Ukrainan konflikti/sota

Aivan käsittämätöntä. Täysin kykenemättömiä johtajia.

Mitättömien, omaa etua osaoptimoivien "aikuisten päiväkotilaisten" ""johtajien"" klubi joka leikkii jonkinlaista suurvaltaa. Puhutaan skeidaa arvoista ja oikeusvaltiosta mutta selkäranka on todellisuudessa taipuisaa kumia. Säälittävää luuserimeininkiä!

Edit: Erityisesti ärsyttää että tuo "korkean edustajan" nimellä kutsuttu vanha kommari saa vielä sanoa, että EU ei tee yhtään mitään paitsi tuijottaa silmät pyöreinä kuin idiootti. No, tää on oikeesti ihan ehdoitta hyvä juttu kaikilta osin, kysykää Stubbilta ym. :whistle:
 
Vahva Venäjähän on juuri se josta suomalaisella maanpuolustusaiheisella foorumilla on loogista haaveilla...

Minä itse asiassa haaveilen vahvasta Venäjästä. Sellaisesta, joka on ottanut aidosti käyttöön perustuslaissaan määritellyn aidon demokratian ja joka keskittyy kehittämään talouttaan ja sisäisiä olojaan, hyläten aikaisemman öljyvetoisen, apaattisen kleptokratian ja naapurien kiusaamisen silovikkieliitin pitämiseksi vallassa.
 
Ystävät, toverit ... ja Putin tarjoo hiekkamiehelle ylävitosta. Toi saudi-prinssi muuten bongattiin Kadyrovin kanssa F1:ssä Abu Dabissa viikko sitten. Noi musut saadaan kyllä meilläkin liikkeelle, Suomen raskasta vastaan harmaassa vaheessa. Rahaa tuolta akselilta löytyy, ja uhriutumis-stooreja sisäsiittoisille muslimi-idiooteille, joita "Suomi" on kohdellut kauhean rasistisesti.

Parasiitit. Onneksi ovat maaliryhmanä aika mehh.
Ei paljoo vaadi. Todellakaan.

https://www.dailymail.co.uk/news/ar...alman-share-high-five-leaders-summit-G20.html
 
Niin, viimeksi kun Ukraina ja Venäjä olivat "rauhanomaisesti yhdessä", ryssät tappoivat jopa 7,5 miljoonaa ukrainalaista nälkään: https://en.wikipedia.org/wiki/Holodomor


Mikä kumma siinä on siis jos nyt Ukraina ja Venäjä on napit vastakkain vaikka takana on slaavilaisten kansojen ihana ja rauhanomainen yhdessäelon aika?

Olisivat pystyneet rauhanomaiseen yhdessäeloon jos Venäjä olisi pysynyt siellä rajansa takana. Ja Krimi oli silloin osa Ukrainaa, nyt se onkin "mahdotonta" että se olisi Ukrainaa.
 
EU on talousliitto siispä siltä voi odottaa taloudellisia toimia. Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa. Voimme siis lähteä hakemaan vertauskohtaa EU:n toimintaan esimerkiksi USA:sta. Suht' samassa linjassa mennään.

Punainen viiva Venäjän toimissa Ukrainassa ja Valko-Venäjällä menee ehkäpä(?) ei-proxymäisessä voimankäytössä. Jos tätä alkaa esiintymään suuremmassa mittakaavassa, talouspakotteet alkavat tiukentumaan; keinovalikoimasta kaivetaan todennäköisesti SWIFT, hiilivedyt, rajummat vientikiellot. Alkaa tuntumaan.

Minusta nykyinen toiminta on fiksua. Pitää antaa Iivanalle porkkana olla laajentamatta sotilaallista toimintaa pidemmälle. Myös eteneminen "hivuttamalla" pitää tehdä tehottomaksi selkeillä rajanvedoilla. Tällöin kummallakin osapuolella on tiedossa, että tekemällä tempun X, siitä seuraa Y.

