi pitänyt toimia silmien avaajana, tuolloin viimeisiään vetelevät ”kansantasavallat” käänsivät taisteluiden kulun hetkessä päinvastaiseksi, mikä ei olisi onnistunut ilman Venäjän voimakasta tukea ja suoraa sotilaallista osallistumista sotatoimien kulkuun. Venäjän suorasta osallistumisesta eri rintamalohkoille jäi myös todisteina suuri joukko tuhoutunutta/hylättyä kalustoa Itä-Ukrainaan muutamien kiinni jääneiden sotilaiden ohella, jotka kuuluivat 331. Kaartin maahanlaskurykmenttiin – sijoituspaikkana Kostroma, Moskovasta koilliseen. (1)

Image525.jpg


Kuvan BMD-2 IFV on rekisteri- ja tunnistetietojen mukaan kuulunut Venäjällä Pihkovaan sijoitetulle 76. VDV maahanlaskudivisioonalle. Kyseisen divisioonan osallistumisesta Ukrainan sotaan elokuussa 2014 on löytynyt todisteita divisioonan sijoituspaikan (Pihkova) sotilashautausmailta, joille on haudattu elokuun taisteluissa kuolleita sotilaita.

Tämä Ukrainassa – Euroopassa – käytävä sota on jatkunut jo kolmisen vuotta. Näyttöä Venäjän osallisuudesta sotaan Krimin niemimaan miehittämisestä lähtien on merkittäviä määriä eri tavoin kerättynä. Tästä huolimatta on suorastaan oudoksuttavaa, että edelleen Suomesta löytyy merkittäviksi luonnehdittavia henkilöitä, jotka toistavat Venäjän kertomusta Ukrainan ”sisällissodasta”. Viimeisin tällainen merkittävämmäksi luonnehdittava resonoija oli Kansalaispuolueen perustaja, pitkän poliittisen kokemuksen omaava Paavo Väyrynen, joka Uuden-Suomen puheenvuorossaan toisti Venäjän tarinaa lännen vastuusta Ukrainan ”sisällissodan” syttymiseen:

”Nulandin saama erokirje on ilmeinen merkki siitä, että Donald Trumpin johtama hallitus on arvioimassa uudelleen Yhdysvaltain suhtautumisen Ukrainan kriisiin. Se voi olla alku prosessille, jossa länsimaat Yhdysvaltain johdolla myöntävät, että niillä on osavastuu Ukrainan sisällissodan ja siihen liittyneen kansainvälisen kriisin syttymisestä.” (2)

Huomioitavaa Väyrysen kirjoituksessa on myös se, että hän ei sanallakaan viitannut muihin tahoihin, jotka mahdollisesti olisivat vastuullisia Ukrainan tilanteen kriisiytymiseen ja lopulta sotaan. Väyrynen mainitsee vain ”länsimaat Yhdysvaltain johdolla”, ei Venäjää, eikä niitä todellisia syitä, jotka ajoivat ihmiset Maidanille marras-joulukuussa 2013. Väyrysen kirjoitus on kaikkiaan tosiasioita kiertelevä ja ongelmallinen, koska hän ei huomioi kuin yhden ainoan näkökulman, jossa on tuttu Kremlin kaiku.

Väyrynen ei kuitenkaan ole ainoa keskustalaispoliitikko, joka toistaa merkittävässä määrin Venäjän välittämää tarinaa. Keskustan tuleva presidenttiehdokas Matti Vanhanen toisti kirjassaan Ulkopolitiikkaa (s. 41) samaa Venäjän kuiskuttelemaa tarinaa. (3)

Image526.jpg


Tässä arviossa merkittävin virhe sisältyy aikajänteisiin terminologian ohella. Ensinnä on syytä huomioida se, että venäläisjoukot miehittivät Krimin niemimaan vain muutama päivä sen jälkeen kun Janukovitsh oli paennut Kiovasta eli mitään ”sisällissotaa” tai muutakaan laajamittaista konfliktia ei edes ollut käynnissä Ukrainassa hetkenä jolloin venäläisjoukot suorittivat Krimin niemimaan miehityksen paikallisorganisaatioiden sekä Venäjältä saapuneiden tukiryhmien myötävaikutuksella, joiden eräs tehtävä oli synnyttää kuvaa siitä, että miehityksellä on kansanjoukkojen voimakas tuki. Luettuani Vanhasen teosta, oikaisin häntä tästä aikajännettä koskevasta merkittävästä virheestä, oikaisustani huolimatta hän pysyi arviossaan, toisin sanoen ensin oli sisällissota ja vasta sitten niemimaan miehitys.

Väyrynen on retorisissa keinoissaan olennaisesti suoraviivaisempi sälyttäen vastuun hyvin voimakkaasti länsimaiden harteille, häneen verrattuna Vanhasen tyyli on maltillisempi – sovittelevampikin – mutta samalla tapaa myös hänen viestien taustalta kuultaa sävel, jota Kreml mielellään kuuntelee.

