Muuten samaa mieltä mutta sitä länkytystä tuli kyllä tuolta toiseltakin laidalta. Vieläkin vituttaa kun miettii kuinka edellisellä työnpaikalla tätä paskasakkia hyysätiin.
Näkökulma: Sunnuntaina Nato-Viro oli parin sekunnin päässä sodasta
Yksi asia on Virolle vieläkin tärkeämpi kuin oman maanpuolustuksen kehittäminen, kirjoittaa toimittaja Sami Lotila.
Viron pääministeri Kaja Kallas emännöi kuun alussa Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä Tapan sotilastukikohdassa. ALL OVER PRESS
Sami Lotila
Tänään klo 9:05
Täältä Virosta katseltuna suomalainen Nato-keskustelu näyttää äärimmäisen tunnepohjaiselta. Pragmaattinen, käytännönläheinen virolainen osaa tai ainakin pyrkii sulkemaan tunteensa ulkopuolelle, kun hän tekee tärkeitä päätöksiä.
Viro liittyi Natoon, koska sillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Sen oli liityttävä. Virolla ei ollut uskottavaa omaa maanpuolustusta, ja on erittäin kyseenalaista, onko sillä sitä vieläkään.
Täällä Virossa monikaan ei uskalla väittää, että virolaiset kykenisivät tekemään maahan tunkeutuvaa vihollista vastaan samanlaista ja yhä pitkäkestoista vastarintaa kuin Ukraina. Viron armeijan useat aselajit ovat olemassa lähinnä vain paperilla, ja lisäksi maa on kooltaan niin pieni, ettei siinä ole paljoa puolustettavaa.
Virolaisten todellinen maanpuolustustahto on arvoitus, mutta voi olla niinkin, että se on yhtä luja tai jopa lujempi kuin ukrainalaisilla. Varmaa ainakin on se, että se on kasvanut roimasti viimeisen 10 vuoden aikana, ja etenkin aivan viime viikkoina.
Suomella on vahva oma armeija, omakohtaisia perinteitä maanpuolustuksessa, sekä todellinen kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus.
Suomella myös on naapurimaa, johon sillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet, jonka kanssa se on talouden ja yhteiskunnan kehityksessä suurin piirtein samalla viivalla ja jonka kanssa se voi ja haluaa rakentaa puolustustaan.
Virolla sellaista naapuria ei ole toistaiseksi ollut.
Ei velaksi
Se on selvä, että Viro on nyt huomattavasti paremmin puolustettu kuin vielä 10 vuotta sitten, mutta siitä huolimatta se tarvitsee yhä ulkopuolista turvaa, ja tulee varmasti tarvitsemaan sitä jatkossakin.Mitä lähempää se sitä saa, sen parempi.
Omia ilmavoimia Virolla ei käytännössä ole, mutta hävittäjäkoneita se ei aio ostaa jatkossakaan, sillä ne ovat kalliita eikä Viro suostu ottamaan niihin lainaa – toisin kuin esimerkiksi Suomi.
Viron hallitusta pyörittävä Reformipuolue ei halua kehittää maanpuolustusta velkarahalla edes nyt, kun sodasta on tullut Virollekin entistä konkreettisempi uhka.
Tässäkin tilanteessa Viro haluaa säilyttää maineensa Euroopan velattomimpana maana. Se on keskeisimpiä ellei keskeisin osa sitä menestystarinaa, jota virolaiset maastaan ulkomailla rakentavat. Se on Viron kansallisen identiteetin ehdoton kulmakivi.
Virolla kyllä on Ämarin lentotukikohdassaan tälläkin hetkellä Nato-maiden hävittäjäkoneita, neljä Miragea Ranskasta. Käytännössä niillä on vain symbolinen merkitys. Kymmenien tai satojen vihollishävittäjien lähestyessä ne todennäköisesti lennettäisiin nopeasti turvaan Viron ulkopuolelle.
Suomessa hävittäjiä on enemmän ja Suomesta noustessaan ne lähtisivät ja ehtisivät Viroon ottamaan vastaan hyökkäyksen ensimmäistä aaltoa, mutta vain mikäli Suomi olisi osa Natoa.