Vähän kärkkäämmin saisi se keppi olla esillä. Venäjän kauppa ei ole oikein kohtalonkysymys, paitsi saksalaisille jotka ovat idioottimaisesti sitoneet energiahuoltonsa täysin Venäjään. Ehkäpä heidänkin pitäisi varautua ostamaan helvetin kallista sähköä esim. meiltä pari talvea, itsepähän ovat petanneet vuoteensa, maatkoon siinä välillä että saadaan satutettua paremmin Venäjää niillä talouskeinoilla.
 
Olen ymmärtänyt että varsinkin alkuvaiheessa, kun pitkälti vapaaehtoispataljoonat pidätteli "kapinallisten" vyöryä kohti länttä, suuri osa näistä vapaaehtoispataljoonissa taistelleista puhui pääasiassa Venäjää ja suuri osa oli myös itse näistä "kapinallisalueista" lähtöisin. Olenko tässä yhtään kärryillä?
Juurikin näin olen antanut itsenikin ymmärtää . Maineikas Azov pataljoona, nykyinen rykmentti ,on venäjänkielisten porukka. Alussahan Harkova otti takaisin haltuun Ultrat ja Oikean Sektorin verkkariporukat.Odessassa sama toistui mutta verisemmin,myös poliisin vetäytyminen sivuun katutaisteluista nopeutti venäläisten turpiinsaantia.Mariupol piti sitten ottaa takaisin jo rynsesterit ladattuna.
Tuo kielikysymys on vaikea pala Ukrainalaisille,monet ukrainankieliset eivät suostu puhumaan eivätkä ymmärtämään venättää enää.Noin alle 15 vuotiaat ukrainankieliset eivät enää oikeasti osaa venäjää.Kansallismielisissä on paljon venäjänkielisiä mutta väittäisin että Sepoissa ei kourallista enempää ole ukrainankielisiä.
 
Minä itse asiassa haaveilen vahvasta Venäjästä. Sellaisesta, joka on ottanut aidosti käyttöön perustuslaissaan määritellyn aidon demokratian ja joka keskittyy kehittämään talouttaan ja sisäisiä olojaan, hyläten aikaisemman öljyvetoisen, apaattisen kleptokratian ja naapurien kiusaamisen silovikkieliitin pitämiseksi vallassa.

(y)
 
Juurikin näin olen antanut itsenikin ymmärtää . Maineikas Azov pataljoona, nykyinen rykmentti ,on venäjänkielisten porukka. Alussahan Harkova otti takaisin haltuun Ultrat ja Oikean Sektorin verkkariporukat.Odessassa sama toistui mutta verisemmin,myös poliisin vetäytyminen sivuun katutaisteluista nopeutti venäläisten turpiinsaantia.Mariupol piti sitten ottaa takaisin jo rynsesterit ladattuna.
Tuo kielikysymys on vaikea pala Ukrainalaisille,monet ukrainankieliset eivät suostu puhumaan eivätkä ymmärtämään venättää enää.Noin alle 15 vuotiaat ukrainankieliset eivät enää oikeasti osaa venäjää.Kansallismielisissä on paljon venäjänkielisiä mutta väittäisin että Sepoissa ei kourallista enempää ole ukrainankielisiä.

@Sinkomies varmaan osaisi kertoa tarkemmin...

Vinkkinä: https://maanpuolustus.net/threads/d...sion-on-war-in-ukraine-with-participant.4088/
 
Iltalehdestä tuli mieleen tämä...

Mitä tässä yhtälössä en ymmärrä? Röyhkeä aggressio, joka vain niellään. Kollega sanoi, että Venäjä tekee sen, koska voi. Siltä vaikuttaa.

putin_europe_invasion_2206615.jpg


https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/916c00c3-d64c-4512-8726-249542b04e65
 
Iivana on aina pyrkinyt hyökkäämään nopeasti eteenpäin, kun muiden apatia sallii sen. Tilaisuus tekee varkaan. He ovat kuin varaskopla, jotka kokeilevat jokaisen hotellihuoneen ovenkahvoja ja kun se aukeaa, niin he menevät sisään. Diktatuurissa toiminta ei ole järkiperäistä. Kun on vain syvää huolta merisaarrosta, niin voidaan työntyä eteenpäin. On vain paljon idiootteja, jotka seuraavat sivusta, kun maa-alueet laajenee joka suuntaan.
 
