Tie rauhaan? Näin Putin säilyttäisi kasvonsa sodan lopussa
Venäjän kohtaama vastarinta Ukrainassa osoittaa, että maan sotilaallinen valloitus on yhä epätodennäköisempää. Tie ulos sodasta käyneekin neuvottelupöydän kautta, mutta se vaatii molemmilta mailta uhrauksia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi haastattelun CNN:lle tällä viikolla. Zelenskyi on edelleen Kiovassa. CNN
Riikka Nyman
[email protected]
Tänään klo 6:56
Venäjä ja Ukraina kokoontuivat torstaina jälleen yhteisen neuvottelupöydän ääreen hakemaan ratkaisua Venäjän hyökkäyssotaan. Neuvotteluyhteyden löytyminen ja sen pitäminen auki on itsessään hyvä asia, mutta vielä sovun löytyminen antaa odottaa itseään.
– Tällä hetkellä kumpaakaan osapuolta ei vielä satu niin paljon, että olisi valmis luovuttamaan, arvioi lehtori
Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
Käihkö ei näe, että Ukraina saisi häädettyä Venäjää maaltaan ilman jonkinlaista rauhansopimusta. Se tarkoittanee kompromissia, jossa molemmat valtionpäämiehet ottavat kontolleen tappioita.
– Tämä on Putinin sota. Hän on laittanut oman arvovaltansa peliin ja haluaa jotain, ennen kuin lähtee Ukrainasta.
Toistaiseksi osapuolten näkemykset ovat liian kaukana toisistaan, että sopua voisi syntyä ilman kasvojen menetystä. Venäjä kun on kohdannut sodan ensimmäisen viikon aikana tiukkaa vastarintaa, mihin se ei näytä valmistautuneen.
Asiantuntija arvioi Venäjän lähteneen ”soitellen sotaan” ja onnistuneet neuvottelut edellyttävät että presidentti Vladimir Putin ei menetä kasvojaan. AOP/EPA
”Soitellen sotaan”
Käihkö arvioi Venäjän hyökkäyksen epäonnistuneen alussa, kun ukrainalaisten taistelutahto aliarvioitiin.
– Venäjä meni vähän soitellen sotaan, eikä ollut valmistautunut vastarintaan hyvin, jos ollenkaan, Käihkö sanoo.
Hän arvioi Putinin lähteneen hyökkäykseen ylimielisesti. Vielä viime kesänä Putin puhui venäläisistä ja ukrainalaisista yhtenä ja samana kansana. Käihkö pitää mahdollisena, että Putin ei ole uskonut vastarintaan.
– Hyökkäyksessä on mennyt hyvin paljon vikaan. Ajatus Ukrainan hallinnon korvaamisesta nopeasti torppaantui heti.
Sodan toisessa vaiheessa, ensimmäisten päivien jälkeen, Venäjä joutui miettimään strategiaansa uudelleen: Miten päästä eroon ukrainalaisten vastarinnasta? Vastauksena näyttää olevan lisääntynyt väkivalta ja iskut siviilikohteisiin. Venäjän on raportoitu pommittaneen muun muassa sairaaloita ja asuinrakennuksia.
Kompromissi odottaa
Samaan aikaan Ukrainassa taistelutahto on pysynyt korkealla ja kansalaiset auttavat sotilaita talkoovoimin muun muassa polttopulloja valmistamalla.
– Ukrainan alistaminen sotilaallisesti ei näytä mahdolliselta, Käihkö sanoo.
Ja jos sotilaallinen voitto Ukrainasta ei tule kysymykseen, jää jäljelle kompromissin sisältävä rauhansopimus. Venäjä on vaatinut Ukrainalta puolueettomuutta.
Käihkö ei lähde arvioimaan, minkälainen sisältö kekseliäästi muotoillussa puolueettomuussopimuksessa voisi tarkemmin olla. Tärkeää olisi, että sekä Ukrainan presidentti
Volodymyr Zelenskyi että Venäjän
Vladimir Putin voisivat säilyttää kasvonsa omien kansalaistensa edessä.
Toisin sanoen Zelenskyin ei tarvitsisi myöntää sotilaallista tappiota ja Putin voisi sanoa onnistuneensa tavoitteessaan ”neutralisoida” Ukraina.
Aika Ukrainan puolella
Sodan kestoa voi vain arvailla. Ukraina on onnistunut ensimmäisen viikon aikana puolustautumaan ja pitämään pääkaupunki Kiovan hallussaan.
– Aika voi olla Ukrainan puolella. Jos Kiova olisi alussa miehitetty nopeasti, tilanne olisi ratkennut ehkä nopeammin, Käihkö sanoo.
Hän huomauttaa, että sodan hinta Venäjälle nousee päivä päivältä. Hinta nähdään kauppapakotteina, tavallisten kansalaisten kukkaroissa, kulttuuri- ja urheiluboikotteina ja Venäjän eristämisenä. Sitten on vielä ihmishenget.
– Venäjä ei ole suostunut sanomaan tätä sodaksi, mutta Ukrainassa soditaan ja sieltä tulee arkkuja kotiin.
Jos konkreettiset tappiot alkavat näkyä enemmän ja enemmän myös Venäjälle, on se omiaan luomaan Putinille painetta saada sota loppumaan. Se olisi omiaan lisäämään motivaatiota kompromissiin.
Iltalehti lahjoittaa 50 prosenttia tämän päivän lehden irtonumeromyyntiensä tuotoista Ukrainan hyväksi. Lisäksi Iltalehti antaa ilmaista mainostilaa verkkosivuiltaan yhteistyökumppaninsa Suomen Punaisen Ristin lahjoituskampanjalle Ukrainan hyväksi.
Voin kertoa että siitä tulisi haetuin joukko-osasto ikinä.
