Ukrainan konflikti/sota

Tämä ei ole kiva ajatus. Mutta tietyllä tavalla toivoisin tähän pitkäkestoiseen eskaloimisella tavoiteltavaan uhan ylläpitoon ja käyttöön muutosta.

Valtioluonnetta Venäjään pohtien ja parhaiden saatavissa olevien tietojen mukaan arvioiden, ei tätä tule näkyvissä olevan tulevaisuuden suhteen leimaamaan muutos demokratiayhteiskunnaksi tai luopumiseksi ajatuksesta muiden valtioiden alueiden käytöstä, tosiasiallisesta Venäjän ymmärryksestä omien pyrkimyksiensä osana. Jättäen ko. valtioille rajallisen autonomian toimissaan valtio-alueilla.

Muuttaisiko avoin sota Ukrainassa mitään? Avaisiko pitkäkestoinen (jos näin olisi miehitysmuodossa tai muussa) sota uusia elementtejä itsenäisyyshaluja omaaville osille nykyistä Venäjää? Mikä olisi sisäpoliittisesti riski sodan pitkittyessä Ukrainassa, riittäisikö valtion propagandakoneiston teho vaikuttamisessa?
 
Onko ketään kuullut Krimin suunnalta al-Nashif? On tärkeää kunnioittaa eri kulttuureja että kansoja.
 
Jos olen syntynyt mustaksi niin onko se mun vika?
 
Neuvosto-Venäläisen metodin mukaisen väestösiirtoja sekä systemaattista indoktrinaatiota sisällään muun muassa pitävän valtion uudellenluonnin kautta itselleni epäilyksiä tuottaa Ukrainan yhtenäisyys. Mielelläni olisin tässä väärässsä.

"Lopullinen ratkaisu" tulee olemaan, jollakin aikavälillä, Venäjän hajoaminen osiinsa. Tuskin tulen tätä itse näkemään.

Ylläoleva toki vain huima arvaus. Mutta ei ilman pohjaa reaalimaailmaan.
 
Tämä ei ole kiva ajatus. Mutta tietyllä tavalla toivoisin tähän pitkäkestoiseen eskaloimisella tavoiteltavaan uhan ylläpitoon ja käyttöön muutosta.

Valtioluonnetta Venäjään pohtien ja parhaiden saatavissa olevien tietojen mukaan arvioiden, ei tätä tule näkyvissä olevan tulevaisuuden suhteen leimaamaan muutos demokratiayhteiskunnaksi tai luopumiseksi ajatuksesta muiden valtioiden alueiden käytöstä, tosiasiallisesta Venäjän ymmärryksestä omien pyrkimyksiensä osana. Jättäen ko. valtioille rajallisen autonomian toimissaan valtio-alueilla.

Muuttaisiko avoin sota Ukrainassa mitään? Avaisiko pitkäkestoinen (jos näin olisi miehitysmuodossa tai muussa) sota uusia elementtejä itsenäisyyshaluja omaaville osille nykyistä Venäjää? Mikä olisi sisäpoliittisesti riski sodan pitkittyessä Ukrainassa, riittäisikö valtion propagandakoneiston teho vaikuttamisessa?
Erittäin kivoja ajatuksia.

Uhkaa pyritään luomaan sekä laajentamaan. Hybridi / vaikuttamisen / operaation kautta ensisijaisesti.

Venäjän johdon tavoite-> Demokratia / Nato / EU / Yhdysvallat pyritään Kiinan ja yhteistyössä Iranin kanssa tuhoamaan.
 
Erittäin kivoja ajatuksia.

Uhkaa pyritään luomaan sekä laajentamaan. Hybridi / vaikuttamisen / operaation kautta ensisijaisesti.

Venäjän johdon tavoite-> Demokratia / Nato / EU / Yhdysvallat pyritään Kiinan ja yhteistyössä Iranin kanssa tuhoamaan.
Jossakin ei-niin-utooppisessa-vaihtoehdossa, pahin mitä kohtuullisen aikavälin valta/turvallisuuskokonaisuudelle voisi muutosta negatiiviseen tuoda, olisi Venäjän lähentyminen Kiinaan. Tuo voitaisiin poliittisella tasolla pakottaa kansaan (ko. maiden demokratia-taso huomioiden suorittaa halutusti). Todennäköistähän tuo ei ainakaan tässä ajassa tämän ajan spekseillä ole.

Tuo mahdollisuuden tynkä ei ole minkäänlainen yllätys-havainto länsimaille. Erilaisissa skenaarioissa tuo on laskennallinen, nollasta poikkeava mahdollisuus. Jotakin huomioonotettavaa.

Ukrainan kohtalo on osa tulevaa hegemonia-asetelmien hakua. Ukrainan osa on jossakin määrin tässä välineellinen.

Venäjä on jo nyt omilla toimillaan onnistunut luomaan epäyhtenäisyyttä Euroopan sisälle.

