Ukrainan konflikti/sota

Ukrainan ongelma ei ole ollut aseiden tai ammusten puute.

Toki paremmalle kalustolle ja aseille on aina käyttöä.

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet pelkkää asemasotaa tykistökeskityksineen, partioineen ja tarkka-ampujineen. Asemasodan käyminen valmistaa asemasodan käymiseen, ei siihen liikuntasotaan millä Ukrainan kaltaisen tasankomaan kohtalo ratkaistaan.

Länsimaisten kouluttajien kyky kouluttaa muita kuin omia asevoimiaan on hyvin kyseenalainen. Esimerkkinä vaikka asevoimien koulutus Afganistanissa ja Irakissa. On yritetty luoda vain läntisiä asevoimia pienemmässä mittakaavassa. Tulokset ovat olleet sen mukaisia.

Varmasti ukrainailaiset sotilaat ovat saaneet uusia varusteita ja henkikin voi olla hyvä. Sotaa ei kuitenkaan tulla ratkaisemaan sillä, että kahakoidaan korsusta käsin lähimaastossa.

Se mitä ukrainan asevoimien pitäisi harjoitella jatkuvasti ja kovalla tempolla on mekanisoitujen ja motorisoitujen joukkojen sotatoimet.

Ikävä kyllä vasta kolmantena sotavuonna on päästy prikaati tason harjoituksiin.

http://en.ukrmilitary.com/2017/11/ukr-army-drills.html

Kovasti myös kehuskellaan sillä, että mennään prikuulleen Naton manuaalien mukaan. (Neuvostoaikoina mentiin prikuulleen neukkujen ohjesääntöjen mukaan. Milloinkahan opitaan, että jokaisen vinosilmän sisällä ei ole pieni amerikkalainen yrittämässä ulos?)

Pahoin pelkään, että mikäli ukrainalaiset eivät laita yhteiskuntaansa ja armeijaansa kuntoon maa tulee jakamaan E-Vietnamin kohtalon.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Venäjä jatkaa oman kansan köyhdyttämisen hinnalla,niin Ukraina ratkeaa joko Venäjän isolla operaatiolla tai Ukrainan kansan väsymisellä ja äänestämällä. Tuosta Ukrainan kansan tahtotilasta ei saa luotettavaa tietoa. On monia mielipiteitä. Toki mielellään kerrotaan,että uhrit ovat olleet liian suuret ja enää Ukraina ei koskaan palaa venäjän syliin vapaaehtoisesti.
Erityisen vaikeaa on maallikon arvailla mikä tahtotila on vuoden tai kahden päästä jos sota jatkuu. Siihen voi vaikuttaa myös Eu:n tapahtumat. Ei ole tähtiin kirjoitettu,että eu:n vetovoima säilyy. Etenkin kun jäsenmaissa vastaisuus kasvaa.

Venäjän oma sietokyky on toinen täysi mysteeri. Venäjän piti romahtaa jo ajat sitten. Veikata voisi kuitenkin, että jos rahastot on syöty ja nyt tuli todella pahat leikkaukset eläkkeisiin ja muuhun hyvinvointiin,niin ratkaisu on saatava tulevana vuonna. Muuten vuonna 19 oppositionuorten mukana on eläkeläisetkin. Venäjän unohdetut eläkeläiset menettää yli 10% jos oikein ymmärsin.
Jos Putin päästää kansan köyhtymisen liian pitkälle se ei korjaannu enää tuosta noin vain. Korruptio räjähtää ennätyslukemiin maassa jossa 60% perheistä joutuvat turvautumaan siihen jo nyt normaalissa elämässään. Jotain täytyy tapahtua tai sitten Puttea ei vain kiinnosta Aurinkokuninkaana kullattuine vessanpönttöineen. Onhan noita.
 
Ei nuo varaston syönnit tapahdu hetkessä vaan hiljaa jos rahaa tulee kuitenkin sisään jonkinverran.

Veikkaisin että nyt eletään hiljaiseloa vaaleihin asti, mikäli kannattajaluvut pysyvät riittävän korkealla.
Vaalien jälkeen onkin sitten toinen juttu, tällöin ei ole huolta peliliikkeistä.

Toki jos oppositioehdokas mikä jo nyt kutsuu väkeä koolle kevään mielenosoituksiin saa niistä isoja aikaan voi tapahtua melkoisia yllätyksiä ja monesti Venäjällä yllätykset eivät ole positiivisia sekä syyllinen keksitään ulkoa.
Voisin veikata että Venäjä myös varttuu mitä tapahtuu P-Koreassa.
Niinkuin koreassa, länsi on kansalle maalattu kurjuuden aiheuttajana. Tämä kortti on jo pohjustettu Venäjällä.
Uskoisin että Putin tekee isoja peliliikkeitä uuden valinnan jälkeen.
 