Naton Jens Stoltenberg puhui Tapan tukikohdassa kuun alussa. Taustalla Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson ja Viron Kallas. ALL OVER PRESS
Ukrainan sodan aikana Nato on yhä uudelleen korostanut sitä, että sodalle olisi löydettävä diplomaattinen ratkaisu. Nato ei halua suoraan sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa. Samaan aikaan Nato-maat kuitenkin kilvan katkaisevat suhteitaan Venäjään − eikä Virolla ole sellaisia edes ollut enää pitkään aikaan. Sotaa kutsutaan diplomatian jatkeeksi, joten voiko Viron siis sanoa olevan jatkuvasti askelen päässä sodasta?
Erityisen lempeää diplomatiaa Viron pääministeri ei ole osoittanut Suomeakaan kohtaan kertoessaan koronakriisin eräässä lakipisteessä viime vuoden alkukesällä, ettei hän luota Suomen hallituksen lupauksiin.
Jokohan luottamus on palautunut?
Kylmä hiki
Vaikka Viro esiintyy kansainvälisillä areenoilla äärimmäisen kärkkäästi ja jopa sotaisasti Venäjää kohtaan, ei se ole tehnyt käytännöllisesti katsoen juurikaan mitään omien asukkaidensa turvallisuuden eteen mahdollisen sodan syttyessä.Edes pääkaupungissa Tallinnassa ei ole kunnollisia pommisuojia, ei toimivia hälytyssireenejä, eikä edes tekstiviestipohjaista tai vastaavaa tiedotusjärjestelmää. Sellaisten luomista ja ylläpitämistä on toistaiseksi pidetty Virossa liian kalliina.
Tässäkin asiassa on menty budjettikuri edellä.
Rahallisten panostusten vähäisyydestä saattaa johtua sekin, ettei venäjänkielisen Itä-Viron virolaistaminen ole oikein onnistunut vaikka aikaa on ollut 30 vuotta. Viron yleisradioyhtiön ERR:n Narvan toimittaja Jüri Nikolajev kertoi tällä viikolla Maaleht-lehdessä, että kaksi kolmasosaa narvalaisista pitää Vladimir Putinin puolta.
Virossa johtavatkin poliitikot ja diplomaatit ja maanpuolustuksesta vastaavat henkilöt suhtautuvat mahdolliseen sotaan suomalaisittain katsoen erikoisen kepeästi. Tässä kohdin virolainen pragmaattisuus rakoilee. Sitä ei haluta ymmärtää, mitä sota merkitsisi pienelle Viron kansalle.
Minulla ainakin nousi kylmä hiki otsalle, kun katselin Viron tv:stä Viron Kiovan suurlähettilään haastattelua. Hän antoi sen Virossa. Puheeksi haastattelussa tuli se, miten Venäjä oli viikko sitten sunnuntaina pommittanut sotilaskoulutuskeskusta parinkymmenen kilometrin päässä Puolasta.
Haastattelija kysyi, että mitä jos yksi kaukaa ammuttu ohjus olisi harhautunut vahingossa Puolan puolelle rajaa. ”Sitten me olisimme sodassa”, lähettiläs totesi kylmänviileästi tarkoittaen Natoa, ja sen mukana Viroa.
Se, olisiko Viro nyt sodassa Venäjää vastaan, oli siis kiinni vain parista sekunnista.
Niin kauan ohjukselta kestää lentää 20 kilometriä.
Tyrsky
Eversti
Eli se ei uskalla syödä, ei nukkua ei liikkua. Se on 69v ja ehkä sairas. Ja todnäk Pientä ressinpoikasta. Sydänkohtaukseen toi ennemmin saa.