Ei liene yllättävää, että kesäkuussa 2015 – reilu vuosi sotatoimien alun jälkeen – toimittaja Maijaliisa Siira (Naiset Rauhan Puolesta) kirjoittaa SKP:n artikkelissa ”Ukrainan sisällissota rauhanliikkeen koetinkivi”:

”Euroopan, mutta erityisesti Suomen ilmapiirissä on tapahtunut suuri muutos viimeisen runsaan vuoden aikana. Valtamediamme on ryhtynyt lietsomaan sotaa keksimällä päivittäin uusia uhkakuvia, jotka tulevat naapuristamme Venäjältä. Ukrainassa käydään sisällissotaa.” (4)

Artikkeli on toisintoa Venäjän välittämästä tarinasta, kuitenkin sillä muutoksella edellisiin esimerkkeihin, että Siiran kirjoituksessa Venäjä on aktiivisemman toimijan sijaan erityisesti uhri, jota NATO uhkaa. Tämä on vielä pidemmälle vietyä Venäjän narratiivin toistamista, Venäjälläkin Venäjä nähdään uhrina, jonka olemassa oloa läntinen maailma uhkaa ja johon uhkaan Venäjä on vastannut. Olen sitten Neuvostoliiton hajoamisen pohtinut useammankin kerran sitä, että mikä saa vakaumukselliset vasemmistolaiset edelleen kumartamaan niin syvään idän suuntaan ja toistamaan Moskovan välittämää tarinaa, vaikka nyky-Venäjä on hyvin kaukana siitä, mitkä Leninin ideologiset tavoitteet aikoinaan olivat? En nyt ryhdy tässä yhteydessä tämän syvällisemmin pohtimaan syytä käytökseen, se kummunnee menneisyydestä ja nivoutunee voimakkaasti ideologiseen Yhdysvaltojen ja lännen vihaamiseen, jolle ei etenkään nykymaailmassa pitäisi olla mitään järkiperäistä syytä.

Moskovaa myötäilevään retoriikkaan turvautuu Suomessa edellä mainittujen ohella suurehko joukko poliitikkoja, osalla toiminta on suurelta osin Venäjän merkityksen vähättelyä, jossa muistetaan korostaa sitä, kuinka NATO on toimillaan lisännyt jännitettä Itämerellä ja Venäjän lähialueilla. Sosiaalidemokraateista löytyy useampikin poliitikko, jotka toistavat tätä Venäjän roolia ja merkitystä vähättelevää liturgiaa, heidän joukossa on puolueen riveistä presidenttiyteen noussut Tarja Halonen sekä entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Samalla tapaa marginaaliryhmistä ja puolueista löytyy henkilöitä, jotka turvautuvat ajatteluun, joka on lähtöisin Kremlin muurien sisäpuolelta. Tässä yhteydessä on syytä erikseen mainita Paavo Väyrysen puolueprojekti Kansalaispuolue sekä Ilja Janitskinin oma projekti Reformi.

Poliitikkojen ohella myös tutkijapiireistä löytyy merkittäviä määriä henkilöitä, jotka toistavat Venäjälle myönteistä tarinaa tai jopa vähättelevät Venäjän toimia Krimin miehityksessä ja Itä-Ukrainan sodan mobilisoijana. Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron surullisenkuuluisat arviot ja analyysit kevättalvelta 2014 ovat jääneet monien mieleen:

”- Putin sanoi ihan suorasanaisesti, että Venäjä ei aio liittää Krimiä Venäjään.” (5)

Kangaspuro on saanut lausunnoillaan hyväksyntää useammaltakin taholta – samoin ajattelevat näyttävät nojaavan toinen toisiinsa. Tässä yhteydessä voidaan huoletta mainita nimet Risto Volanen, Pekka Visuri – myös Heikki Patomäki (Vas) pyrkii selittämään Venäjän aggressiot parhain päin ja näin toistamaan Venäjän narratiivia.

Puheet Ukrainan sisällissodasta toistavat samaa mantraa, jota Putin käytti Itä-Ukrainan sotatoimien alkaessa keväällä 2014 – YLE otsikoi uutisen 23.5.2014: Putin: ”Ukrainassa täysimittainen sisällissota” – jota täydentää toistettu hokema ”Venäjän toimet Krimin niemimaalla pelastivat alueen suuremmalta tragedialta” – joka sekään ei nykytietämyksen valossa pidä paikkaansa.

Tässä on lyhyehkö kattaus henkilöistä, jotka ovat aktiivisesti esittäneet Venäjän narratiiviin sopivaa tarinaa Ukrainan ”sisällissodasta”. Jätin tarkoituksella mainitsematta muutamia merkittävimpiä venäläispropagandan välittäjiä, kuten Johan Bäckmanin ja Donetskin suunnalla vaikuttavan propagandasoturi Janus Putkosen. Tässä vaiheessa moni esittänee kysymyksen siitä, mitä todisteita Venäjän aktiivisemmasta osallistumisesta sitten on olemassa. Todennäköisesti osalle mikään esittämäni todiste ei ole riittävä. Kuten mainitsin, olen käynyt lyhyehkön sähköpostivaihdon Matti Vanhasen kanssa, sen seurauksena havaitsimme olevamme asiasta erimieltä, joten en nähnyt perusteellisena keskusteluyhteyden jatkoa, näkemysero oli merkittävä, eikä se muuksi muuttunut, mikä omalta osaltaan osoittaa sen, että Venäjän aktiivisen roolin osoittaminen todistein on äärimmäisen vaikeaa.

