Sodan syttyessä vuonna 2014 Ukrainan asevoimat oli pohjamudissa, mutta on kansainvälisen avun turvin kehittynyt Nato-yhteensopivaksi armeijaksi.
Sota jatkuu Ukrainassa viidettä vuotta.
Keväällä 2014 Ukrainan asevoimat oli kirjaimellisesti rapakunnossa.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Ukrainan asevoimia ei käytännössä kehitetty lainkaan. Niin sanotun hullun 1990-luvun aikana aseita katosi, niitä myytiin ja siirrettiin muun muassa Venäjälle ja muutoin eniten tarjoaville.
Ukrainaan jäi pääasiassa romuraudaksi luokiteltua kalustoa. Näin asian tilaa kuvaili muun muassa ukrainalainen everstiluutnantti eräässä tukikohdassa antamassaan haastattelussa maaliskuussa 2014. Hän myös totesi, ettei olisi ikinä uskonut, että Ukraina joutuu puolustamaan suvereniteettiaan Venäjää vastaan muun muassa vuonna 1994 solmitun Budapestin sopimuksen nojalla.
Budapestin sopimuksen mukaan Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojata tätä ulkopuolista aggressiota vastaan. Maat lupasivat, etteivät ne hyökkää Ukrainaan tai aseta taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena olisi vaikuttaa Ukrainan politiikkaan.
Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan. Ukraina on noudattanut sopimusta, toisin kuin Venäjä.
Nykyisin Ukrainan armeija on moderni ja taistelukykyinen muun muassa Yhdysvalloilta saamansa avun turvin. Kuvassa harjoitusammunta Javelin-panssarintorjuntaohjuksella. EPA/AOP
Karu kevät
Keväällä 2014 Ukrainan asevoimien karu totuus löi vasten kasvoja. Jopa amatööri sen näki, että kyseessä oli lähes ”soppatykkiarmeija”. Kun Venäjän tukemat kapinalliset ryöstivät Ukrainan armeijalta taistelu- ja miehistönkuljetusvaunuja Slovjanskin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 2014, oli kyseessä erittäin vanhaa kalustoa. Slovjanskin kaupungin kaduilla kapinalliset esittelivät muun muassa anastamiaan soppatykkejä.
Heikoissa kantimissa olivat aluksi myös kapinallisten aseet, mutta näiden aseistus koheni nopeasti. Jo toukokuussa 2014 näkyi selkeitä merkkejä siitä, että kapinalliset saivat ulkopuolista tukea niin aseellisesti kuin muidenkin varusteiden osalta. Ukrainan armeijan sotilaat olivat selkeästi alakynnessä.
Johtaja
Oleg Melikhov Ukrainan puolustusministeriön sotilaspoliittisen, strategisen suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön osastolta sanoo, että ennen meneillään olevaa sotaa Ukrainan aseet olivat niin sanotusti neuvostotavaraa.
– Sota pakotti meidät muuttamaan sotilasbudjetin. Meille on tullut 14 uutta asetyyppiä neljän vuoden aikana, Melikhov sanoo.
Vielä keväällä 2014 Ukrainan asevoimat oli niin sanotusti rapakunnossa kalustonsa puolesta. Nina Järvenkylä
Keinona pelote
Eversti
Hennadii A. Kovalenko Ukrainan puolustusvoimien pääesikunnasta on pitkälti vastuussa asevoimien yhteistyöstä Naton ja EU:n suuntaan. Hän sanoo selkeästi, että Ukrainan asevoimat on kehittynyt viimeisten neljän vuoden aikana pitkälti kansainvälisen yhteistyön ja tuen ansiosta.
Tuesta hän puhuu pitkään, mutta tiivistää oleellisimman pelotteeksi.
– Lännen paras keino Venäjän toimia vastaan on pelote.
Kovalenko toteaa, että länsimaissakin poliittiset tilanteen vaihtuvat vaalien myötä. Näin ollen politiikan keinoin vaikutukset jäävät usein lyhytaikaisiksi. Hyvänä keinona Kovalenko näkee taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan.
– Taistelu television ja jääkaapin välillä, hän vertaa tarkoittaen sitä, uskovatko ihmiset television kautta tulevaan propagandaan vai vatsaansa, eli siihen, että jääkaappi ammottaa tyhjyyttään.
Pelotetta Kovalenko korostaa. Hän kertoo, että Ukraina on saanut länsimailta ja erityisesti Nato-tason neuvonantajilta tukea omalle päätöksenteolleen ja asevoimien kehitykselle.