EU on talousliitto siispä siltä voi odottaa taloudellisia toimia. Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa. Voimme siis lähteä hakemaan vertauskohtaa EU:n toimintaan esimerkiksi USA:sta. Suht' samassa linjassa mennään.

Jäljessä EU on tullut koko ajan pakotteiden suhteen ja viimeisimpiä USA:n Venäjälle asettamia pakotteita Saksa julkisesti vastusti ja arvosteli. Siitä voi jokainen miettiä missä mennään.
 
Sori,tää nyt on vähän offtopic kyssäri,vaikka liittyykin ukrainan sotaan,mutta tuli mieleen onko kukaan nähny ukrainnalaista "kyborgit" leffaa,joka kertoo Donetskin lentokentän taisteluista niinkuin nimestä voi päätellä.


Traileri:


Kävin viime toukokuussa katsomassa sen Ukrainan suurlähetystön järjestämässä näytöksessä Elokuvasäätiön Kino K-13-salilla. Raapustelin lyhyen arvion siitä tuolloin:

"Ukrainan sota – Cyborgs: Heroes Never Die/Кіборги" :

https://vartiopaikalla.blogspot.com/2018/05/ukrainan-sota-cyborgs-heroes-never-die.html?m=0

En tiedä tuleeko leffa esim. dvd tai BR-levitykseen Suomessa.
 
Ihan järkeenkäypiä ajatuksia Ukrainan armeijan kehittämisen näkökulmasta. Mielipiteitä?

”Onko mikään muu maa tehnyt näin isoa uudistusta ja samaan aikaan puolustanut itseään sodassa?” Näin Ukraina muutti ”soppatykkiarmeijansa” moderneiksi asevoimiksi

Lähde: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e582c981-ab88-4b55-943f-c0ffd477b4be

Sodan syttyessä vuonna 2014 Ukrainan asevoimat oli pohjamudissa, mutta on kansainvälisen avun turvin kehittynyt Nato-yhteensopivaksi armeijaksi.


Sota jatkuu Ukrainassa viidettä vuotta.
Keväällä 2014 Ukrainan asevoimat oli kirjaimellisesti rapakunnossa.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Ukrainan asevoimia ei käytännössä kehitetty lainkaan. Niin sanotun hullun 1990-luvun aikana aseita katosi, niitä myytiin ja siirrettiin muun muassa Venäjälle ja muutoin eniten tarjoaville.
Ukrainaan jäi pääasiassa romuraudaksi luokiteltua kalustoa. Näin asian tilaa kuvaili muun muassa ukrainalainen everstiluutnantti eräässä tukikohdassa antamassaan haastattelussa maaliskuussa 2014. Hän myös totesi, ettei olisi ikinä uskonut, että Ukraina joutuu puolustamaan suvereniteettiaan Venäjää vastaan muun muassa vuonna 1994 solmitun Budapestin sopimuksen nojalla.
Budapestin sopimuksen mukaan Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia vahvistivat Ukrainan maantieteellisen yhtenäisyyden ja lupasivat suojata tätä ulkopuolista aggressiota vastaan. Maat lupasivat, etteivät ne hyökkää Ukrainaan tai aseta taloudellisia pakotteita, joiden tarkoituksena olisi vaikuttaa Ukrainan politiikkaan.
Budapestin sopimuksessa Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan. Ukraina on noudattanut sopimusta, toisin kuin Venäjä.
14f19d866f9c00c364e71acf6f5c3fc10c26a5880bb5149a0d8d25eac0502664.jpg