Todisteita

Millaisia todisteita Venäjän merkittävästä osallisuudesta on olemassa? Laitetaan alkuun kuvankaappaus Igor Girkinin lausunnosta:

Image527.jpg


Lausuntoa voidaan pitää merkittävänä ensinnä jo siitä syystä, että Itä-Ukrainan sotatoimien aloittajana toiminut Girkin tunnustaa oman ja joukkojensa syyllisyyden. Ilman heidän merkittävää roolia ”separatismi” olisi suurella todennäköisyydellä kuivunut kasaan muutamassa viikossa. Tässä yhteydessä moni vetoaa siihen, että he olivat ”vapaaehtoisia”, johon väitteeseen on kuitenkin syytä suhtautua suurella varauksella. Huomioiden heidän roolinsa Krimiltä alkaen, voitaneen todeta, että he olivat suorittamassa ennalta suunniteltua tehtävää sen sijaan, että toiminta olisi ollut spontaania ja vapaaehtoisryhmien organisoimaa.

Venäjän osallistuminen laajeni alkukesästä 2014, jolloin Venäjän rajan yli Ukrainaan siirrettiin ensimmäiset panssarivaunut ja miehistönkuljetusajoneuvot. Kesän myötä vähäisiä osastoja Venäjän asevoimien yksiköitä ja erikoisjoukkojen jäseniä operoi myös Ukrainan puolella. Heinäkuun 17. tapahtunut Malesian Airlinesin lennon MH17 alas ampuminen, venäläisellä Buk-M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ohjuksella suurella todennäköisyydellä Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaprikaatin toimesta (sijoituspaikka Kurskin alue, Venäjä). Kesän mittaan Venäjän asevoimat tulittivat lukuisia kertoja Ukrainan maaperää ja siellä sijaitsevia kohteita rajan yli. Tällaista toimintaa voidaan kaikella ehdottomuudella pitää sotatoimena, mikä kohdistuu vierasta valtiota kohtaan. Kansainvälinen yhteisö suhtautui Venäjän sotatoimiin kaikesta huolimatta varsin maltillisesti, peräänkuulutettiin näkyviä todisteita Venäjän osallisuudesta siitä huolimatta, että välillisiä todisteita alkoi olla riittämiin.

Elokuussa 2014 Venäjä lähetti ensimmäisen humanitaarisen kuljetuksen Itä-Ukrainan alueelle (näitä humanitaarisia kuljetuksia kutsutaan hiukan ivallisemmin ”гумконвой:ksi”). Tämä operaation yhteydessä Venäjä välitti runsaasti disinformaatiota, kerrottiin tehtävän yhteistyötä milloin Punaisen Ristin kanssa ja milloin muiden tahojen kanssa, todellisuus oli kuitenkin aivan jotain muuta. Tämän jälkeen näitä ”humanitaarisia avustuskuljetuksia” on saapunut Itä-Ukrainan miehitetyille alueille kymmenittäin, niiden rooli on jo käynyt monelle selväksi. Ne ovat tuoneet alueelle muutakin kuin humanitaarista apua, rahdin joukossa on ollut ammuksia sekä varusteita, joita sotilaat ja aseelliset joukot ovat tarvinneet. Janus Putkosen DONi-news lipsautti kertaalleen viestin, jossa – tahattomasti – paljastettiin rahdin sisällöstä enemmän mitä ehkäpä oli tarkoituskaan, huom. ”ammo” eli ammukset. Sittemmin viesti on poistettu.

Image528.jpg


Kuvankaappaus DONi-news.

Jo nämä yllämainitut todisteet riittäisivät monelle osoittamaan Venäjän osallisuuden ja kumoamaan väitteen sisällissodasta. Voimme kuitenkin nostaa lyhyelti esille suurehkon joukon suoria ja epäsuoria todisteita siitä, että Venäjän rooli on merkittävästi edellä mainittua suurempi.

Elokuun loppupuolella 2014 näiden ”kansantasavaltojen” hallinnassa olevat alue oli kutistunut häviävän pieneksi. Tuolloin rohkeimmat ennakoivat separatismin, joksi sitä vielä tuolloin yleisesti kutsuttiin, kukistuvan hajanaiseksi toiminnaksi syksyyn mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut vaan elokuussa Venäjä aloitti merkittäviksi luonnehdittavat sotatoimet ukrainalaisjoukkoja vastaan. Kyseessä oli vähintäänkin pataljoonatason yhtymiä, joiden hyökkäystä tuettiin alkuvaiheessa Venäjän puolelta tykistöllä ja raketinheitinkalustolla. Muiden yhtymien ohella hyökkäykseen osallistui aiemmin mainittuja VDV:n joukkoja Pihkovasta ja Kostromasta. Ukrainalaisjoukot kokivat merkittävimmän tappion Ilovaiskin taistelussa, jossa mottitaistelun ja ennalta sovitun vetäytymisvaiheen aikana menehtyi tuhatkunta ukrainalaissotilasta ja vapaaehtoista.