Jos Venäjä jatkaa oman kansan köyhdyttämisen hinnalla,niin Ukraina ratkeaa joko Venäjän isolla operaatiolla tai Ukrainan kansan väsymisellä ja äänestämällä. Tuosta Ukrainan kansan tahtotilasta ei saa luotettavaa tietoa. On monia mielipiteitä. Toki mielellään kerrotaan,että uhrit ovat olleet liian suuret ja enää Ukraina ei koskaan palaa venäjän syliin vapaaehtoisesti.
Erityisen vaikeaa on maallikon arvailla mikä tahtotila on vuoden tai kahden päästä jos sota jatkuu. Siihen voi vaikuttaa myös Eu:n tapahtumat. Ei ole tähtiin kirjoitettu,että eu:n vetovoima säilyy. Etenkin kun jäsenmaissa vastaisuus kasvaa.

Venäjän oma sietokyky on toinen täysi mysteeri. Venäjän piti romahtaa jo ajat sitten. Veikata voisi kuitenkin, että jos rahastot on syöty ja nyt tuli todella pahat leikkaukset eläkkeisiin ja muuhun hyvinvointiin,niin ratkaisu on saatava tulevana vuonna. Muuten vuonna 19 oppositionuorten mukana on eläkeläisetkin. Venäjän unohdetut eläkeläiset menettää yli 10% jos oikein ymmärsin.
Hyvaa tietoa, harmi kun ei ole lahteita.
Ei nuo varaston syönnit tapahdu hetkessä vaan hiljaa jos rahaa tulee kuitenkin sisään jonkinverran.

Veikkaisin että nyt eletään hiljaiseloa vaaleihin ast
Noin varmaankin.

Kerran jo referoin (uutisten puolella) tata artikkelia:
Russia’s economy would be growing a lot faster today if it hadn’t spent so much money on reequipping the military, former finance minister and co-head of the presidential council Alexei Kudrin wrote in a controversial paper released in the first week of October.

It was exactly this outspoken criticism of Russia’s preference for military spending that got him sacked from his job as finance minister in 2011.

At that time President Vladimir Putin had already made up his mind that Russia was on the path to an inevitable clash with the west and was determined to sacrifice much of Russia’s prosperity to getting ready for the face off. Having a creditable military threat to counter Nato was core to this plan.
- Kudrin was more focused on delivering economic prosperity and so he had to go.

No, mita ehti tapahtua tassa valissa (palaan Ukrainaan lopuksi. kysymys silta osin on ajoituksesta):

Whether and to what extent the Trump campaign was complicit in the Russian efforts is the subject of active inquiries today.
-Regardless, Putin pulled off a spectacular geopolitical heist on a shoestring budget—about $200 million, according to former Director of National Intelligence James Clapper. This point is lost on many Americans: The subversion of the election was as much a product of improvisation and entropy as it was of long-range vision. What makes Putin effective, what makes him dangerous, is not strategic brilliance but a tactical flexibility and adaptability—a willingness to experiment, to disrupt, and to take big risks.

“They do plan,” said a senior Obama-administration official. “They’re not stupid at all. But the idea that they have this all perfectly planned and that Putin is an amazing chess player—that’s not quite it. He knows where he wants to end up, he plans the first few moves, and then he figures out the rest later. People ask if he plays chess or checkers. It’s neither: He plays blackjack. He has a higher acceptance of risk. Think about it. The election interference—that was pretty risky, what he did. If Hillary Clinton had won, there would’ve been hell to pay.”

Even the manner of the Russian attack was risky. The fact that the Russians didn’t really bother hiding their fingerprints is a testament to the change in Russia’s intent toward the U.S., Robert Hannigan, a former head of the Government Communications Headquarters, the British analogue to the National Security Agency, said at the Aspen Forum. “The brazen recklessness of it … the fact that they don’t seem to care that it’s attributed to them very publicly, is the biggest change.”

That recklessness nonetheless has clear precursors—both in Putin’s evolving worldview and in his changing domestic circumstances. For more than a decade, America’s strategic carelessness with regard to Russia has stoked Putin’s fears of being deposed by the U.S., and pushed him toward ever higher levels of antagonism. So has his political situation—the need to take ever larger foreign risks to shore up support at home, as the economy has struggled. These pressures have not abated; if anything, they have accelerated in recent years.