Paljas sota Ukrainassa ei välttämättä tässä palvelisi Venäjän etua? Pakottaen Euroopan (ainakin näennäisesti) yhtenäiseen rintamaan.

Mielestäni vaste Venäjän pyrkimyksiin takaisin suurvalta-valtioksi, tulisi olla selkeä, ehdottomasti ilmaistu ja tarvittaessa sotilaallista voiman käyttöä sisältävä. Näin ainakin Venäjän rajojen ulkopuolella.

Meille, Venäjän itsensä ilmaiseman etupiirin joukkoon kuuluville valtioille, kompromissien suunta ei itsenäistä valtiota tule palvelemaan.
 
Never surrender... "Olisitko valmis taistelemaan, vaikka lopputulos näyttäisi epäselvältä?"
Täytyy muistaa järkiperäisyys. Ei meidän idiootteja täydy olla.
 
Olisi pystynyt. Mutta ei viitsinyt. Ei nyt huvittanut. Tuonkaltaisia otsikoita on tullut liikaa nähtyä. Tuohon pystymättömyyteen oli luonteeltaan ydinsyynä suomalaisen kansan yhtenäisyys aikana jolloin vastassa oli ylivertaisin resurssein varustettu vihollinen.

Vihollinen oli nimenomaan vihollinen. Niin punaisille kuin valkoisillekin. Ei unohdeta eikä muuksi tuota kirjoiteta.

Seuraavan kerran kun vastaan tulee tuollainen; "ei viitsitty valloittaa" -tyyppinen paskaotsikko, laitetaan vaikka asiasta toimitukseen palautetta?
 
Täytyy muistaa järkiperäisyys. Ei meidän idiootteja täydy olla.
Tämä nyt melko kauaksi Ukrainasta menee, mutta asian ollessa oikea. Kyllä taistella täytyy. Vaikka lopputulos kuinka raskas vaikuttaisi olevan. Raskainta on hävitä ilman vastarintaa. Kenenkään kusitolpaksi ei kannata ryhtyä. Varsinkaan valloittajan. Se, mistä suunnasta mahdollinen valloittaja saapuisi, on kaikille totaaliselvää.

Ryssää ei tarvitse pelätä. Ryssä pitää ottaa huomioon. Ryssä on olemassa. Toivottavasti ei kuitenkaan omissa ajatuksissa, niin että mihinkään omaa valtaa kaventaviin kompromissien jälkeisiin todellisuuksiin oltaisiin valmiita.

Osa (muka-itsenäisen) ajattelun spektriä on tässä, ryssä yrittää vaikuttaa meíhin. Osa vaikutuksen itseensä imee, nielee ja maiskuttelee. Tekee itsestään työkalun. Venäläisen työkalun, Suomen nakertamiseksi. Saatanan taltat.
 
Never surrender... "Olisitko valmis taistelemaan, vaikka lopputulos näyttäisi epäselvältä?"
Näinpä. Joskus se punainen viiva on vain pakko piirtää ja todeta, ettei askeltakaan taaksepäin. Yksilöiden, joukkojen ja valtioiden tasolla. Joskus vain on pakko vuotaa verta.
 
Tämä nyt melko kauaksi Ukrainasta menee, mutta asian ollessa oikea. Kyllä taistella täytyy. Vaikka lopputulos kuinka raskas vaikuttaisi olevan. Raskainta on hävitä ilman vastarintaa. Kenenkään kusitolpaksi ei kannata ryhtyä. Varsinkaan valloittajan. Se, mistä suunnasta mahdollinen valloittaja saapuisi, on kaikille totaaliselvää.

Ryssää ei tarvitse pelätä. Ryssä pitää ottaa huomioon. Ryssä on olemassa. Toivottavasti ei kuitenkaan omissa ajatuksissa, niin että mihinkään omaa valtaa kaventaviin kompromissien jälkeisiin todellisuuksiin oltaisiin valmiita.

Osa (muka-itsenäisen) ajattelun spektriä on tässä, ryssä yrittää vaikuttaa meíhin. Osa vaikutuksen itseensä imee, nielee ja maiskuttelee. Tekee itsestään työkalun. Venäläisen työkalun, Suomen nakertamiseksi. Saatanan taltat.
Yhdyn tähän. Todella osuvaa ja ytimekästä viestintää suuntaan joka oikea, mutta ei kuitenkaan väärä tahi epäsuhtainen.
 
Venäjä näyttää suuntaa sille että länsi olisi Kazastanin tilanteen takana. Ihan normaalia Stalin aikaista vainoharhaa. Ihmiset nyt eletään tätä päivää. NL aikaa.

Ei helvetti että itänaapurissa katsotaan että taas lännen syy tämä poliittinen tilanne.

Niin kaikki tarkka-ampujat, jotka ampuvat ihmisiä kaduille, niin tietysti myös lännestä.

Laittakaa nyt ne viimeisetkin internet sivut sulki. Ja Toki Ukrainaan viitataan ei helvetti mitä tyhmyyttä ja propagandaa tää ryssä puhaa.
 
Back
Top