Useat tahot ovat pyrkineet selvittämään millaisin joukoin venäläiset ovat sotineet Ukrainassa, OSINT:in avulla Informnapalm, Bellingcat sekä lukuisat blogistit ovat onnistuneet selvittämään suuren joukon venäläisyksiköitä. Tässä yhteydessä lainaan kuitenkin rusi.org:n suuntaa antavaa katsausta maaliskuulta 2015, alkuun kartta, johon on merkitty sotatoimiin osallistuneiden joukkojen sijoitusalueet/-paikat Venäjällä. (6)

Image529.jpg


Katsauksesta löytyy tarkempia tietoja sotatoimiin osallistuneista yksiköistä, joten niitä ei ole tarve kerrata tässä läpi. Katsauksen laadinnan jälkeen sotatoimiin osallistuneiden yksiköiden määrä on kasvanut, samalla on kuitenkin syytä huomauttaa se, että useimpia yksiköitä on kierrätetty Ukrainassa, osa miehistäkin on osallistunut sotatoimiin useamman kerran. Myös Suomen rajan tuntumaan sijoitettuja joukkoja on ottanut osaa Ukrainan sotaan, Kuolan niemimaalta Ukrainassa on sotinut yksikkö Alakurtista sekä Petsamon alueelle sijoitetun motorisoidun prikaatin ja merijalkaväenprikaatin sotilaita.

Ukrainan maaperällä palvelleista ja sotineista yksiköistä on myös runsaasti kuva-aineistoa. Kuviin on myös pyritty saamaan sellaista kalustoa, jota ei ole Ukrainan asevoimien käytössä sekä sellaista erittäin modernia kalustoa, jonka hallitseminen ja käyttäminen vaatii pitkää koulutusta, nostetaan esille tällaisesta kalustosta Donbasissa havaittu venäläinen RB-314V Leer-3 elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu ajoneuvo.

Image530.jpg


RB-314V Leer-3 kuvattu Donetskin alueella (video:
)

Kirjoituksessani olen nostanut esille todisteiden muodossa vain pienen osan mittavasta todistusaineistosta, jotka merkittävällä tapaa todistavat sen puolesta, että Venäjä sotii Itä-Ukrainassa hyvin aktiivisesti, joten jo yksin tästä syystä johtuen on kohtuutonta kuvata Ukrainan sotaa termillä ”sisällissota” ja näin häivyttää Venäjän merkittävä osallistuminen sotatoimiin marginaaliin ja keskittää fokus toisaalle. Mikäli Venäjän osallistumisesta ei käytetä täsmällisiä termejä, mikäli ei puhuta Ukrainan sodasta oikeita termejä käyttäen, luodaan kuvaa, joka väistämättä harhauttaa ihmiset kuvittelemaan sodasta jotain muuta mitä se todellisuudessa on. Auktoriteeteiksi lueteltavien henkilöiden levittäessä tätä ”tarinaa”, muokataan merkittävällä tapaa ilmapiiriä, jota toimintaa voi eräissä tapauksissa nimittää vaikuttamiseksi ja eräiden tätä harjoittaessa suoranaiseksi propagandaksi.

Sen ohella, että Venäjä on lähettänyt alueelle sotimaan runsaasti joukkoja, ovat nämä joukot käytännössä täysin riippuvaisia Venäjältä tulevasta ammus-, polttoaine- ja muusta huollosta, jota tuodaan alueelle junien ohella maantiekuljetuksin, josta nämä ”humanitaariset kuljetukset” ovat vain pieni osa.

Näin loppuun lyhyesti: Ukrainassa on sota ja Venäjä on enemmän kuin aktiivinen osapuoli tässä sodassa, ilman Venäjän merkittävää panosta tämä niin kutsuttu ”separatismi” olisi kuihtunut omaan mahdottomuuteensa viimeistään syksystä 2014. Kaikkien todisteiden valossa Venäjä sotii Ukrainassa; Ukrainassa ei siis ole sisällissota.

Marko

1. http://www.bbc.com/news/world-europe-28934213
2. http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230526-ukraina
3. http://www.suomenmaa.fi/neo/1/kirja.pdf
4. http://www.skp.fi/artikkelit/ukrainan-sisallissota-rauhanliikkeen-koetinkivi
5. http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014030418093330_uk.shtml
6. https://rusi.org/sites/default/files/201503_bp_russian_forces_in_ukraine.pdf
7. https://www.bellingcat.com/resource...28/russias-pantsir-s1s-geolocated-in-ukraine/

Linkki: http://blog.maanpuolustus.net/ukrainassa-on-sisallissota-venajan-aani-suomessa/

vlad
 
Tässä kokoamaa näistä "mysteerimurhista" mikä-mikä-valtioiden alueella. Kannattaa huomioida se, että en tekstin pituuden tähden voinut ryhtyä seikkaperäisesti ruotimaan jokaista murhaa/salamurhaa - kyseessä on eräänlainen yhteenveto tapahtumista sitten elokuun 2016. Samaten tämän päivän uusinta aineistoa "Givin" salamurhasta ja mahdollisista syistä en välttämättä ole ehtinyt käyttää.