Kotimaan protestit ja yksi lisaa "Colour Revolutions" -listaan uhka oli jo hoideltu vuosikymmenen alussa. Miksi menna lisattyyn vastakkain asetteluun, kun talous ei sita selvastikaan kestaisi?
In the spring of 2016, an international consortium of journalists began publishing revelations from a vast trove of documents belonging to a Panamanian law firm that specialized in helping its wealthy foreign clients move money, some of it ill-gotten, out of their home countries and away from the prying eyes of tax collectors. (The firm has denied any wrongdoing.) The documents revealed that Putin’s old friend Sergei Roldugin, a cellist and the godfather to Putin’s elder daughter, had his name on funds worth some $2 billion. It was an implausible fortune for a little-known musician, and the journalists showed that these funds were likely a piggy bank for Putin’s inner circle. Roldugin has denied any wrongdoing, but the Kremlin was furious about the revelation. Putin’s spokesman, Dmitry Peskov, whose wife was also implicated, angrily ascribed the reporting to “many former State Department and CIA employees” and to an effort to “destabilize” Russia ahead of its September 2016 parliamentary elections.

The argument was cynical, but it revealed a certain logic:
- The financial privacy of Russia’s leaders was on par with the sovereignty of Russia’s elections.
- “The Panama Papers were a personal slight to Putin,” says John Sipher, a former deputy of the CIA’s Russia desk. “They think we did it.” Putin’s inner circle, Soldatov says, felt “they had to respond somehow.” According to Soldatov’s reporting, on April 8, 2016, Putin convened an urgent meeting of his national-security council; all but two of the eight people there were veterans of the KGB.

Given the secrecy and timing of this meeting, Soldatov believes it was then that Putin gave the signal to retaliate.

The original aim was to embarrass and damage Hillary Clinton, to sow dissension, and to show that American democracy is just as corrupt as Russia’s, if not worse. “No one believed in Trump, not even a little bit,” Soldatov says. “It was a series of tactical operations. At each moment, the people who were doing this were filled with excitement over how well it was going, and that success pushed them to go even further.”

Round 3 on tulossa: USAn lakiasaatavan osan, pyhasta kolmiyhteydesta, vaatimat sanktiot, joihin liittyvat Putin-piirin ja siihen loyhemminkin liittyvien oligarkkien rikastumisen keinojen julkistaminen on jo ihan kohta ovella... koskas ne olikaan, ne Venajan vaalit?

Ja naiden keskinainen ajoitus selittaa Ukrainan osalta seuraavan:
Ilmoitus joulun alla, Venajan reagointi heti seuraavana paivana ja virallinen kiertely ja kaartelu "mehan annoimme vain vientiluvan, ei tassa mitaan apua olla lahettamassa":
The sale of anti-tank missiles, which could possibly include the U.S.-made Javelin system, provoked a strong reaction from Russia on Saturday, saying it “crossed the line,” and could threaten to derail Trump’s calls for better relations with Moscow.

The total defense package of $47 million includes the sale of 210 anti-tank missiles and 35 launchers. Additional supplies will need to be purchased, according to a senior State Department official,” ABC News’ article says.

The move would mark a major escalation in lethal US military support to the Poroshenko regime battling forces the Donetsk and Logansk People’s Republics in eastern Ukraine.

On December 22, the US State Department announced that the US will provide the Ukrainain regime with “enhanced defensive capabilities”. However, the Department of State spokesperson Heather Nauert provided no details what kind of “enhanced” weapons the US is going to supply to the Ukrainian regime. The announcement followed an official confirmation that the Trump administration had authorized lethal weapons supplies to Kiev.

On December 23, Russian Deputy Foreign Minister Sergey Ryabkov said in a statement that the US decision to provide lethal weapons to Ukraine “crosses a line”

Odotetaan siis, etta Ukrainassa tulee rahinat, joiden uutisoinnin alle (ainakin Venajalla) jaisivat nuo ikavat Panama-Paperit paljastukset, ihan vahan vaan paranneltuina ja taydennettyina
- jaihan Amerikoissakin tiedusteluyhteenvedot ja niiden julkistaminen cyber-kampanjasta sen jalkoihin, miten Trump oli naurattanut ihan kaikkein nuorinta Bushia (ei siis sita esivaalien vastaehdokasta) joskus kauan sitten, kommentoimalla mehukkaaseen tapaan vastakkaisen sukupuolen edustajia ja parhaita menettelytapoja,
 
Jos Venäjä jatkaa oman kansan köyhdyttämisen hinnalla,niin Ukraina ratkeaa joko Venäjän isolla operaatiolla tai Ukrainan kansan väsymisellä ja äänestämällä.