Eversti Hennadii A. Kovalenko on käytännössä vastuussa Ukrainan asevoimien Nato- ja EU -yhteensovittamisesta. Nina Järvenkylä
Koulutusta
Kovalenko kertoo, että Ukrainan asevoimat on saanut myös aseellista apua ulkomailta, mutta pääasiassa apu on ollut koulutuksellista.
Vuonna 2017 Ukrainan asevoimat osallistui 19 kansainväliseen sotaharjoitukseen, joista viisi järjestettiin Ukrainassa. Kaikkiaan 3 600 asevoimien henkilökunnan jäsentä, noin 300 kulkuneuvoa, yli 25 laivaa sekä 27 lentokonetta ja helikopteria olivat mukana harjoituksissa.
Vastaavien kansainvälisten harjoitusten lisäksi viime vuosina Ukrainassa on järjestetty lukuisia koulutuksia, joista ovat vastanneet muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Britannia. Koulutusten päätavoitteena on tehdä Ukrainan asevoimista yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, mutta käytännön tasolla kouluttaa muun muassa ohjaajia.
Kovalenko mainitsee esimerkinomaisesti, että amerikkalaiset ovat kouluttaneet 13 pataljoonaa prikaatitasolle ja britit puolestaan yli 12 000 sotilasta taktiselta operationaaliselle tasolle. Koulutusohjelmat jatkuvat edelleen.
Kiovassa sijaitsevassa toisen maailman sodan museossa on näyttely myös meneillään olevasta sodasta. Kirjava kattaus erilaisista univormuista sodan alkuvaiheessa kuvaa hyvin tilannetta, jossa Ukrainan armeija oli: jopa suuri osa univormuista tuli lahjoituksina. Nina Järvenkylä
Teknistä tukea
Ukrainan armeija on saanut ulkomailta runsaasti teknistä tukea. Pääasiassa tuki on ollut kypäriä, univormuja, suojavarusteita, pimeänäkökiikareita, panssaroituja ajoneuvoja sekä aseita kuten panssarintorjuntaohjuksia.
Kovalenko kertoo, että haasteena on laitteiden ylläpito. Nyt siihen on varattu budjettirahoitusta, mutta järjestelmän luomisessa oli omat haasteensa.
– Halusimme luoda luotettavan järjestelmän, johon kirjataan myös kadonneet ja vahingoittuneet varusteet, jotta myös lahjoittanut taho pystyy seuraamaan, mitä niille on tapahtunut sittemmin, hän kertoo.
Apua Ukraina tarvitsee ulkomailta edelleen, vaikka asevoimat onkin kehittynyt huimasti sitten vuoden 2014. Erityisinä haasteina tällä hetkellä ovat Kovalenkon mukaan muun muassa Ukrainan alueellinen puolustus sekä elektroninen sodankäynti, joihin hän toivoo myös Suomelta neuvoja ja apua.
Suurin haaste
Ukraina on käy edelleen suurta uudistusprosessia läpi sekä lainsäädännössä että käytännön toimissa niin puolustusvoimissa kuin monella muullakin hallinnon alalla. Maassa on uudistettu rajusti myös oikeuslaitosta.
Puolustusvoimien uudistuksesta erityisen haastavan tekee se, että maa käy samaan aikaan sotaa.
– Onko mikään muu maa tehnyt näin isoa uudistusta ja samaan aikaan puolustanut itseään sodassa? johtaja Oleg Melihov puolustusministeriöstä kysyy haastaen samalla arvostelijoita, joiden mielestä Ukrainan uudistukset ovat olleet liian hitaita tai niitä ei ole ollut tarpeeksi.
Hän jatkaa, että samaan aikaan Ukraina myös valmistautuu EU-integraatioon.
– Meillä ei ole mahdollisuutta eikä oikeutta virheisiin.
Toisena suurena haasteena Melihov pitää ihmisiä, tai tarkemmin ottaen heidän asenteitaan. Hän sanoo, että edelleen monet ukrainalaiset pelkäävät uudistumista ja haluavat jättää kaiken ennalleen.
– Olisi opittava kriittistä ajattelua ja oltava valmiita tekemään epätavallisiakin päätöksiä, hän toteaa.
Juttua varten on haastateltu eversti Hennadii A. Kovalenkoa, joka toimii Ukrainan asevoimien pääesikunnassa Nato- ja EU -osaston varajohtajana sekä Oleg Melihovia, joka toimii Ukrainan puolustusministeriön sotilaspoliittisen, strategisen suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön osaston johtajana. Lisäksi jutussa on käytetty lähteenä White Book 2017 the Armed Forces of Ukraine -julkaisua sekä muuta Ukrainan puolustusministeriön aineistoa.
Nina Järvenkylä
[email protected]