Mysteerikuolemia ”kansantasavalloissa”

Gennadi Tsyplakov, Arseni ”Motorola” Pavlov, Jevgeni Zhilin, Valeri Bolotov, Oleg Anashenko, Mikhail ”Givi” Tolstykh – nämä nimet tuskin sanovat mitään suurelle osalle lukijoitani. Heitä kaikkia yhdistää tavalla tai toisella mysteeriset kuolemat Itä-Ukrainan ”kansantasavalloissa”.

Gennadi Tsyplakovin kuolema nivoutuu suurella varmuudella Luhanskin ”kansantasavallan” sisäiseen valtakamppailuun, hänet kuoli epävarmoissa olosuhteissa pidätettynä ”kansantasavallan” ”viranomaisten” toimesta. Virallinen kuolinsyy on hirttäytyminen, eri lähteiden mukaan hänen ruumiissa oli kuitenkin pahoinpitelyn merkkejä – johtivatko ne kuolemaan. Siihen tuskin saamme koskaan vastausta. Tsyplakovin kuolema ajoittuu Luhanskin ”kansantasavallan” ”johtajan” Igor Plotnitskin salamurhayritykseen, jossa hänen autonsa räjäytettiin pommilla. Plotnitski selviytyi iskusta hengissä. (1)

Tsyplakov voidaan myös laskea näiden mysteerikuolemien joukkoon. Myöhemmin syksyllä Arseni Pavlov, paremmin tunnettu kutsumanimellä ”Motorola” kuoli pommi-iskussa, jossa hänen asuintalonsa hissikuilun vierellä kulkeneeseen roskakuiluun oli asennettu pommi. Syy hänen kuolemasta vieritettiin paikallisen tavan mukaan ukrainalaisten ”sabotoorien” harteille. Kuinka todennäköistä tämä on? Uskallan sanoa, että hyvin epätodennäköistä. Tiedetään, että "Sparta" pataljoonan komentajalla Motorolalla oli runsaasti vihollisia ja vihamiehiä myös ”kansantasavaltojen” joukoissa. Motorolan kuoleman yhteydessä esiin on noussut sikäläisen Pyatnashka prikaatin komentaja Akhra ” Abkhaz” Avidzba. Väitteiden mukaan Motorola oli astunut väärille varpaille, syntyneiden eturistiriitojen seurauksena Avidzba olisi saanut luvan Motorolan raivaamiseksi pois pelistä. Tähän väitteeseen on kuitenkin syytä suhtautua tietyllä varauksella. Yhtä lailla eräänä syyllisenä on mainittu FSB Venäjältä. (2)

Rus129.jpg


Arseni ”Motorola” Pavlov (kuvakaappaus alchetron.com).

Zhilin ammuttiin ravintolassa tunnistamattoman henkilön toimesta syyskuussa 2016. Zhilin, entinen poliisiupseeri, on Itä-Ukrainassa ”kansantasavaltojen” riveissä sotivan, terroristiorganisaatioksi nimetyn "Oplot" pataljoonan perustaja ja oli salamurhan aikaan vielä eräs rahoittajista sidosryhmiensä kautta. Oplot pataljoonan historia ulottuu vuoteen 2010, jolloin se perustettiin toimimaan Ukrainassa pro-Venäjä liikkeenä. (3)

Valeri Bolotovin, entinen ”komentaja” Luhanskin ”kansantasavallasta”, kuolinsyy virallisesti on ”sydänkohtaus” – ”sydänkohtaus” tuntuu olevan useiden mystisesti kuolleiden militanttikomentajien sekä Venäjän asevoimien upseereiden kuolinsyy. (4) Joulukuun 8. 2016 tehdyssä haastattelussa Bolotov syytti Luhanskin ”kansantasavallan” johtaja Plotnitskin lavastaneen elokuisen salamurhayrityksen. Tuolloin Bolotov arveli, että Luhanskin ”kansantasavallan” militanttijoukot tulittivat Luhanskia kesällä 2014, näin saatiin propaganda-aineistoa Ukrainan asevoimia ja sitä tukevia vapaaehtoispataljoonia vastaan, jota Kreml hyödynsi. Bolotov oli toiminut aiemmin Luhanskin ”kansantasavallan” johdossa, hänen tilalle tuli juuri Plotnitski.