Venäjän oma sietokyky on toinen täysi mysteeri. Venäjän piti romahtaa jo ajat sitten.

Jos Putin päästää kansan köyhtymisen liian pitkälle se ei korjaannu enää tuosta noin vain.

Putin on ajattanut Venäjälle kriisivalmiuseetosta koko valtakautensa ajan. Venäjä kestää taatusti varsin kovaa kuritusta ja kuristusta.

Suurin osa Ukrainasta on nyt pitkään ollut remoralisaatiovaiheessa. Vaikka korruptio, poliitikkojen epärehellisyys yms. syövät moraalista kestoa, niin tuskin se on vielä pitkään aikaan romahtamisvaarassa.

Ukrainan itäosa on tuossa suhteessa väliinputoamistila. Tavallinen kansa saa siellä kaikki sodan haitat muttei mitään hyötyjä Venäjän puolelle asettumisesta. On vaikea kuvitella että Venäjän armeijalla tai separatistisotilailla olisi siellä juuri muuta kansan tukea kuin pelosta ja itsepetoksesta johtuvaa. Ja sellainen on heikkoa.

Isovenäläisten vähä- ja valkovenäläisiin kohdistama kurjistaminen saattaa hyvinkin muodostua kehityskulun muuttavaksi asiaksi. Vähä- ja valkovenäläiset saattavat nousta vastustamaan isovenäläistä hegemoniaa ensin passiivisaggressiivisin, sitten puolustuksellisin ja poliittisin ja lopulta valtapiiristä irrottautumisen keinoin.
 
(Vähä-) ja valkovenäläiset saattavat nousta vastustamaan isovenäläistä hegemoniaa ensin passiivisaggressiivisin, sitten puolustuksellisin ja poliittisin ja lopulta valtapiiristä irrottautumisen keinoin.

Eikos ennen Zapad 17:a tuumittu, etta se oli nimenomaan signaali Valk-Venajalle, ettei orbitilta minnekaan lahdeta? Vaikka olisi mielitekojakin.
- tuota toisen etnisen ryhmittyman asemaa voisi vahan tarkentaa, jotta saisi ajatuksesta kiinni?
 
Hyvaa tietoa, harmi kun ei ole lahteita.

Noin varmaankin.

Kerran jo referoin (uutisten puolella) tata artikkelia:
Russia’s economy would be growing a lot faster today if it hadn’t spent so much money on reequipping the military, former finance minister and co-head of the presidential council Alexei Kudrin wrote in a controversial paper released in the first week of October.

It was exactly this outspoken criticism of Russia’s preference for military spending that got him sacked from his job as finance minister in 2011.

At that time President Vladimir Putin had already made up his mind that Russia was on the path to an inevitable clash with the west and was determined to sacrifice much of Russia’s prosperity to getting ready for the face off. Having a creditable military threat to counter Nato was core to this plan.
- Kudrin was more focused on delivering economic prosperity and so he had to go.

No, mita ehti tapahtua tassa valissa (palaan Ukrainaan lopuksi. kysymys silta osin on ajoituksesta):

Whether and to what extent the Trump campaign was complicit in the Russian efforts is the subject of active inquiries today.
-Regardless, Putin pulled off a spectacular geopolitical heist on a shoestring budget—about $200 million, according to former Director of National Intelligence James Clapper. This point is lost on many Americans: The subversion of the election was as much a product of improvisation and entropy as it was of long-range vision. What makes Putin effective, what makes him dangerous, is not strategic brilliance but a tactical flexibility and adaptability—a willingness to experiment, to disrupt, and to take big risks.

“They do plan,” said a senior Obama-administration official. “They’re not stupid at all. But the idea that they have this all perfectly planned and that Putin is an amazing chess player—that’s not quite it. He knows where he wants to end up, he plans the first few moves, and then he figures out the rest later. People ask if he plays chess or checkers. It’s neither: He plays blackjack. He has a higher acceptance of risk. Think about it. The election interference—that was pretty risky, what he did. If Hillary Clinton had won, there would’ve been hell to pay.”