Hyvä hyvä! Tämä antaa osviittaa siihen että vanja ei kykene muuttanaan nopeasti nykyistä toimintatapaansa, eli se vain jatkaa aiempaa lihamyllyn syöttämistä, koska Putikka itse keskittyy vainoharhoissaan pesemään pomoporrasta sekä pysymään hengissä ja vastaavasti tämä pomoporras itse keskittyy pysymään hengissä. Tästä johtuen sieltä tuleva keskittyminen Ukrainan toiminnan kehittämiseen jäänee puolivillaiseksi puuhasteluksi. ("harmi")
Tässä Putinin "Operaatio Kevätsiivouksessa" on huomioitava se tosiasia että hän on itse KGB-taustainen ja hänen luottomiehistönsä on täynnä KGB-taustoista tulleita miehiä. Näistä esimerkkeinä:
- Nikolai Patrushev. Nykyään turvallisuusneuvoston sihteeri ja tätä ennen FSB:n päällikkönä 1999-2008. Palveli KGB:ssä samaan aikaan Putinin kanssa.
- Sergei Ivanov. Putinin erityisedustaja ja entinen puolustusministeri (2001-2007). Palveli aikoinaan KGB:ssä samalla osastolla Putinin kanssa.
- Sergei Naryshkin. SVR:n johtaja. Palveli aikoinaan KGB:ssä vakoojana
- Aleksandr Bortnikov. FSB:n johtaja ja on ilmeisesti Navalnyin myrkytyksen takana. Palvellut myös KGB:ssä Pietarissa 1975 lähtien.
...eli siinä vaiheessa kun näitä kavereita aletaan moppaamaan pois Kremlin Norsunluutorneista niin voidaankin jo sanoa että Putinilla ei ole enää hallintokoneistossaan niitä "hyviä ja vanhoja kavereita aikojen takaa".
Tämä peikko onnistuu jotenkin lentämään Suomessa tutkan alla vaikka Virossa tiedetään tarkkaan yhteydet isä aurinkoisen koneistoon. Sitäkin voisi ääneen miettiä että kuka Suomessa Viro-vastaisuudesta hyötyy. Onneksi ammattilaiset tuntuu sentään olevan kartalla..Näkökulma: Sunnuntaina Nato-Viro oli parin sekunnin päässä sodasta
Yksi asia on Virolle vieläkin tärkeämpi kuin oman maanpuolustuksen kehittäminen, kirjoittaa toimittaja Sami Lotila.
Viron pääministeri Kaja Kallas emännöi kuun alussa Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä Tapan sotilastukikohdassa. ALL OVER PRESS
Sami Lotila
Tänään klo 9:05
Täältä Virosta katseltuna suomalainen Nato-keskustelu näyttää äärimmäisen tunnepohjaiselta. Pragmaattinen, käytännönläheinen virolainen osaa tai ainakin pyrkii sulkemaan tunteensa ulkopuolelle, kun hän tekee tärkeitä päätöksiä.
Viro liittyi Natoon, koska sillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Sen oli liityttävä. Virolla ei ollut uskottavaa omaa maanpuolustusta, ja on erittäin kyseenalaista, onko sillä sitä vieläkään.
Täällä Virossa monikaan ei uskalla väittää, että virolaiset kykenisivät tekemään maahan tunkeutuvaa vihollista vastaan samanlaista ja yhä pitkäkestoista vastarintaa kuin Ukraina. Viron armeijan useat aselajit ovat olemassa lähinnä vain paperilla, ja lisäksi maa on kooltaan niin pieni, ettei siinä ole paljoa puolustettavaa.
Virolaisten todellinen maanpuolustustahto on arvoitus, mutta voi olla niinkin, että se on yhtä luja tai jopa lujempi kuin ukrainalaisilla. Varmaa ainakin on se, että se on kasvanut roimasti viimeisen 10 vuoden aikana, ja etenkin aivan viime viikkoina.
Suomella on vahva oma armeija, omakohtaisia perinteitä maanpuolustuksessa, sekä todellinen kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus.
Suomella myös on naapurimaa, johon sillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet, jonka kanssa se on talouden ja yhteiskunnan kehityksessä suurin piirtein samalla viivalla ja jonka kanssa se voi ja haluaa rakentaa puolustustaan.
Virolla sellaista naapuria ei ole toistaiseksi ollut.