Hyvin pian Bolotovin kuoleman jälkeen Luhanskin ”kansantasavaltojen” joukoissa taistellut sotilaskomentaja Oleg Anashenko kuoli pommi-iskussa. (5) Hänen autonsa räjäytettiin tämän vuoden helmikuun alussa. Pommi-iskusta syy vieritettiin välittömästä Ukrainan hallinnon niskaan. Tässäkään tapauksessa totuutta tuskin saadaan selville, koska puolueeton rikostutkinta kuulusteluineen on mahdotonta järjestää. Kaksi lähekkäistä selvittämätöntä (Bolotovin kuolinsyyhyn on syytä suhtautua epäillen) kuolemaa Luhanskin ”kansantasavaltojen” hierarkian yläpäässä reilun viikon sisään herättää epäilyksiä siitä, että taustalla on jotain sellaista, josta ei haluta ääneen puhua. Tämän puolesta puhuu myös se, että propaganda on tarttunut hyvin voimakkaasti näihin kuolemiin.

DNR47_block.jpg


Anashenkoa kuljettanut ajoneuvo (kuvankaappaus: Liveuamap.com)

Salamurhat sekä mysteeriset kuolemat eivät kuitenkaan päättyneet tähän. Eilen (8. helmikuuta) Donetskin ”kansantasavaltojen” riveissä taistellut – sotarikoksiin syyllistynyt – ”Somali” pataljoonan komentaja Mikhail ”Givi” Tolstykh kuoli Makiivkassa hänen toimistoa vastaan suoritetussa iskussa. (6) Useiden lähteiden mukaan iskussa käytettiin RPO-A Schmel termobaarisia raketteja ampuvaa singonkaltaista asetta. Palaneesta ”toimistosta”, joka sijaitsee vankoin betoniaidoin ympäröidyssä rakennuskompleksissa, on julkaistu video- ja kuva-aineistoa. (7) Todennäköisesti tekijällä on ollut sisäpiirin tietoa siitä, milloin ”Givi” on toimistossa, jotta isku on kyetty ajoittamaan oikeaan hetkeen, onpa isku lopulta tehty, kuinka tahansa a) termobaarisella raketilla b) toimistoon sijoitetulla (palavia aineita sisältävällä?) räjähteellä. Havaintojen ja kuva-aineiston perusteella alueen lähistöllä oli tapahtuma-aikoihin Venäjän asevoimien taktisin tunnuksin varustettu Ural-kuorma-auto. Myös ”Givin” kuoleman jälkeen on esiintynyt voimakasta uutisointia, jossa syy on vieritetty ”Kiovan hallinnon niskaan”.

DNR46.jpg


Mikhail ”Givi” Tolstykh kuulustelemassa ukrainalaisvankeja (kuvakaappaus @GlasnotGone twiitistä).


Päätelmiä

Kuusi monella tapaa mysteeristä huomionarvoisten komentajien ja johtajien kuolemaa ”kansantasavalloissa” sitten viime kesän. Ukrainalla on tietenkin motiiveja heidän salamurhiin, lukuisien kommenttien perusteella kuolemia on sikäli pahoiteltu, että toivottavampaa olisi ollut saada komentajat tuomiolle kansainväliseen oikeusistuimeen salamurhien sijaan. Yksittäisissä tapauksissa Ukrainan erikoisjoukkojen on tiedetty toimittaneen pois päiviltä militanttikomentajia, mutta nämä ovat pääasiassa ajoittuneet sotatoimien yhteyteen tai aivan rintamalinjojen tuntumaan. Kuinka todennäköistä on se, että Ukrainan tiedustelupalvelu kykenee salamurhaamaan useamman militanttikomentajan lyhyen ajan sisällä, osan vieläpä varsin hyvin suojatuissa kohteissa? On myös hyvin epätodennäköistä, että ukrainalaisten erikoisjoukot olisivat kyenneet kätkemään hissikuilun vieressä kulkevaan roskakuiluun pommin keskellä Donetskia. Päätelmää sisäpiiristä tulevasta tappajasta tukee myös se, että Motorola epäili jo ennen kuolemaansa useiden haluavan tappaa hänet, ja että vihamiehiä on lähellä. Motorolan kuoleman jälkeen Givin tiedetään viestineen sosiaalisessa mediassa sen suuntaista, että hän haluaisi poistua alueelta ”turvallisemmille vesille” – hän on tuntenut olonsa uhatuksi. Motorolan kuolema on varmasti toiminut herättäjänä ja hän on tiedostanut sen, että edes suosio komentajana ei toimi ”henkivakuutuksena” kenellekään. On esitetty lukuisia syitä sille miksi juuri nyt komentajia ”poistuu vahvuudesta”.