Even the manner of the Russian attack was risky. The fact that the Russians didn’t really bother hiding their fingerprints is a testament to the change in Russia’s intent toward the U.S., Robert Hannigan, a former head of the Government Communications Headquarters, the British analogue to the National Security Agency, said at the Aspen Forum. “The brazen recklessness of it … the fact that they don’t seem to care that it’s attributed to them very publicly, is the biggest change.”

That recklessness nonetheless has clear precursors—both in Putin’s evolving worldview and in his changing domestic circumstances. For more than a decade, America’s strategic carelessness with regard to Russia has stoked Putin’s fears of being deposed by the U.S., and pushed him toward ever higher levels of antagonism. So has his political situation—the need to take ever larger foreign risks to shore up support at home, as the economy has struggled. These pressures have not abated; if anything, they have accelerated in recent years.

Kotimaan protestit ja yksi lisaa "Colour Revolutions" -listaan uhka oli jo hoideltu vuosikymmenen alussa. Miksi menna lisattyyn vastakkain asetteluun, kun talous ei sita selvastikaan kestaisi?
In the spring of 2016, an international consortium of journalists began publishing revelations from a vast trove of documents belonging to a Panamanian law firm that specialized in helping its wealthy foreign clients move money, some of it ill-gotten, out of their home countries and away from the prying eyes of tax collectors. (The firm has denied any wrongdoing.) The documents revealed that Putin’s old friend Sergei Roldugin, a cellist and the godfather to Putin’s elder daughter, had his name on funds worth some $2 billion. It was an implausible fortune for a little-known musician, and the journalists showed that these funds were likely a piggy bank for Putin’s inner circle. Roldugin has denied any wrongdoing, but the Kremlin was furious about the revelation. Putin’s spokesman, Dmitry Peskov, whose wife was also implicated, angrily ascribed the reporting to “many former State Department and CIA employees” and to an effort to “destabilize” Russia ahead of its September 2016 parliamentary elections.

The argument was cynical, but it revealed a certain logic:
- The financial privacy of Russia’s leaders was on par with the sovereignty of Russia’s elections.
- “The Panama Papers were a personal slight to Putin,” says John Sipher, a former deputy of the CIA’s Russia desk. “They think we did it.” Putin’s inner circle, Soldatov says, felt “they had to respond somehow.” According to Soldatov’s reporting, on April 8, 2016, Putin convened an urgent meeting of his national-security council; all but two of the eight people there were veterans of the KGB.

Given the secrecy and timing of this meeting, Soldatov believes it was then that Putin gave the signal to retaliate.

The original aim was to embarrass and damage Hillary Clinton, to sow dissension, and to show that American democracy is just as corrupt as Russia’s, if not worse. “No one believed in Trump, not even a little bit,” Soldatov says. “It was a series of tactical operations. At each moment, the people who were doing this were filled with excitement over how well it was going, and that success pushed them to go even further.”

Round 3 on tulossa: USAn lakiasaatavan osan, pyhasta kolmiyhteydesta, vaatimat sanktiot, joihin liittyvat Putin-piirin ja siihen loyhemminkin liittyvien oligarkkien rikastumisen keinojen julkistaminen on jo ihan kohta ovella... koskas ne olikaan, ne Venajan vaalit?

Ja naiden keskinainen ajoitus selittaa Ukrainan osalta seuraavan:
Ilmoitus joulun alla, Venajan reagointi heti seuraavana paivana ja virallinen kiertely ja kaartelu "mehan annoimme vain vientiluvan, ei tassa mitaan apua olla lahettamassa":
The sale of anti-tank missiles, which could possibly include the U.S.-made Javelin system, provoked a strong reaction from Russia on Saturday, saying it “crossed the line,” and could threaten to derail Trump’s calls for better relations with Moscow.

The total defense package of $47 million includes the sale of 210 anti-tank missiles and 35 launchers. Additional supplies will need to be purchased, according to a senior State Department official,” ABC News’ article says.

The move would mark a major escalation in lethal US military support to the Poroshenko regime battling forces the Donetsk and Logansk People’s Republics in eastern Ukraine.

On December 22, the US State Department announced that the US will provide the Ukrainain regime with “enhanced defensive capabilities”. However, the Department of State spokesperson Heather Nauert provided no details what kind of “enhanced” weapons the US is going to supply to the Ukrainian regime. The announcement followed an official confirmation that the Trump administration had authorized lethal weapons supplies to Kiev.