14f19d866f9c00c364e71acf6f5c3fc10c26a5880bb5149a0d8d25eac0502664.jpg

Nykyisin Ukrainan armeija on moderni ja taistelukykyinen muun muassa Yhdysvalloilta saamansa avun turvin. Kuvassa harjoitusammunta Javelin-panssarintorjuntaohjuksella. EPA/AOP
Karu kevät
Keväällä 2014 Ukrainan asevoimien karu totuus löi vasten kasvoja. Jopa amatööri sen näki, että kyseessä oli lähes ”soppatykkiarmeija”. Kun Venäjän tukemat kapinalliset ryöstivät Ukrainan armeijalta taistelu- ja miehistönkuljetusvaunuja Slovjanskin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 2014, oli kyseessä erittäin vanhaa kalustoa. Slovjanskin kaupungin kaduilla kapinalliset esittelivät muun muassa anastamiaan soppatykkejä.
Heikoissa kantimissa olivat aluksi myös kapinallisten aseet, mutta näiden aseistus koheni nopeasti. Jo toukokuussa 2014 näkyi selkeitä merkkejä siitä, että kapinalliset saivat ulkopuolista tukea niin aseellisesti kuin muidenkin varusteiden osalta. Ukrainan armeijan sotilaat olivat selkeästi alakynnessä.
Johtaja Oleg Melikhov Ukrainan puolustusministeriön sotilaspoliittisen, strategisen suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön osastolta sanoo, että ennen meneillään olevaa sotaa Ukrainan aseet olivat niin sanotusti neuvostotavaraa.
– Sota pakotti meidät muuttamaan sotilasbudjetin. Meille on tullut 14 uutta asetyyppiä neljän vuoden aikana, Melikhov sanoo.
d5a3ff1cfcc89a89556b2a6a67a4d4da21fd2700a2266d2fc34cdcd8273b55f6.jpg

d5a3ff1cfcc89a89556b2a6a67a4d4da21fd2700a2266d2fc34cdcd8273b55f6.jpg

Vielä keväällä 2014 Ukrainan asevoimat oli niin sanotusti rapakunnossa kalustonsa puolesta. Nina Järvenkylä
Keinona pelote
Eversti Hennadii A. Kovalenko Ukrainan puolustusvoimien pääesikunnasta on pitkälti vastuussa asevoimien yhteistyöstä Naton ja EU:n suuntaan. Hän sanoo selkeästi, että Ukrainan asevoimat on kehittynyt viimeisten neljän vuoden aikana pitkälti kansainvälisen yhteistyön ja tuen ansiosta.
Tuesta hän puhuu pitkään, mutta tiivistää oleellisimman pelotteeksi.
– Lännen paras keino Venäjän toimia vastaan on pelote.
Kovalenko toteaa, että länsimaissakin poliittiset tilanteen vaihtuvat vaalien myötä. Näin ollen politiikan keinoin vaikutukset jäävät usein lyhytaikaisiksi. Hyvänä keinona Kovalenko näkee taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan.
– Taistelu television ja jääkaapin välillä, hän vertaa tarkoittaen sitä, uskovatko ihmiset television kautta tulevaan propagandaan vai vatsaansa, eli siihen, että jääkaappi ammottaa tyhjyyttään.
Pelotetta Kovalenko korostaa. Hän kertoo, että Ukraina on saanut länsimailta ja erityisesti Nato-tason neuvonantajilta tukea omalle päätöksenteolleen ja asevoimien kehitykselle.

66ba367ab49328a7ae4facefef7eed111f83b3af0c94027b699050a00b85f216.jpg

66ba367ab49328a7ae4facefef7eed111f83b3af0c94027b699050a00b85f216.jpg

Eversti Hennadii A. Kovalenko on käytännössä vastuussa Ukrainan asevoimien Nato- ja EU -yhteensovittamisesta. Nina Järvenkylä
Koulutusta
Kovalenko kertoo, että Ukrainan asevoimat on saanut myös aseellista apua ulkomailta, mutta pääasiassa apu on ollut koulutuksellista.
Vuonna 2017 Ukrainan asevoimat osallistui 19 kansainväliseen sotaharjoitukseen, joista viisi järjestettiin Ukrainassa. Kaikkiaan 3 600 asevoimien henkilökunnan jäsentä, noin 300 kulkuneuvoa, yli 25 laivaa sekä 27 lentokonetta ja helikopteria olivat mukana harjoituksissa.
Vastaavien kansainvälisten harjoitusten lisäksi viime vuosina Ukrainassa on järjestetty lukuisia koulutuksia, joista ovat vastanneet muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Britannia. Koulutusten päätavoitteena on tehdä Ukrainan asevoimista yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, mutta käytännön tasolla kouluttaa muun muassa ohjaajia.
Kovalenko mainitsee esimerkinomaisesti, että amerikkalaiset ovat kouluttaneet 13 pataljoonaa prikaatitasolle ja britit puolestaan yli 12 000 sotilasta taktiselta operationaaliselle tasolle. Koulutusohjelmat jatkuvat edelleen.
79026b1c803686c5aafa36fe4ddbfed9321d431b0ad7b9d8e433558ca6f5e405.jpg