Luhanskin osalta voitaneen todeta, että Tsyplakovin kuolema nivoutuu niin tiiviisti Plotniskin salamurhahankkeeseen, että sen yrityksellä ja Tsyplakovin kuolemalla on selkeä syy-yhteys. Luhanskin ”kansantasavalloissa” on tuolloin ollut jonkin sortin kamppailu valta-asemasta ja johtajuudesta, jonka seurauksena Tsyplakov kuoli epäselvissä olosuhteissa pidätettynä. Myös Zhilinin kuolema nivoutunee paikallisiin ristiriitoihin, onko tunnistamaton murhaaja, jota ei ole saatu kiinni, toiminut ”kansantasavaltalaisella” käskyllä vai onko taustalla FSB – tähän on vaikeampi vastata, mutta mikäli kyseessä on esim. Plotnitskin ideoima suunnitelma, pidän epätodennäköisenä, että se on toteutettu Moskovan alueella ilman Venäjän johdolta (tai merkittävässä asemassa olleelta) henkilöltä tullutta lupaa/suostumusta. Bolotovin kuoleman yllä on epäilyksen varjo, mutta mikäli sen taustalla on todellisuudessa jokin muu kuin ”sydän kohtaus”, siihen pätee sama kuin Zhilinin tapaukseen. Teolla on melkoisella varmuudella Moskovan valtuutus.

Anashenkon kuoleman jälkeinen voimakas propaganda ja Ukrainan syyttely on sekin huomioitavaa. Se vaikuttaa ohjeistetulta ja johdetulta, uutinen hautajaiskuvineen on levinnyt laajalti, hiukan samalla tapaa kuin uutiset Motorolan kuolemasta ja hautajaisista, josta voidaan tehdä päätelmiä. Kyse on tarkoituksellisesta toiminnasta, nostaa kuollut taistelija/komentaja jalustalle ja rakentaa hänen ympärille ”myyttinen aura”, mikä pätee etenkin Pavloviin. Diktatuurit tarvitsevat propagandaansa sankareita ja tarvittaessa sellaisia ”tehdään” itse. Tässä kuviossa Pavlovin uhraaminen on propagandalle ja myyttienrakentamiselle mitä loistavin uhri. Sama pätee myös Giviin – hän nautti kansansuosiota, häntä pidettiin Venäjällä seksisymbolina. Tältä kantilta katsoen motiivi uhraamiselle on olemassa, mutta tässä yhteydessä on noussut esille myös muita syitä, joista seuraavaksi.

Etenkin Motorolan ja Givin kuolemien yhteydessä on spekulatiivisena syynä nostettu esille myös seuraavia tekijöitä mahdollisena syynä henkilöiden raivaamiseksi pois tieltä, eräs liittyy heidän suosioonsa – on arveltu sen kasvaneen liian suureksi ja näin herättäneen epävarmuutta hierarkiassa ylempänä olevissa. En sulje täysin pois tällaistakaan syytä, etenkin kun laajaa suosiota ansaitseva komentaja voi tehdä siitä johtopäätöksiä, joiden perusteella ryhtyy haastamaan hierarkiassa ylempänä olevia ja näin entisestään horjuttaa valtarakenteita.

Merkittävänä syynä on esille nostettu näiden tapettujen komentajien osallisuus sotarikoksiin, niin Motorola kuin Givi ja useampi muu pataljoona ja prikaatikomentaja Venäjän asevoimien hierarkian ulkopuolelta on syyllistynyt sodan aikana sotarikoksiin, Motorolan ja Givin ohella useampi muukin on päättänyt päivänsä väkivaltaisesti epäselvissä olosuhteissa. On spekuloitu sillä, että Kremlissä on nähty sotarikollisten raivaaminen tappamalla pois päiviltä eräänä keinona helpottaa maahan kohdistuvaa painetta saattaa sotarikoksiin syyllistyneet tuomiolle. Venäjä tuskin heitä missään tapauksessa olisi luovuttanut Putinin kaudella, mutta mikäli sotarikoksiin syyllistyneet ovat kuolleita, on Moskovan olennaisesti helpompi pestä kätensä asiantiimoilta. Tässä yhteydessä on nostettu esille myös Malaysia Airlinesin lento MH-17, joka ammuttiin alas ”kansantasavaltojen” alueella 17. heinäkuuta 2014 Venäjältä tulleelta Buk-ilmatorjuntajärjestelmältä ammutulla ohjuksella.

Sotilaskomentajien ja paikallisten johtajien tappaminen tai syrjäyttäminen on tavanomaista näissä ”kansantasavalloissa”. Syynä voi myös olla yksinkertaisesti Moskovan halu pitää henkilöitä varpaillaan, luoda pelon ilmapiiri, jossa osoitetaan – välillisesti – komentajille se, että päätösvalta loppujen lopuksi on Kremlin käsissä. Muistetaanpa mikä ”hyödyllisten idioottien” kohtalo on tavannut olla, kun he käyvät tarpeettomiksi. Givin kuoleman jälkeen Donetskin ”kansantasavallan” komentajan Alexander Zahartsenkon on sanottu olleen syvästi järkyttynyt, hänen kasvoilta on sanottu kuvastuneen pelko – onko hän tuolloin tiedostanut oman ”kuolevaisuutensa”? Sen, että minä hetkenä tahansa hänen nimi voi joutua listalle, jolle on koottu eliminoitavaksi tarkoitettujen henkilöiden nimiä. Zahartsenkon tapauksessa hänen kuoleman takana tuskin on kukaan muu kuin Moskova. Yhtälö, jossa SBU (Ukrainan tiedustelupalvelu) onnistuisi saamaan salamurhaajan riittävän lähelle ja vieläpä onnistumaan murhassa, ja saamaan tekijän turvallisesti pois alueelta, on äärimmäisen epätodennäköinen. Sen sijaan Kremlin valtuuttama murha on, jos ei helppo, niin toteutettavissa, jos ei muuta niin jossain muualla kuin Donetskissa.