On December 23, Russian Deputy Foreign Minister Sergey Ryabkov said in a statement that the US decision to provide lethal weapons to Ukraine “crosses a line”

Odotetaan siis, etta Ukrainassa tulee rahinat, joiden uutisoinnin alle (ainakin Venajalla) jaisivat nuo ikavat Panama-Paperit paljastukset, ihan vahan vaan paranneltuina ja taydennettyina
- jaihan Amerikoissakin tiedusteluyhteenvedot ja niiden julkistaminen cyber-kampanjasta sen jalkoihin, miten Trump oli naurattanut ihan kaikkein nuorinta Bushia (ei siis sita esivaalien vastaehdokasta) joskus kauan sitten, kommentoimalla mehukkaaseen tapaan vastakkaisen sukupuolen edustajia ja parhaita menettelytapoja,

Tuossa tuli minulle ajatusvirhe. Tavallisista perheistä jotka joutuvat turvautumaan korruptioon ihan jokapäiväisessä elämässä se taitaa olla 30% paikkeilla. Toki jotkut eivät edes sisäistä kaikkea korruptioksi vaan normaaliksi käytännöksi. No jokapäiväisessä elämässä silti kova juttu. Sitten kun mennään paikallisiin viranomaisiin niin se voikin olla jo toinen juttu. Eläkkeiden leikkauksista taisi olla juttua tämän forumin uutisia Venäjältä-puussa.
 

Liitteet

  • 33F82108-F33A-4195-BCA4-BD7EAA8E8A52.jpeg
    33F82108-F33A-4195-BCA4-BD7EAA8E8A52.jpeg
    256.3 KB · Luettu: 10
Siis esimerkiksi Venäjällä 30+ prosenttia sanoo joutuneensa turvautumaan korruptioon. Asettaisin melko voimakkaasti erilaisen painoarvon eri maissa ilmeneviin ulostuloihin - eri tavoin pruukaaviin totuudenmukaisuuksiin.

Tuon kartan käytännön informaatioarvo ei välttämättä koske kovinkaan hyvin todellisia suhteellisia korruptiokokemustasoja.

Samaa mieltä, etteivät ihmiset välttämättä hahmota kaikkia korruption ilmentymiä siksi itsekseen. Siinäkin on varmaan alueellisia eroja.
 
Eläkkeiden leikkauksista taisi olla juttua tämän forumin uutisia Venäjältä-puussa
Tuota on uumoiltu pari vuotta, ja enimmakseen veikkailtu sita, etta milla silmankaantotempuilla se saataisiin viivastettya pressanvaaliensa tuolle puolen.
- tulee olemaan mielenkiintoisia aikoja kun virallisia ilmoituksia analysoidaan todelliselta sisalloltaan

Esim. IMF kayttaa viimeisimmassa maaraportissaan kiertoilmaisua:
agreed ...
that reintroducing the three-year budgeting framework
in the 2017 budget would be critical to reduce policy uncertainty
and provide greater clarity over future fiscal measures
IMF Directors also noted that
a parametric pension reform has become urgent to reap the fiscal benefits in a timely manner

Parametric= etuisuuksien tasomuutos, kun kerran rahoitusta ei kertakaikkiaan ole osoittaa.
- eipa tuollaista kysynnan supistamista suositeltaisi kuin vaihtoehdon, hyperinflaation, valttamiseksi
 
DSYTJW6WkAAsQw9.jpg:large

Stepan Banderan syntymäpäivän kunniaksi.
 
Verkkouutiset:
Suomi ja Ruotsi ottavat oppia Ukrainan sodasta
HEIKKI HAKALA | 01.01.2018 | 08:00- päivitetty 31.12.2017 | 19:35


Venäjän sodankäyntitavasta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä, kenraali varoittaa.
Sotatoimet Itä-Ukrainassa jatkuvat jo kolmatta vuotta. Ukrainan taistelu Venäjän tukemia separatistijoukkoja vastaan saattaa tuntua etäiseltä asialta, mutta Suomen ja Ruotsin puolustusvoimissa sitä on seurattu kaiken aikaa tarkoin.

– Informaatiota Itä-Ukrainassa käytävästä sodasta on voitu koota monin eri tavoin, Maavoimien esikuntapäällikön tehtävästä viime vuoden lopulla reserviin siirtynyt kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila sanoo.

– Venäjähän ei ole missään vaiheessa hyökännyt täydellä teholla, vaan toiminnan painopiste on ollut erityisesti epäsuorassa vaikuttamisessa massiivista tulivoimaa ja elektronisen sodankäynnin menetelmiä hyödyntäen. Havaintoja voidaan kuitenkin tehdä muun muassa aselajitaktiikasta ja siitä, miten joukkoja on alueelle projisoitu.

