Eiköhän näitä kaikkia ole pohdittu ja jopa varauduttu monenlaisiin vaiheisiin...Niin hyökkäyksen kuin puolustuksenkin osalta.
- selvää lienee että puolustuksella on monta etua puolellaan...hyökkääjä joutuu jo lähtökohtaisesti varautumaan tilanteeseen.
- siksi hyökkäykseen tarvitaankin vähintään viisinkertainen ylivoima jos edes aiotaan saada tuloksia..
- joukkojen määrä korreloi myös tappiohin joita koituu suojaamattomana etenevälle hyökkääjälle suhteellisesti vielä lukumäärääkin enemmän.
Venäjän taktiikassa ei juurikaan pyritä välttelemään tappioita...Armeijan johdossa nähdään että "musikkaa" riittää lähes rajattomasti tapettavaksi.
- toisaalta jää nähtäväksi kuinka innokkaasti hyökkäys toteutuu?..siis pystyykö rosgardin joukko samanlaiseen painostukseen joukkojen takana kuin kommunistiaikojen politrukkiarmeija.
- Stalinin politrukit ylläpitivät äärimmäisen kovaa kuria taistelujoukkojen takana. Yksittäistä sotilasta uhkasi kuolema niin edestä kuin takaakin.
- jää nähtäväksi miten hyökkääjien moraali kestää suuriksi (jopa useisiin kymmeniintuhansiin kaatuneihin jne.) nousevia tappioita?
- veikkaisin että hyökkäys tyssääntyy viimeistään siinä vaiheessa kun hyökkäävän miehistön tappiot (kaatuneet ja haavaoittuneet) kasvaa 30-40 %:iin ja kalustosta menetetään yli puolet.
Toivottavasti ukrainalaiset ovat joukkojen käytön osalta jo hieman viisastuneet (länsimainen koulutus?) ja toisaalta puolustajan asemassa tilanne on jo lähtökohtaisesti parempi.
- toki puolustuksessakin joudutaan varautumaan menetyksiin, vaikka ne jäävät kokonaisuudessaan todennäköisesti vain murto-osiin hylkkääjän tappioista.
- voidaan myös olettaa että omaa kotimaataan puolustavien ukrainalaisten moraali (=taistelutahto) on kertaluokkaa korkeammalla tasolla kuin hyökkääjillä.
Mutta..jotenkin tuntuu vielä edelleenkin siltä ettei Venäjä ole hyökkäämässä..Se olisi noin pienillä joukoilla liian suuri riski..jopa käytännössä mahdoton tehtävä menestyksen kannalta.
- mahdollisesti pyritään valtaamaan lisää alueita Luhanskin ja Donetskin ympäristöstä sekä uhkailemaan tykistöllä jne. rajan takaa muuallakin.
- enkä ole muutenkaan vakuuttunut siitä että Venäjän armeijassa olisi samanlaista sotaintoa kuin varsinaisilla Kremlin rikollisilla johtajilla.
- ja vaikka armeijan korkein johto olisikin entisiä kommunisteja sekä ns. "silovikkeihin" lukeutuvia, niin olisiko nuorempi upseerikaarti samalla tavalla sitoutuneita?
Ja, lisäksi vielä sekin että haluaako armeijan johdossa itselle (ja koko armeijalle) samanlaista "poliitista päällystakkia" kuin Neuvostoliiton aikaiset politrukit?
- nimittäin näyttää hieman siltä että Putinin kaartilla on jonkinlainen "erikoisasema" Venäjän diktatuurihallinnon taustavoimana (esim. FSB:n ohella).
Vaikka tätä ei ole kovin paljoa nostettu esille niin - kas kummaa - tästäkin armeijan ja sisäisen turvallisuuden "hallintorakennelmasta" löytyy paljon samanlaisuutta Hitlerin natsihallintoon. Tiedetään että suuri määrä natsisaksan jäämistöä joutui sodan jälkeen venäläisille ja osaa siitä hyödynnettiin myös Stasi/DDR:n aikana Itä-Saksassa. Kaikki tämä on varsin tuttua asiaa venäläisille ja viime kädessä myös Putinille. Hän palveli aikoinaan nuorena KGB:n upseerina Dresdenissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Natsi-Saksa
https://www.businessinsider.com/vla...iet-secret-agent-who-helps-thwart-the-nazis-2