Ei velaksi
Se on selvä, että Viro on nyt huomattavasti paremmin puolustettu kuin vielä 10 vuotta sitten, mutta siitä huolimatta se tarvitsee yhä ulkopuolista turvaa, ja tulee varmasti tarvitsemaan sitä jatkossakin.
Mitä lähempää se sitä saa, sen parempi.
Omia ilmavoimia Virolla ei käytännössä ole, mutta hävittäjäkoneita se ei aio ostaa jatkossakaan, sillä ne ovat kalliita eikä Viro suostu ottamaan niihin lainaa – toisin kuin esimerkiksi Suomi.
Viron hallitusta pyörittävä Reformipuolue ei halua kehittää maanpuolustusta velkarahalla edes nyt, kun sodasta on tullut Virollekin entistä konkreettisempi uhka.
Tässäkin tilanteessa Viro haluaa säilyttää maineensa Euroopan velattomimpana maana. Se on keskeisimpiä ellei keskeisin osa sitä menestystarinaa, jota virolaiset maastaan ulkomailla rakentavat. Se on Viron kansallisen identiteetin ehdoton kulmakivi.
Virolla kyllä on Ämarin lentotukikohdassaan tälläkin hetkellä Nato-maiden hävittäjäkoneita, neljä Miragea Ranskasta. Käytännössä niillä on vain symbolinen merkitys. Kymmenien tai satojen vihollishävittäjien lähestyessä ne todennäköisesti lennettäisiin nopeasti turvaan Viron ulkopuolelle.
Suomessa hävittäjiä on enemmän ja Suomesta noustessaan ne lähtisivät ja ehtisivät Viroon ottamaan vastaan hyökkäyksen ensimmäistä aaltoa, mutta vain mikäli Suomi olisi osa Natoa.
Naton Jens Stoltenberg puhui Tapan tukikohdassa kuun alussa. Taustalla Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson ja Viron Kallas. ALL OVER PRESS
Ukrainan sodan aikana Nato on yhä uudelleen korostanut sitä, että sodalle olisi löydettävä diplomaattinen ratkaisu. Nato ei halua suoraan sotilaalliseen konfliktiin Venäjän kanssa. Samaan aikaan Nato-maat kuitenkin kilvan katkaisevat suhteitaan Venäjään − eikä Virolla ole sellaisia edes ollut enää pitkään aikaan. Sotaa kutsutaan diplomatian jatkeeksi, joten voiko Viron siis sanoa olevan jatkuvasti askelen päässä sodasta?
Erityisen lempeää diplomatiaa Viron pääministeri ei ole osoittanut Suomeakaan kohtaan kertoessaan koronakriisin eräässä lakipisteessä viime vuoden alkukesällä, ettei hän luota Suomen hallituksen lupauksiin.
Jokohan luottamus on palautunut?
Kylmä hiki
Vaikka Viro esiintyy kansainvälisillä areenoilla äärimmäisen kärkkäästi ja jopa sotaisasti Venäjää kohtaan, ei se ole tehnyt käytännöllisesti katsoen juurikaan mitään omien asukkaidensa turvallisuuden eteen mahdollisen sodan syttyessä.
Edes pääkaupungissa Tallinnassa ei ole kunnollisia pommisuojia, ei toimivia hälytyssireenejä, eikä edes tekstiviestipohjaista tai vastaavaa tiedotusjärjestelmää. Sellaisten luomista ja ylläpitämistä on toistaiseksi pidetty Virossa liian kalliina.
Tässäkin asiassa on menty budjettikuri edellä.
Rahallisten panostusten vähäisyydestä saattaa johtua sekin, ettei venäjänkielisen Itä-Viron virolaistaminen ole oikein onnistunut vaikka aikaa on ollut 30 vuotta. Viron yleisradioyhtiön ERR:n Narvan toimittaja Jüri Nikolajev kertoi tällä viikolla Maaleht-lehdessä, että kaksi kolmasosaa narvalaisista pitää Vladimir Putinin puolta.