Vaikka Ukrainassa nähty venäläinen taistelutapa ei ole Ala-Sankilan mukaan suomalaisesta näkökulmasta suuria yllätyksiä tuottanut, siitä tehdyt havainnot ovat antaneet hyödyllisiä impulsseja oman puolustuksemme tiettyjen osa-alueiden kehittämiseen.

Ruotsin katse Donbassissa

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa oli kylmän sodan päättymisen jälkeen luovuttu alueellisesta puolustuksesta ja lopulta lakkautettu myös asevelvollisuus. Georgian sota syksyllä 2008 ei ratkaisujen perustana ollutta uhka-arviota vielä muuttanut, vaan vasta Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota havahduttivat poliitikotkin tiedostamaan Ruotsin sotilaallisen aseman haavoittuvuuden.

Kun Ruotsin alas ajettua puolustuskykyä on sittemmin lähdetty kohottamaan, onkin luonnollista, että Ukrainan kokemuksiin on kiinnitetty paljon huomiota.

Myös maiden asevoimien ylimmän johdon tasolla käydään nyt suoraa korkean profiilin vuoropuhelua. Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Micael Bydén teki lokakuun alussa Ukrainaan kolmipäiväisen vierailun, jonka kuluessa hän tapasi maan ylintä sotilasjohtoa ja tutustui Itä-Ukrainan tilanteeseen aivan etulinjan tuntumassa.

Ukrainan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Serhij Popko vieraili marraskuun lopulla Tukholmassa ja esitelmöi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa Ukrainan sodan kokemuksista.

Sotatoimien alkaessa keväällä 2014 Ukrainan asevoimien toimintakyky oli Popkon mukaan jokseenkin retuperällä. Hybridisodankäyntiin ei ollut varauduttu, suurin osa rauhanajan ryhmityksessä olleista joukoista oli sijoitettu kauas Venäjän-vastaisesta rajasta, yhtymätason harjoituksia ei ollut järjestetty ja sotamateriaalin käyttökelpoisuudessa oli merkittäviä puutteita.

Havaittuja epäkohtia lähdettiin kuitenkin pian nopeasti ja päättäväisesti paikkaamaan. Valtaosa joukoista on nyt järjestetty itsenäiseen sodankäyntiin kykeneviksi prikaateiksi, prikaatien lukumäärä on nostettu 20:stä 34:ään, sotilaspiirejä on vahvistettu ja sotatoimien eskaloitumiseen on varauduttu muodostamalla armeijakunnan vahvuinen operatiivinen reservi.

Samaan aikaan on käynnissä mittava puolustusmateriaalin modernisointiohjelma, joka nojaa sekä maan oman teollisuuden toimituksiin että ulkomaisiin hankintoihin.

Venäjä yllättää aina

Elektronisen sodankäynnin merkitys on kenraaliluutnantti Popkon mukaan Itä-Ukrainan sotatoimissa voimakkaasti korostunut. Venäjän kykyä laajamittaiseen elektroniseen sodankäyntiin oli aliarvioitu pahemman kerran.

Myös vihollisen miehittämättömien ilma-alusten taistelukentällä muodostamaa uhkaa voidaan torjua menestyksellisimmin juuri elektronisen sodankäynnin keinoin, Popko toteaa. Asia ei ole vähäpätöinen, sillä lennokkeja käytetään Itä-Ukrainassa tiedusteluun ja maalinosoitukseen käytännössä keskeytyksettä.

Popko viittaa myös vihollistykistön osoittamaan kykyyn häiritä erittäin tehokkaasti ukrainalaisjoukkojen toimintaa. Siihen on hänen mukaansa pystyttävä vastaamaan mahdollisimman ketterällä liikkuvuudella. Epäsuoraa tulta on kyettävä käyttämään kaikissa portaissa pataljoonatasolta alkaen, hän sanoo.

Popkon huomiot elektronisesta sodankäynnistä, lennokeista ja tykistöasein tuotettavasta tulivaikutuksesta ovat kenraalimajuri Ala-Sankilan mielestä oikeita ja perusteltuja.

– Ukrainassa on jouduttu näkemään, että jos joukkoja ei kyetä suojaamaan vihollisen massiiviselta tulivoimalta, syntyy raskaita tappioita. Tulivaikutuksen väistämiseen ja nopeaan vaikuttamiseen vastustajan tuliyksiköitä vastaan on siksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, hän sanoo.

