Ruuvia kiristävän Venäjän kanssa pitää jatkaa vuoropuhelua, kunhan ylimitoitetut vaatimukset edelleen torjutaan, sanoo presidentti Niinistö – "Kylmimmän kylmän sodan jännitteet"
Suomi on valmis Venäjän ja USA:n ulkoministeritapaamisen pitopaikaksi, jos niin halutaan.STT–Niilo Simojoki ja Suomenmaa 18.2.2022 18:58, muokattu 18.2.2022 19:15
A–A+
Turvallisuuspolitiikka
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjä lisää toimillaan jatkuvasti jännitteitä Ukrainassa sekä suhteissaan länteen. Hänen mukaansa vuoropuhelua Venäjän kanssa kannattaa kuitenkin jatkaa.
– Täytyy huomioida, että vaikka ruuvi kiristyy, niin kysymys ei ole siitä, että Venäjän vaatimukset etenisivät. Sama torjunta on päällä, Niinistö sanoo STT:n puhelinhaastattelussa Münchenistä.
Hänen mukaansa Venäjän vaatimukset esimerkiksi Naton ovien sulkemisesta Yhdysvaltain joukkojen ja kaluston vetämisestä pois Naton itäisimmistä jäsenmaista ovat olleet koko ajan ylimitoitettuja, eivätkä ne siitä ole lientyneet vaan pikemminkin päinvastoin. Tämä on ollut aivan tietoista toimintaa tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, Niinistö sanoo.
PRESIDENTTI ei lähde arvioimaan, millainen sopimus riittäisi Venäjälle, mutta tilanteen kannalta maksimaalinen tavoite olisi hänen mukaansa Ukrainan tilanteen selvittäminen jotenkin Minsk 2 -sopimuksen pohjalta. Se ei olisi helppoa, sillä sopimuksen sisällöstä riittää tulkintaerimielisyyksiä.
Lisäksi länsi ja Venäjä voisivat kyetä sopimaan joistain luottamusta lisäävistä toimista esimerkiksi sotaharjoitusten läpinäkyvyydessä sekä kenties edistyä asevalvontakysymyksissä erityisesti ohjusten osalta.
– Nämä minä näen maksimina, mutta riittävätkö ne? Siihen kykenevät vastaamaan vain venäläiset, Niinistö sanoo.
EDELLISEN kaltaisen neuvotteluratkaisun ”hyvin huonot vaihtoehdot” ovat Niinistön mukaan joko laajamittainen sota tai jämähtäminen nykyisen kaltaiseen jännitteiseen tilanteeseen, jossa tapahtuu jatkuvasti jotain pientä tai suurempaa.
– En lähde arvioimaan todennäköisyyksiä, mutta totean vaan, että tuo kolmaskin vaihtoehto on todella huono, Niinistö tähdentää.
Laajamittainen sota Ukrainassa olisi Niinistön mukaan suuri eurooppalainen inhimillinen tragedia, joka heijastuisi lännen ja idän suhteiden kiristymisen myötä myös suomalaisiin.
– Kun tähän yhdistyy pakotteita ja mahdollisia vastapakotteita, niin jännitteet ovat sen jälkeen kylmimmän kylmän sodan tasolla, Niinistö kuvailee.
Hänen mukaansa toistaiseksi Itämeren alue vaikuttaa hieman yllättäen rauhallisemmalta tai ainakin vähemmän aseistetulta kuin aiemmin Venäjän siirrettyä joukkojaan Kaliningradista. Suomen intressi on, ettei tilanne tästä paljon muuttuisi.
– Jos Itämeri on jännitteinen, tuntisimme sen nahoissamme, Niinistö sanoo.
VENÄLÄINEN RIA-uutistoimisto kertoi aiemmin perjantaina Suomen olevan mahdollinen isäntämaa Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien Antony Blinkenin ja Sergei Lavrovin seuraavalle tapaamiselle. Niinistön mukaan Suomi ei ole aktiivisesti tehtävään tarjoutunut.
– Mutta olemme ilmoittaneet, että jos tarvetta on, niin kyllä me tarjoamme hyviä palveluksia, Niinistö kertoi.
Suomen presidentti on esiintynyt viime viikkoina poikkeuksellisen paljon kansainvälisen median haastatteluissa. Niinistön mukaan on vähän liioittelua väittää, että hänellä on valtiojohtajista parhaat yhteydet Vladimir Putiniin Angela Merkelin jätettyä Saksan johdon. Putin ajatusten ylimmäiseksi tulkiksi Niinistö ei ainakaan ilmoittaudu.
– En minä usko, että niitä kovinkaan moni ihminen maailmassa kykenee tulkitsemaan, hän sanoo.