79026b1c803686c5aafa36fe4ddbfed9321d431b0ad7b9d8e433558ca6f5e405.jpg

Kiovassa sijaitsevassa toisen maailman sodan museossa on näyttely myös meneillään olevasta sodasta. Kirjava kattaus erilaisista univormuista sodan alkuvaiheessa kuvaa hyvin tilannetta, jossa Ukrainan armeija oli: jopa suuri osa univormuista tuli lahjoituksina. Nina Järvenkylä
Teknistä tukea
Ukrainan armeija on saanut ulkomailta runsaasti teknistä tukea. Pääasiassa tuki on ollut kypäriä, univormuja, suojavarusteita, pimeänäkökiikareita, panssaroituja ajoneuvoja sekä aseita kuten panssarintorjuntaohjuksia.
Kovalenko kertoo, että haasteena on laitteiden ylläpito. Nyt siihen on varattu budjettirahoitusta, mutta järjestelmän luomisessa oli omat haasteensa.
– Halusimme luoda luotettavan järjestelmän, johon kirjataan myös kadonneet ja vahingoittuneet varusteet, jotta myös lahjoittanut taho pystyy seuraamaan, mitä niille on tapahtunut sittemmin, hän kertoo.
Apua Ukraina tarvitsee ulkomailta edelleen, vaikka asevoimat onkin kehittynyt huimasti sitten vuoden 2014. Erityisinä haasteina tällä hetkellä ovat Kovalenkon mukaan muun muassa Ukrainan alueellinen puolustus sekä elektroninen sodankäynti, joihin hän toivoo myös Suomelta neuvoja ja apua.
Suurin haaste
Ukraina on käy edelleen suurta uudistusprosessia läpi sekä lainsäädännössä että käytännön toimissa niin puolustusvoimissa kuin monella muullakin hallinnon alalla. Maassa on uudistettu rajusti myös oikeuslaitosta.
Puolustusvoimien uudistuksesta erityisen haastavan tekee se, että maa käy samaan aikaan sotaa.
– Onko mikään muu maa tehnyt näin isoa uudistusta ja samaan aikaan puolustanut itseään sodassa? johtaja Oleg Melihov puolustusministeriöstä kysyy haastaen samalla arvostelijoita, joiden mielestä Ukrainan uudistukset ovat olleet liian hitaita tai niitä ei ole ollut tarpeeksi.
Hän jatkaa, että samaan aikaan Ukraina myös valmistautuu EU-integraatioon.
– Meillä ei ole mahdollisuutta eikä oikeutta virheisiin.
Toisena suurena haasteena Melihov pitää ihmisiä, tai tarkemmin ottaen heidän asenteitaan. Hän sanoo, että edelleen monet ukrainalaiset pelkäävät uudistumista ja haluavat jättää kaiken ennalleen.
– Olisi opittava kriittistä ajattelua ja oltava valmiita tekemään epätavallisiakin päätöksiä, hän toteaa.
Juttua varten on haastateltu eversti Hennadii A. Kovalenkoa, joka toimii Ukrainan asevoimien pääesikunnassa Nato- ja EU -osaston varajohtajana sekä Oleg Melihovia, joka toimii Ukrainan puolustusministeriön sotilaspoliittisen, strategisen suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön osaston johtajana. Lisäksi jutussa on käytetty lähteenä White Book 2017 the Armed Forces of Ukraine -julkaisua sekä muuta Ukrainan puolustusministeriön aineistoa.
Nina Järvenkylä
[email protected]
 
Back
Top