Virossa johtavatkin poliitikot ja diplomaatit ja maanpuolustuksesta vastaavat henkilöt suhtautuvat mahdolliseen sotaan suomalaisittain katsoen erikoisen kepeästi. Tässä kohdin virolainen pragmaattisuus rakoilee. Sitä ei haluta ymmärtää, mitä sota merkitsisi pienelle Viron kansalle.
Minulla ainakin nousi kylmä hiki otsalle, kun katselin Viron tv:stä Viron Kiovan suurlähettilään haastattelua. Hän antoi sen Virossa. Puheeksi haastattelussa tuli se, miten Venäjä oli viikko sitten sunnuntaina pommittanut sotilaskoulutuskeskusta parinkymmenen kilometrin päässä Puolasta.
Haastattelija kysyi, että mitä jos yksi kaukaa ammuttu ohjus olisi harhautunut vahingossa Puolan puolelle rajaa. ”Sitten me olisimme sodassa”, lähettiläs totesi kylmänviileästi tarkoittaen Natoa, ja sen mukana Viroa.
Se, olisiko Viro nyt sodassa Venäjää vastaan, oli siis kiinni vain parista sekunnista.
Niin kauan ohjukselta kestää lentää 20 kilometriä.
Kuvaa kyllä Viroa hyvin. Se on ylpeä velattomuudestaan eikä halua rakentaa puolustustaan velkarahalla. Mainitsee vertailuna, että Suomi ostaa hävittäjät velalla. Viro kuitenkin enemmän kuin lämpimästi toivottaa nämä velkarahalla ostetut hävittäjät suojakseen.
Eipä tuohon voi muuta sanoa kuin, että investointeihin usein otataan lainaa joka sitten maksetaan pois pidemmällä aikavälillä.
Älkää nyt herranjumala näitä Lotilan juttuja ottako ilman vuorellista suolaa. Täysin doktriini mukaista propagandaa. Totuuden siemen joukossa mutta aktiivisesti mustamaalaa Viroa jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Suoraan taas syöttöä Kremlin lapaan.
Sako
Eversti
On tuossa sikäli perää, että Viro on asukastiheydeltään tuplat Suomeen verrattuna ja kevyseti varustettujen suhteellisesti isojen maavoimien rakentaminen olisi mahdollista myös taloudellisesti. Ukrainasta nähdään, että ei tarvitse jokaisen joukkoyksikön olla panssaroitu ja Naton jäsenenä varastot voitaisiin pitää suht matalina materiaalin osalta.
Venäjällä käyneen Jukan video näyttää, kuinka Suomeen kulkevasta "mökkitiestä" on tullut tuliterä valtaväylä: "Kuin lentokentän kiitotietä olisi ajanut"
Jukka jakoi videokuvaa roadtripiltä: Katso kuinka tie on muuttunut "mökkitiestä" valtaväyläksi.
JULKAISTU 16.03.2022 07:56
Venäjä on viime vuosina kunnostanut hurjasti Murmanskin ja Karjalan tieverkostoa. Puolustusvoimien entinen komentaja kertoo MTV Uutisille, mistä tieinfrastruktuurin uudistaminen voi kertoa.
Joensuulainen Jukka Ratilainen oli vuonna 2019 "roadtripillä" Karjalan ja Murmanskin alueella Venäjällä ystävänsä kanssa.
Ratilainen ajoi Murmanskiin menevää tietä pohjoiseen ja sieltä aina Tiiksin ja Kostamuksen kautta Vartiuksen raja-asemalta takaisin Suomeen.
Hän kertoo tällöin ihmetteleensä kovasti, miten Karjalan ja Murmanskin tieverkosto oli kokenut valtavia muutoksia. Ero oli kuin yöllä ja päivällä.
Mainos
– Silloin tuli ihmeteltyä, että kylläpä Venäjällä on meno muuttunut. Aikoinaan tiesi tulleensa Venäjälle, kun tiet kapenivat ja monttuja oli enemmän kuin itse tietä, Ratilainen kertoo.