Sitten elokuun ja Plotnitskiin kohdistuneen murhayrityksen jälkeen aivan liian moni merkittävä komentaja ”kansantasavaltojen” alueella on kuollut väkivaltaisesti tai epäselvissä olosuhteissa. Minun on hyvin vaikea kuvitella, että Ukraina olisi kyennyt näin tiiviillä aikataululla saamaan päiviltä lukuisia komentajia – ehkäpä yhden, mutta tuskin sen enempää, koska salamurhan seurauksena turvatoimet olisivat merkittävästi lisääntyneet. Komentajat olisivat olleet vainoharhaisen varovaisia, he olisivat epäilleet lähipiiriä vuodoista, todennäköisesti lukuisa turvallisuudesta vastaava henkilö olisi erotettu tehtävästään tai jopa murhattu. Venäläis- ja ”kansantasavaltalaispropaganda” tietty rummuttaa Ukrainaa syyllisenä, mutta nähtyjen tapahtumien seurauksena se ei ole uskottavin – todennäköisin – selitys syylliselle. Itse kohdistaisin katseeni Moskovaan sen ohella, että Tsyplakovin kohdalla käsky on voinut tulla suoraan Plotnitskilta, eikä tässä tapauksessa välttämättä ole tarvittu lupaa ”kansantasavallan” ulkopuolelta.



Marko


1. https://themoscowtimes.com/articles...tempt-struggle-for-power-or-provocation-54895
2. https://www.theguardian.com/world/2016/oct/17/prominent-warlord-arsen-motorola-pavlov-killed-donetsk-blast
3. https://themoscowtimes.com/news/ukrainian-separatist-murdered-in-moscow-restaurant-55399
4. http://www.rferl.org/a/russia-ukraine-luhansk-bolotov-dead/28263899.html
5. http://euromaidanpress.com/2017/02/05/donbas-separatist-field-commander-killed-in-car-explosion-lnr-onashchenko/
6. http://www.rferl.org/a/ukraine-donetsk-separatis-leader-givi-killed/28297344.html
7. https://www.youtube.com/watch?v=0WFiGCIsIaI

GlasnotGone: https://twitter.com/GlasnostGone/status/829385888329252864

Kuva-aineistoa Givin toimistoalueelta Makiivkasta sekä “toimistosta” iskun jälkeen.

Rus130_block.jpg


Yllä kuvakollaasin kuvankaappaukset twitterviesteistä.

DNR48_block.jpg


Givin ”toimisto” iskun jälkeen, kuva videolta: https://www.youtube.com/watch?v=0WFiGCIsIaI

No ja blogissa on nyt käytettävä "sivistyneempää" kieltä - tai muussa tapauksessa kirjoittelu päättyisi hyvin pian lukijapalautteen tähden. Tässä voin todeta sen, että ei itketä tippaakaan, että tuosta roskasakista pääsee eroon - ihan sama miten: hississä, räjäyttämällä, termobaarisella ammuksella etc.

vlad
 
Toisissa lähteissä kyseessä on ollut käsi, joka myöhemmin amputoitiin (tähän en uskalla sanoa mitään varmaa, koska en ole nähnyt kuvia Givistä käsipaketissa). Todennäköisesti siis jotain tehnyt itselleen, jotta pääsee alueelta turvallisemmille vesille ja ketjun aineiston perusteella tuo jalka näyttää todennäköisemmältä vaihtoehdolta.

vlad

tag myös @Maidan
En minä tähnyt mitään paketissa oleva kättä, hän tapaansa mukaan puhui russian tv kameralle miten hänen sotilaat menehtyneet ja toisessa kädessä piti tupakka, haavan hän vähätteli puheissaan ei-mitenkään vakaavaksi. Mitään dramaattisia kuvauksiakaan sairaalareisuista/ julkisesta kylkinaarmujen demonstroinnista, mikä heillä on tapana, en ole myöskään nähnyt.

Mutta shmelin polttamassa tilassa oli kuulemma hiileksi palannut ruumis, jolta oli revitty puolet päästä, toinen jalka, ja käsi. Että menivät ne kuitenkin..
 
Tässä kuvassa, valitettavasti liian pienessa, eri aikana kuolleet venäläiset kenraalit, mm Lebed.
http://d.pr/i/iDWa
iDWa+

Vain kolmen kohdalla lukee "luonnollinen kuolema on mahdollinen".
14 - ammuttu/ ampunut itseään, 10 - liikenneonnettomuus, 13 - muut syyt, 2 - hirtti itseään.
Jos kenraaleita eliminoidaan, niin mitä sanoisi näistä tv kameralle pelleilevista motoroloista ja giveista.

Ihmishenki ei todellakaan ole minkään arvoinen Venäjällä. Ei koskaan ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top