Vaikka Ukrainan sotaa on tärkeää seurata ja analysoida, Ala-Sankila kehottaa muistamaan, että Venäjä pyrkii toimimaan omalta kannaltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kussakin tilanteessa.

– Ei pidä kuvitella, että tavasta, jolla Venäjä on toiminut Itä-Ukrainassa, voitaisiin tehdä suoraan päätelmiä sen toiminnasta jossain tulevassa konfliktissa. Olisi virhe aliarvioida Venäjän asevoimien kykyä yllättää.

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä on Ala-Sankilan mukaan syytä välttää jo siksikin, että Ukrainassa operoivat korkeintaan pataljoonan vahvuiset taisteluosastot, eivät sotatoimiyhtymät.

Viittaukset kenraaliluutnantti Serhij Popkon Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa 20.11.2017 pitämään esitelmään perustuvat kenraalimajuri Karlis Neretnieksin ja everstiluutnantti Tommy Jeppsonin siitä julkaisemiin merkintöihin.

Merkillistä, että sotaa voidaan käydä niin, että kumpikin osapuoli pidättäytyy ”sotimasta”. Päämäärä ei siis ole sodan lopettaminen.
 
Paremminkin hidas valssi. Erittäin hidas. Ei tiivistä kontaktia ja tasaista keinuntaa.

Tuo on juuri se.

Moskovan nakokulmasta pidetaan riittavasti varovyohyketta joka suunnassa (paljonko on valimatkaa Ukrainan koilliskulmasta mitattuna?).

Eihan tuolla suunnalla ole mitaan (muuta) strategista intressia, eli katse ei ylla "Blue Donau'ta" -onko tuo valssi? - pidemmalle. Serbit, tietty, "sorrettuna" veljeskansana kutkuttelee, mutta kun nekin mokomat haluaa EY:oon.
 
Eiköhän se vain niin ole että Ukaina haluaisi muttei kykyene lopettamaan sotaa. Aina kun kapinalliset alkavat olla häviöllä niin Venäjä ihan pikkuisen korottaa panoksia ettei se loppuisi.
 
Eiköhän se vain niin ole että Ukaina haluaisi muttei kykyene lopettamaan sotaa. Aina kun kapinalliset alkavat olla häviöllä niin Venäjä ihan pikkuisen korottaa panoksia ettei se loppuisi.

Kyllähän se minusta aika kovasti tuolta vaikuttaa/ Venäjä tuntuu haluavan konfliktin jatkuvan toistaiseksi. Aina kun tasapaino on muuttumassa heille epäedulliseksi, lisätään hetkellisesti voimaa ja palautetaan tilanne jäätyneeksi ja vähennetään samantien voimaa - kunnes taas tulee tarve lisätä.
 
Tasmalleen tallain:

kovasti tuolta vaikuttaa/ Venäjä tuntuu haluavan konfliktin jatkuvan toistaiseksi. Aina kun tasapaino on muuttumassa heille epäedulliseksi, lisätään hetkellisesti voimaa ja palautetaan tilanne jäätyneeksi ja vähennetään samantien voimaa - kunnes taas tulee tarve lisätä.
mutta vanja aliarvioi seka sotilaalliset etta epasuorat taloudelliset (suoraan alueiden tukeminen, epasuoraan ja pidemmalla aikavalilla pakotteiden vaikutus esim. oljy-kaasu -esiintymien kayttoonottoon ja parhaaseen hyodentamiseen) kustannukset tasta tempauksesta
- siksi piti "kayda" Syyriassa, jotta olisi jotain "tuloksia" nayttaakin - kotiyleisolle, joka saa vain sirkushuveja, muttei leipaa

Uusi Tsaari kylla sen verran tietaa historista, etta mita tuollaisesta yhdistelmasta keisarille (olipa se "C:lla tai K:lla) seuraa.
 
Vankien vaihtoa Ukrainassa ennen uudenvuoden juhlia...
Ukraine and Russian-backed separatist republics held a prisoner exchange
for the first time in over a year on Wednesday. Ukraine handed over 237 prisoners, while the two Russian-backed republics handed over 74 Ukrainian prisoners. Ukraine was supposed to hand over 306 prisoners, but 29 refused to go home during the exchange, and about 40 more who had been released from prison didn't even show up.
http://nordic.businessinsider.com/u...m_source=feedly&utm_medium=referral&r=US&IR=T

Mielenkiintoista tuossa uutisessa on se etteivät läheskään kaikki halunneet palata takaisin terroristien/rikollisten joukkoihin.
 
Back
Top