"Parempi kuin yksikään Suomen tie"
Ratilainen kertoo, että varsinkin Rukajärven, Tiiksin ja Kostamuksen kautta Suomeen kulkeva tie 86K-6 oli leventynyt ja parantunut huomattavasti.– Kuin lentokentän kiitotietä olisi ajanut. Parempi kuin yksikään Suomen tie. Naurettiin, että ovat tehneet meille privaattitien, kun ei juuri muita kulkenut.
– Oli leveää ja suoraa baanaa mitä päästellä. Baana oli raivattu parhaimmillaan yhtä leveäksi kuin Joensuun nelikaistainen tie. Tien varrelle metsän läheisyyteen oli tehty myös massiivisia parkkipaikkoja, lastauslaitureita ja valleja, Ratilainen kertoo.
Ratilainen dokumentoi matkaansa vuonna 2019 videolle. Se on nähtävissä yläpuolelta.
Katso liite: 58651
Kuvassa Tiiksin ja Rukajärven välistä maantietä ennen ja jälkeen.
Puolustusvoimien ex-komentaja: Ero on valtava
MTV Uutiset näytti Ratilaisen videomateriaalin sekä satelliittikuvat Puolustusvoimien entiselle komentajalle Jarmo Lindbergille.Lindberg on vaikuttunut siitä, kuinka paljon tieverkosto on alueella muuttunut.
– Olen itse kulkenut tien bussilla Sotakorkeakoulun kurssin päätteeksi 1990-luvulla. Silloin melkein koko tie oli suomalaisen kesämökkitien tasoa. Kyllä siihen on tehty merkittävä perusparannus.
– Huoltotasot ovat myös huomattavaa tekoa ja niiden pituudet ovat sellaisia, että siihen voi ajaa vaikka kokonaisen rekkayhdistelmän tai useampia pienempiä ajoneuvoja, Lindberg kommentoi Ratilaisen kuvaamaa videota parannetusta tiestä.
Lindbergin mukaan tie on monessa mittakaavassa hyvin leveä.
– 60 metrin leveys on todella paljon mille tahansa ajoneuvolle. Se riittäisi lentokoneillekin, sillä se on normaali kiitotien leveys. Heillä ei ole kuitenkaan sellaista tapaa, että lentokalustoa hajautetaan maatukikohtiin tai maanteitä käytetään lentotoimintaan.
"Voi olla osa yleisparannusta"
Lindberg haluaa huomauttaa, että Karjalan ja Murmanskin alue on ottanut valtavia loikkauksia modernimpaan suuntaan, ja teiden parannus on siitä yksi hyvä esimerkki.– Se voi olla osa yleisparannusta, joka palvelee Venäjän liikenneinfrastruktuuria. Tien varrella sijaitseva Kostamus tunnetaan myös teollisuuskeskuksena ja parempi tie palvelee myös sitä.
Väkisinkin nykyisessä maailmantilanteessa herää kuitenkin myös kysymys siitä, pitäisikö Venäjän tieinfrastruktuurin parantelusta itärajalla huolestua?
– Se ei ole välttämättä suoranaista sotasuunnittelua, eikä alueella ole edes mitään pysyvää sotilasjoukkoa. Mutta kaikki uudistaminen tietysti palvelee tarvittaessa myös sotilasliikennettä, Lindberg sanoo.
Katso yläpuolelta löytyvältä videolta satelliittikuvia alueelta ennen ja jälkeen.
Jarmo Lindberg johti Puolustusvoimia vuosina 2014-2019. Hän tuntee itänaapuri Venäjän erittäin hyvin.
Venäjällä käyneen Jukan video näyttää, kuinka Suomeen kulkevasta "mökkitiestä" on tullut tuliterä valtaväylä: "Kuin lentokentän kiitotietä olisi ajanut"
Venäjä on viime vuosina kunnostanut hurjasti Murmanskin ja Karjalan tieverkostoa. Puolustusvoimien entinen komentaja kertoo, mistä tieinfrastruktuurin uudistaminen voi kertoa.
Onko tämä vahvistettu aidoksi? Jotenkin minun silmääni hieman epäaidon näköinen video. Räjähdykset vähän ”elokuvallisia” ja epäilyttävän hyvin kaikki sattuu näkökenttään. Mutta tämä tietysti vahvaa mutua.
proileri
Kenraali
Mietinkin että onpas ilo nähdä kerrankin fiksusti kirjoitettua ryssäpropagandaa.
Kuten sanonta kuuluu: Menny vattalles!
EU on kyllä mahdottoman helppo syntipukki kaikkeen mikä on vähänkään huonosti. Ensin valitetaan pitkät pätkät, että EU:lla ei ole oikeutta puuttua jäsenmaidensa energiapolitiikkaan. Sen jälkeen alkaakin valitus kun EU ei puuttunut tarpeeksi jäsenmaidensa energiapolitiikkaan.
Ei myöskään nähdä, että EU ei estä ydinvoiman rakentamista, eikä Saksa luopunut ydinvoimastaan koska EU sanoi että soosoo. EUssa on edelleen maita, jotka rakentavat tai suunnittelevat lisäydinvoimaloiden rakentamista, Suomi ja Ranska esimerkiksi.
Mielipuolinen säätely olisi pidemmällä aikavälillä johtanut maakaasuriippuvuudenkin vähenemiseen, mutta kun vittu EU!
Jos haluat jatkaa, niin jatketaan toisessa ketjussa. Säilytetään tämä Ukrainan sodan seurannassa.
Onko muuten mitään arvoita, miten kauan Mariupol vielä kestää? Ja saadaanko sinne jotain apua? Vai onko mahdollista, että Azovista rakennetaan Putlerille se voitto, jonka jälkeen voidaankin sopia rauhasta, kun tuo porukka on lanattu. Mikä mahdollisuus Ukrainalla on vastahyökkäyksillä murtaa tuo saarto?
Kyllähän hän tuossa asiaa puhuu. Lainarahalla Viro saisi hankittua vaikka mitä leluja armeijalle mutta kun ei. Tallinnassa sen näkee mitkä on kansan prioriteetit. Bentley maastureita näkee liikennevaloissa aamulla enemmän kuin Suomessa koko vuonna liikenteessä.
Kyllä tämä on aito. Tapahtunut heti sodan alussa. Videolla esiintyy kolme eri konetta, joista yksi tulipallona ja toinen syöksyessään maahan.
Niin, nythän viro käyttää puolustusmenoihin vuonna 2022 2.3% BKTsta. Muutoksia tehdään. Hävittäjistä ja muista puolustukseen liittyvistä asioista keskustelin juuri viikonloppuna suomalaisen IT-upseerin kanssa joka oli osallistumassa Sabre strike harjoitukseen. Oli aika vahva näkemys miksi asiat on nyt juuri niin kuin ne on Balttian ilmapuolustuksen osalta. En lähde tässä avaamaan keskustelua ymmärrettävistä syistä mutta kuten sanoin, luotan ammattilaisiin
Viimeksi muokattu:
Eikös tämä eilen todettu olevan 25.2. kuvattu ja UA:n pudotettuja koneita?
Alkaa mennä OTksi mutta noita Bentleyn maastureita ei kyllä aja "etniset virolaiset". Miettikää nyt ketä tämä Viro-dissaus hyödyttää?
Syväkurkku
Kersantti
Lunta sataa ja 10 astetta pakkasta eli ei ihan kevätsää vielä.
Kuva on niin suttuinen että vaikea sanoa varmasti, mutta näyttäisi siltä että kuvakulma voisi olla suoraan alaspäin. Eli kranaatit putoavat painovoimalla.
Tietenkin se hyödyttää Venäjää. Kyllä Viron pitäisi panostaa ihan hemmetisti enemmän asevoimiin ihan itsensä takia.
Ilmatorjunta olisi mielestäni se merkittävin osa-alue.
Ei sitä velkaa tartis välttämättä ottaa. Viro vois vaikka verottaa niitä yrityksiä.
No kukas sitten?
Viimeksi muokattu: