Ukrainan konflikti/sota

Onko muuten tullut missään vaiheessa varmistusta IL-76 pudotuksista? Ainakaan itse en ole törmännyt sellaisiin.
 
Ohhoh, jos pitää paikkansa että kokonainen maahanlaskujoukkojen rykmentti olisi tuhottu. Liveuamap viittaisi että myös Venäjän puolelta raportit tukisivat tätä tietoa. Liitetyssä videossa ainakin on mukavasti tuhottua kalustoa. Onkohan Venäjällä rykmentti samaa kokoluokkaa kuin täällä, eli kokoluokkaa 2000-2500 nuppia?

Twiitissä mainittu Kostroma sijaitsee Moskovasta noin 200km koilliseen ja reilun 500km päässä Suomen itärajasta.

 
Missä vaiheessa tämä on tapahtunut ja kuka hänet aivopesi ja miten? siinä olisi journalistille tehtävä.

Tämä bäckmanin tutkimus liittyy vahvasti kysymykseesi: https://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/itamafia.pdf
katso ainakin tutkimuksen esipuhe




Jussi HA:n linkattu kirjoitus oli erinomainen, kuten aina. Äärioikeisto on venäjälle lyömäaseena oleellisesti vaarallisempi kuin äärioikeisto itse. Valitettavasti mm. Supo katsoo uhka-arviossaan äärioikeiston olevan suurin suomeen kohdistuva uhka:


 
Arvelen pakotteiden vaikutukset paljon pienemmiksi kuin yleisesti toivotaan.
2. Talouspakotteet Venäjää vastaan.

Pakotteiden merkitys alkaa näkyä lähikuukausien aikana Venäjän taloudessa, teollisuudessa ja kaikessa kansalaisten arkipäivän elämässä.
- Venäjä tulee eristäytymään muusta maailmasta, tuhansien yritysten, tehtaiden jne. toiminta ja tuotanto vaikeutuu jopa pysähtyy tai loppuu kokonaan.
Ei muusta maailmasta, vaan vain osasta ns Länttä. Intia, Kiina, muita osia Aasiasta. Isojakin osia Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Venäjä kykenee tarjoamaan näille kumppaneille omaa hi-techiaan ja saa vastineeksi jos mitä.
- valtion resurssit ja mahdollisuudet yhteiskunnan erilaisten organisaatoiden ylläpitämiseen heikkenee nopeasti.
Tämä tuskin pätee. Jotain kurjuutta tulee, mutta se osaltaan vain tiivistää venäläisten rivejä.
- mahdollisuudet sotilaallisten resurssien ylläpitoon ja sodan jatkamiselle Ukrainassa heikkenee nopeasti.
Tämä voi tapahtua, mutta ei johdu pakotteista, vaan siitä, että nöyryyttävä tappio syö sisältäpäin asevoimien mielialan ja sotilaat menevät lakkoon tai äänestävät jaloillaan. Vrt Ranska ja Venäjä 1916 ja 1917.

Pakotteet eivät yleensä johda vallanvaihtoon. Niin ei käynyt Kuubassa eikä Iranissa. Ei vuosikymmenten jälkeenkään.

Romahduttavatko pakotteet kyvyn käydä sotaa? Tämä on minusta vähintäänkin epävarmaa. En väitä mahdottomaksi, mutta näyttöä puuttuu.

Mitä virkaa pakotteilla sitten on? Ne ovat kenties enimmäkseen teatteria ja teollisuuspolitiikkaa kotimaiden yleisölle. "Nuo ovat roistoja. Mitä teemme roistoille? Emme leiki heidän kanssaan!"
 
9
2000-luvun puolivälistä? Vielä vuosisadan vaihteessa se oli ihan normaali jannu ilman ihmeellisempiä poliittisia näkemyksiä. Siis olen herran aikoinaan itse tavannut jokuseen kertaan 90-luvun lopussa, 2000-luvun alussa. 2000-luvun alussa se perusti Pietariin "Bäckman instiuutin", joka julkaisi sen kirjoja. Tiedä kenenkä rahoilla sitä pyöritettiin? Saattoi olla omillaan, koska Bäckmanilla on sukuvarallisuutta, eikä ollut persaukinen.

2006 tai vastaavaa alkoi herraa näkyä mediassa Viron "prossisoturin" siirron, SAFKAn yms. tiimoilta. Eli aikajana olisi noin 2005 +- vuosi?
Bäckman on tosiaan rikkaasta suvusta eli perittyä rahaa varmaan riittää.
90-luvulla(muistaakseni) Bäckmanilla oli riitaisa ero venäläisen vaimonsa kanssa. Erityisesti Bäckmania harmitti lapsen huoltoon liittyvät kysymykset. Oikeudessa Bäckman epäili, että ex yrittää venäläistää lapsen, joka oli törkeää hänen mielestään. En tiedä millainen sopu tuli ja lapsihan on jo aikuinen.
 
Tilanneraportti 19.3 - Ukrainian forces have defeated the initial Russian campaign of this war
Raportti on kasattu luotettavaksi osoittautuneista avointen lähteiden tiedustelutiedoista.


Videoyhteenveto eilisestä ja geopaikannettuja taisteluvideoita:




A stalemate. Russian forces are currently unable to launch any large offensive, relying on success in Mariupol and small breakthroughs. Ukrainian Army has no means to conduct proper counter-attack, mainly due to Russian air-superiority.

Ukrainian forces have defeated the initial Russian campaign of this war. That campaign aimed to conduct airborne and mechanized operations to seize Kyiv, Kharkiv, Odesa, and other major Ukrainian cities to force a change of government in Ukraine. That campaign has culminated. Russian forces continue to make limited advances in some parts of the theater but are very unlikely to be able to seize their objectives in this way.
The doctrinally sound Russian response to this situation would be to end this campaign, accept a possibly lengthy operational pause, develop the plan for a new campaign, build up resources for that new campaign, and launch it when the resources and other conditions are ready. The Russian military has not yet adopted this approach. It is instead continuing to feed small collections of reinforcements into an ongoing effort to keep the current campaign alive. We assess that that effort will fail.


The ultimate fall of Mariupol is increasingly unlikely to free up enough Russian combat power to change the outcome of the initial campaign dramatically. Russian forces concentrated considerable combat power around Mariupol drawn from the 8th Combined Arms Army to the east and from the group of Russian forces in Crimea to the west. Had the Russians taken Mariupol quickly or with relatively few losses they would likely have been able to move enough combat power west toward Zaporizhiya and Dnipro to threaten those cities. The protracted siege of Mariupol is seriously weakening Russian forces on that axis, however. The confirmed death of the commander of the Russian 150th Motorized Rifle Division likely indicates the scale of the damage Ukrainian defenders are inflicting on those formations. The block-by-block fighting in Mariupol itself is costing the Russian military time, initiative, and combat power. If and when Mariupol ultimately falls the Russian forces now besieging it may not be strong enough to change the course of the campaign dramatically by attacking to the west.


Russian forces in the south appear to be focusing on a drive toward Kryvyi Rih, presumably to isolate and then take Zaporizhiya and Dnipro from the west but are unlikely to secure any of those cities in the coming weeks if at all



Immediate items to watch:

  • Russian forces will likely capture Mariupol or force the city to capitulate within the coming weeks;
  • Russia will expand its air, missile, and artillery bombardments of Ukrainian cities;
  • Russian forces will likely continue efforts to reach Kryvyi Rih and isolate Zaporizhiya;
  • Russian forces around Kyiv will continue efforts to push forward into effective artillery range of the center of the city;
  • Russian troops will continue efforts to reduce Chernihiv and Sumy.


UA yleistilanne 19-3.jpg

FOQ0ZxIXoAEk6bj


FOQ0vxAWYAQZksh


FOQ0_94WYAYQMu4


FOQ0NxcX0AEOImf




Key Takeaways:
  • We now assess that the initial Russian campaign to seize Ukraine’s capital and major cities and force regime change has failed;
  • Russian forces continue efforts to restore momentum to this culminated campaign, but those efforts will likely also fail;
  • Russian troops will continue trying to advance to within effective artillery range of the center of Kyiv, but prospects for their success are unclear;
  • The war will likely descend into a phase of bloody stalemate that could last for weeks or months;
  • Russia will expand efforts to bombard Ukrainian civilians in order to break Ukrainians’ will to continue fighting (at which the Russians will likely fail);
  • The most dangerous current Russian advance is from Kherson north toward Kryvyi Rih in an effort to isolate Zaporizhiya and Dnipro from the west. Russian forces are unlikely to be able to surround or take Kryvyi Rih in the coming days, and may not be able to do so at all without massing much larger forces for the effort than they now have available on that axis;
  • The Russians appear to have abandoned plans to attack Odesa at least in the near term.


he Ukrainian General Staff continues to report Russian efforts to find and deploy reinforcements to fight in Ukraine as well as continuing problems of morale and discipline in the Russian military. The Ukrainian General Staff reported on March 19 that Russia was redeploying elements of the 40th Separate Naval Infantry Brigade and the 155th Separate Naval Infantry Brigade, both from the Eastern Military District, to “replenish the losses of the Eastern Military District group” in Belarus.[2] The Ukrainian General Staff reports that Russian soldiers are continuing to desert and refuse orders.[3] The General Staff renewed warnings on March 19 that the Russians might use false flag attacks or other staged provocations to justify further conscription and mobilization in Russia.[4] Such actions would not generate additional usable combat power for many months. The Russian military might even struggle to train new conscripts to standard given losses, including those sustained by the 437th Training Regiment as reported in our previous update.[5]


The Russian military is increasing its aerial, missile, and artillery bombardment of populated Ukrainian areas as its conventional mechanized advances culminate.[6] Russia announced the use of its Kinzhal hypersonic missile to strike an ammunition depot in Ivano-Frankivsk on March 18.[7] The use of such an expensive, rare, and high-end system to hit an ammunition depot was likely signaling and demonstrating intent and capability to escalate rather than seeking to achieve a concrete military objective.
The Kinzhal is a dual-use missile that can carry a nuclear payload, although the one used in Ukraine bore a conventional high-explosive payload.[8] Its use likely signaled Moscow’s willingness to consider using low-yield nuclear weapons in addition to demonstrating the capability to use hypersonic weapons.


The Russians have likely abandoned plans to encircle Kyiv from the west or to assault to seize the city from the west in the coming weeks. They are instead likely seeking to set conditions for an expanded artillery and missile bombardment of the city by moving into effective artillery range of its center.


Russian forces remained in a defensive posture to the west and northwest of Kyiv. Satellite imagery provided by Maxar Technologies shows Russian armored vehicles dug into defensive revetments near Antonov Airfield as of March 17.


lähteet:
 
Ihmettelin useassa kirjoituksessa pari kolme viikkoa sitten (onko sota kestänyt kohta jo kuukauden :eek:) miksi venäläinen ei tee lähipuolustus / yöpymisasemia pysähtyneille moottoroiduille osastoille.


Olen varma että asemat on kaivettu pioneeriajoneuvolla tieltä, koska hiekka on nostettu sille puolelle. Nämä eivät ole ensisijaisesti taisteluasemia vaan suojaa mahdollista epäsuoraa tai ilmahyökkäystä vastaan sen aikaa kun osasto on paikallaan.

esimerkiksi tälläisellä ajoneuvolla niitä kaivetaan:

Katso liite: 58804
Ovat yöpyneet tyhjentyneissä taloissa luultavasti. Taloja on tietysti ryöstely. Varmasti useamman päivän ruuat on taloista löytynyt, mutta ei silläkään toista sataa tuhatta sotilasta viikkotolkulla ruokita.
 
Tämä vaikuttaa lukemisen arvoiselta, mutta HS:n maksumuurin takana.

Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään​

HS selvitti, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa. Joukot ovat kärsineet merkittäviä tappioita Ukrainassa.
TILAAJILLE
Ukrainalainen taistelija venäläisille kuuluneen taistelupanssarivaunun vieressä Harkovan lähistöllä 4. maaliskuuta. Keltaisesta numerosta ja tähdestä voi päätellä, että vaunu on kuulunut Petsamon 200. jalkaväkiprikaatille.

Ukrainalainen taistelija venäläisille kuuluneen taistelupanssarivaunun vieressä Harkovan lähistöllä 4. maaliskuuta. Keltaisesta numerosta ja tähdestä voi päätellä, että vaunu on kuulunut Petsamon 200. jalkaväkiprikaatille. KUVA: IRINA RYBAKOVA / UKRAINAN PUOLUSTUSVOIMAT

Jarmo Huhtanen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
UKRAINAN sodalla on kauaskantoiset vaikutukset Suomen lähellä olevaan Venäjän asevoimaan.
Venäläisten kärsimät tappiot ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie todennäköisesti vuosia.
”Ukrainalaiset ovat hommanneet meille kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen rauhan aikaa”, kärjisti eräs HS:n haastattelema sotilasasiantuntija, joka ei halunnut nimeään julki.
”Se vie aikansa, että he saavat joukot huollettua, koulutettua täysvahvuiseksi ja saavat hankittua niille riittävästi uutta kalustoa.”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi keskiviikkona, että suurin osa Venäjän joukoista, jotka normaalioloissa ovat Suomen rajan lähellä, on nyt Ukrainassa tai Ukrainan lähellä.

Miten venäläisjoukkojen siirto Suomen läheltä Ukrainaan vaikuttaa turvallisuustilanteeseen
art-2000008684291.html





UKRAINAN sodassa ovat mukana kaikki keskeiset Suomen lähialueille sijoitetut venäläiset maavoimalliset joukko-osastot yhtä lukuun ottamatta.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Jukka Viitaniemi arvioi helmikuun alussa MTV:lle, että Suomen raja-alueilla olevissa viidessä joukko-osastossa on normaalisti noin 25 000 sotilasta.
Luvussa eivät ole mukana Pihkovan ilmarynnäkködivisioona eikä Kaliningradin Baltijskissa oleva merijalkaväkiprikaati, jotka ovat myös Suomen kannalta kiinnostavia joukkoja.
HS SELVITTI, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa.
Ainakin osa HS:n tutkimista joukoista on varmuudella kärsinyt suuria tappioita. Muutamista on tosin olemassa vain sirpaletietoa kuten lyhyitä mainintoja tai väitteitä Ukrainan asevoimien tiedotteissa.
Kaikkeen sotakentiltä tulevaan tietoon on suhtauduttava epäillen. Molemmilla puolilla on taipumus kertoa muunneltua totuutta. Erityistä lähdekritiikkiä on syytä kohdistaa sosiaaliseen mediaan.
Tämän hetken informaatioympäristöä yksipuolistaa sekin, että Venäjä on eristetty erilaisilla pakotteilla, mikä vaikuttaa sieltä tulevan tiedon määrään.
d135f3474520c7f05dbdacff4a407d74.svg

Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati on kärsinyt raskaita tappioita Ukrainassa​

SUOMEN raja-alueen keskeisimpiä joukkoja ovat kaksi arktista prikaatia, jotka Venäjä perusti viime vuosikymmenellä.
Arktiset prikaatit ovat olleet Venäjän asevoimien infovaikuttamisen kärkihankkeita.
Ensimmäiseksi arktiseksi prikaatiksi nimettiin Petsamon varuskunnassa oleva 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati, joka on alun perin perustettu vuonna 1997. Se on ollut Ukrainan taisteluissa mukana sodan ensimmäisestä päivästä alkaen.
200. prikaatin vahvuudeksi arvioidaan lähteestä riippuen noin 4 000–5 000 sotilasta.
Kyseessä on malliprikaati siinä mielessä, että sitä on esitelty julkisuudessa uutena pohjoisen erikoisjoukkona. Käyttöönsä se on saanut parasta kalustoa, kuten modernisoituja taistelupanssarivaunuja.
Prikaatilla on myös pimeä puolensa.
200. prikaati tunnetaan huonosta moraalistaan. Simputus, pahoinpitelyt, hämäräperäiset kuolemantapaukset, korruptio, varkaudet ja kurittomuus ovat ongelma, josta venäläinen mediakin on kirjoittanut vuosia.
Venäjän mediassa sotilaat ovat kuvanneet varuskunnan oloja jopa vankilamaisiksi.
PRIKAATILLA on sotakokemusta, sillä sen osia on ollut aiemmin mukana Donbasin taisteluissa vuosina 2014–2015 ja myöhemmin Syyriassa.
Tiettävästi 200. prikaati on lähettänyt Ukrainaan kaksi taisteluosastoa, joiden kummankin vahvuus on noin 800–1 000 sotilasta. Todennäköisesti näin ovat tehneet myös muut Suomen lähialueilla olevat joukko-osastot.
Venäläiseen järjestelmään kuuluu, että jalkaväkiprikaatin pitää pystyä muodostamaan kaksi sen pataljoonien ympärille koottavaa korkean valmiuden taisteluosastoa.
Loput prikaatista eli kolmas pataljoona jää varuskuntaan jatkamaan esimerkiksi siellä olevien varusmiesten koulutusta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi viime vuonna, että Venäjä pystyy perustamaan yhteensä 168 taisteluosastoa. Läntisten arvioiden mukaan niistä on nyt Ukrainassa 110–120.
200. PRIKAATIN vaiheita Ukrainassa on onnistuttu seuraamaan osin sen vuoksi, että se merkitsee ajoneuvonsa keltaisilla numeroilla ja merkinnöillä. Tapa periytyy vuoden 2014 Donbasin taisteluista. Joukolla on myös harvinaista kalustoa, joka on ollut helppo tunnistaa.
200. prikaatin osia havaittiin Kurskin itäpuolella jo viime marraskuussa ja Belgorodin lähettyvillä juuri ennen hyökkäyksen alkamista.
Hyökkäyksen alettua prikaatin osia on edennyt kohti Harkovaa ja Kiovaa.
Sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja Ukrainan yleisesikunnan kertomien tietojen mukaan prikaati on kärsinyt raskaita tappioita.
Sosiaalisessa mediassa on näkynyt Harkovan pohjoispuolella kymmenittäin prikaatille kuulunutta kalustoa joko tuhottuna tai hylättynä. Kaluston hylkäyksen syiksi on epäilty polttoainepulaa ja sotilaiden huonoa taistelumoraalia.
Ukrainan asevoimat kertoi maaliskuun alussa, että 200. prikaatiin kuuluvia joukkoja olisi ollut taisteluissa Harkovan luoteispuolella ja Sumyn kaupungin suunnassa. Ukrainalaisväitteen mukaan joukot olisivat menettäneet niiden seurauksena jopa taistelukykynsä.
Heti Venäjän hyökkäyksen alussa Harkovan alueella kuvattu venäläiselle 200. jalkaväkiprikaatille kuulunut tuhottu raketinheitin.

Heti Venäjän hyökkäyksen alussa Harkovan alueella kuvattu venäläiselle 200. jalkaväkiprikaatille kuulunut tuhottu raketinheitin. KUVA: MAKSIM LEVIN / REUTERS

Alakurtin 80. moottoroidusta prikaatista ei ole siirretty joukkoja Ukrainaan​

VENÄJÄN toinen arktinen prikaati eli 80. erillinen moottoroitu prikaati perustettiin Alakurttiin vuonna 2014. Venäläiset kertoivat perustamisen jälkeen, että joukon piti olla valmiina vuoteen 2020 mennessä.
80. prikaatista ei ole tiettävästi ainakaan vielä siirretty joukkoja Ukrainaan. Todennäköinen syy on se, että Venäjän on pitänyt jättää jokin joukko pohjoisen suojaksi.
Prikaati on myös kevyemmin aseistettu kuin 200. prikaati.

Sputnikin 61. merijalkaväkiprikaatin sotilaita kuljetettiin todennäköisesti meritse Mustallemerelle​

POHJOISESSA Norjan ja Suomen rajan lähellä on myös toinen merkittävä eliittijoukko eli Venäjän merivoimien 61. merijalkaväkiprikaati. Joukon varuskunta on Sputnikissa eli entisessä Kaakkurissa.
Noin parin tuhannen sotilaan eliittijoukko on sotinut aiemmin Tšetšeniassa, Donbasissa ja Syyriassa.
Muun muassa internetsivusto Barents Observer on kertonut, että Kuolasta lähti joulun aikoihin liikkeelle kolme venäläistä maihinnousualusta, jotka purjehtivat Norjan rannikkoa seuraillen Itämerelle.
Itämerellä samaan saattueeseen liittyi kolme Venäjän Itämeren laivaston maihinnousualusta. Alukset jatkoivat matkaa Välimerelle ja Mustallemerelle, jonne ne saapuivat helmikuun alussa.
Kuolan niemimaalta lähtenyt Venäjän laivaston maihinnousualus Pjotr Morgunov kuvattiin matkaamassa Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle helmikuun alussa.

Kuolan niemimaalta lähtenyt Venäjän laivaston maihinnousualus Pjotr Morgunov kuvattiin matkaamassa Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle helmikuun alussa. KUVA: MURAD SEZER / REUTERS
On todennäköistä, että Kuolasta lähteneissä maihinnousualuksissa oli mukana osia 61. merijalkaväkiprikaatista ja Itämereltä lähteneissä aluksissa Kaliningradiin sijoitetun 336. merijalkaväkiprikaatin osia kalustoineen.
Alusten on kerrottu olleen uineen syvällä eli olleen raskaassa lastissa.
MERIJALKAVÄKEÄ käytetään nimensä mukaisesti maihinnousuissa. Venäjän epäiltiinkin suunnitelleen maihinnousua Odessaan. Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Venäjä näyttää käyttävän merijalkaväkeään nyt tavallisen jalkaväen tapaan.
Ukrainan yleisesikunta kertoi kaksi viikkoa sitten, että 61. merijalkaväkiprikaatiin kuuluvan taisteluosaston komentaja oli kaatunut Harkovan alueella Tšuhujivin taisteluissa, joissa venäläiset olivat kärsineet suuria kalusto- ja miehistötappioita.

Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati mukana Mariupolin valtausyrityksessä​

UKRAINAN yleisesikunnan mukaan Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati on taistellut Etelä-Ukrainassa eli Krimin suunnalla. Ensimmäinen maininta on 10. päivä maaliskuuta.
Ukrainalaisten tietojen mukaan 336. merijalkaväkiprikaatin taisteluosasto olisi ollut mukana tällä viikolla Mariupolin valtausyrityksessä.
Torstaina kerrotun tiedon mukaan Itämeren alueen merijalkaväkeä olisi viety taisteluihin myös Koillis-Ukrainaan.
Itämerellä toimiva 336. merijalkaväkiprikaati on kiinnostava, koska sitä pidetään uhkana esimerkiksi Ahvenanmaalle. Se on arvostettu ja pääosin ammattisotilaista koottu joukko.
Joukon tunnuksella eli valkoisella delfiinillä merkittyjä ajoneuvoja on havaittu aiemmin esimerkiksi Syyriassa.
Vierailijat tutustuivat Sprut-SD-panssarivaunuun Kaukjärven sotilasalueella järjestetyssä kalustonäytöksessä vuonna 2011.

Vierailijat tutustuivat Sprut-SD-panssarivaunuun Kaukjärven sotilasalueella järjestetyssä kalustonäytöksessä vuonna 2011. KUVA: ALEKSANDR DEMIANTŠUK / REUTERS

Kaukjärven 138. moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa satoja haavoittuneita​

KARJALANKANNAKSEN Kaukjärvellä toimivan 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin taisteluosastojen toiminnasta Ukrainassa on saatavilla niukasti tietoja.
Prikaatin joukoista oli ennen Venäjän hyökkäystä havaintoja Belgorodin lähettyvillä, mikä viittaa siihen, että sen lähettämät taisteluosastot ovat olleet mukana Harkovan valtausyrityksissä.
HS vieraili 138. prikaatin kotitaajamassa Kaukjärvellä taistelujen riehuttua Ukrainassa jo parisen viikkoa.
HS:n haastattelemien asukkaiden mukaan joukko-osastossa olisi ilmoitettu, että haavoittuneita oli ollut tuolloin hoidettavana noin 350.
Luku viittaa suuriin kokonaistappioihin.
Lue lisää: HS vieraili Viipurin lähellä sotilastaajamassa, jonne satelee nyt suruviestejä Ukrainasta: ”He luulivat lähtevänsä harjoituksiin”

Lugan 25. prikaati lyötiin ukrainalaisten mukaan taistelukelvottomaksi​

VIRON rajan läheltä Lugasta lähtöisin oleva 25. prikaati oli sijoitettu ennen hyökkäystä samoille seuduille kuin 200. ja 138. prikaati.
Prikaati hyökkäsi heti sodan ensimmäisenä päivänä kohti Harkovaa.
Ukrainan asevoimien mukaan joukot olisi sittemmin lyöty täysin. Ukrainalaiset kertoivat runsas viikko sitten, että 25. prikaati olisi taistelukelvottomaksi kuluneena lähetetty toipumaan takaisin Venäjälle.
Panssariajoneuvoja Lugan maastossa elokuussa 2018 järjestetyssä Serbian ja Venäjän armeijan yhteisharjoituksessa.

Panssariajoneuvoja Lugan maastossa elokuussa 2018 järjestetyssä Serbian ja Venäjän armeijan yhteisharjoituksessa. KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTURMINISTERIÖ / ZUMA

Pihkovan 76. ilmarynnäkködivisioonassa suuria tappioita​

PIHKOVAN 76. ilmarynnäkködivisioonan lähettämät joukot osallistuivat heti hyökkäyksen alussa Kiovan luoteispuolella olevan Hostomelin lentokentän valtaukseen. Kentän hallussapidosta on käyty kiivaita taisteluja.
Vangiksi jääneet venäläiset ovat kertoneet sosiaalisessa mediassa suurista tappioista. Julkisuudessa on ollut tietoja, että jopa 200 kaatunutta olisi kuljetettu Pihkovaan.
Divisioonan joukot ovat osallistuneet myös lentokentän eteläpuolella olevan Butšan kaupungin taisteluihin.
VENÄLÄISTEN kokonaistappioista ei ole ajantasaista tietoa kenelläkään. Tuskin edes venäläisillä itsellään.
Yhdysvaltojen puolustushallinto on arvioinut, että sodan kolmen ensimmäisen viikon aikana on kuollut useita tuhansia venäläisiä sotilaita. Julkisuuteen on vuodettu arvio peräti 7 000 kaatuneesta.
Luku on korkea, sillä vuosikymmenen kestäneessä Afganistanin sodassa 1980-luvulla kaatui yhteensä noin 15 000 sotilasta.
Kuolleiden määrä ei kerro totuutta kokonaistappioista. Kokonaistappiot saadaan kertomalla kaatuneiden määrä jopa viidellä. Loput tappioista ovat haavoittuneita, kadonneita, karanneita ja vangiksi jääneitä.
Taisteluosaston katsotaan yleensä menettävän taistelukelpoisuutensa, jos sen kokonaistappiot vuorokauden kestävässä kiivaassa taistelussa ylittävät 20 prosenttia kirjavahvuudesta.
VERKKOSIVUSTO Oryx on kerännyt tilastoa Venäjän ja Ukrainan kalustotappioista.
Oryx hyväksyy laskelmiinsa mukaan vain sellaiset menetykset, jotka voidaan todistaa valokuvalla tai videolla. Todelliset menetykset ovat siis paljon suuremmat.
Oryxin mukaan kolmen ensimmäisen viikon aikana Venäjä menetti todistetusti esimerkiksi yli 220 taistelupanssarivaunua. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen puolustusvoimilla on panssareita yhteensä.
 
Vanjalla alkaa näillä näkymin piakkoin vetäytyminen pohjoisessa. Tiedä sitten, saavatko tuota puljaa mitenkään järjellisessä ajassa siirrettyä itään tai peräti heidän kannaltaan paremmin pärjäävään etelään. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millainen taisteluarvo noilla pohjoisen porukoilla on? Siellä on tullut ruumiiden ja haavoittuneiden lisäksi aivan varmasti tajuton määrä läpeensä säikähtäneitä taistelijoita.
Päästävätkö vetäytymään vai alkaako ruma tuhoamistaistelu?
 

Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään​

HS selvitti, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa. Joukot ovat kärsineet merkittäviä tappioita Ukrainassa.
TILAAJILLE
Ukrainalainen taistelija venäläisille kuuluneen taistelupanssarivaunun vieressä Harkovan lähistöllä 4. maaliskuuta. Keltaisesta numerosta ja tähdestä voi päätellä, että vaunu on kuulunut Petsamon 200. jalkaväkiprikaatille.

Ukrainalainen taistelija venäläisille kuuluneen taistelupanssarivaunun vieressä Harkovan lähistöllä 4. maaliskuuta. Keltaisesta numerosta ja tähdestä voi päätellä, että vaunu on kuulunut Petsamon 200. jalkaväkiprikaatille. KUVA: IRINA RYBAKOVA / UKRAINAN PUOLUSTUSVOIMAT

Jarmo Huhtanen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
UKRAINAN sodalla on kauaskantoiset vaikutukset Suomen lähellä olevaan Venäjän asevoimaan.
Venäläisten kärsimät tappiot ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie todennäköisesti vuosia.
”Ukrainalaiset ovat hommanneet meille kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen rauhan aikaa”, kärjisti eräs HS:n haastattelema sotilasasiantuntija, joka ei halunnut nimeään julki.
”Se vie aikansa, että he saavat joukot huollettua, koulutettua täysvahvuiseksi ja saavat hankittua niille riittävästi uutta kalustoa.”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi keskiviikkona, että suurin osa Venäjän joukoista, jotka normaalioloissa ovat Suomen rajan lähellä, on nyt Ukrainassa tai Ukrainan lähellä.

Miten venäläisjoukkojen siirto Suomen läheltä Ukrainaan vaikuttaa turvallisuustilanteeseen
art-2000008684291.html





UKRAINAN sodassa ovat mukana kaikki keskeiset Suomen lähialueille sijoitetut venäläiset maavoimalliset joukko-osastot yhtä lukuun ottamatta.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Jukka Viitaniemi arvioi helmikuun alussa MTV:lle, että Suomen raja-alueilla olevissa viidessä joukko-osastossa on normaalisti noin 25 000 sotilasta.
Luvussa eivät ole mukana Pihkovan ilmarynnäkködivisioona eikä Kaliningradin Baltijskissa oleva merijalkaväkiprikaati, jotka ovat myös Suomen kannalta kiinnostavia joukkoja.
HS SELVITTI, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa.
Ainakin osa HS:n tutkimista joukoista on varmuudella kärsinyt suuria tappioita. Muutamista on tosin olemassa vain sirpaletietoa kuten lyhyitä mainintoja tai väitteitä Ukrainan asevoimien tiedotteissa.
Kaikkeen sotakentiltä tulevaan tietoon on suhtauduttava epäillen. Molemmilla puolilla on taipumus kertoa muunneltua totuutta. Erityistä lähdekritiikkiä on syytä kohdistaa sosiaaliseen mediaan.
Tämän hetken informaatioympäristöä yksipuolistaa sekin, että Venäjä on eristetty erilaisilla pakotteilla, mikä vaikuttaa sieltä tulevan tiedon määrään.
d135f3474520c7f05dbdacff4a407d74.svg

Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati on kärsinyt raskaita tappioita Ukrainassa​

SUOMEN raja-alueen keskeisimpiä joukkoja ovat kaksi arktista prikaatia, jotka Venäjä perusti viime vuosikymmenellä.
Arktiset prikaatit ovat olleet Venäjän asevoimien infovaikuttamisen kärkihankkeita.
Ensimmäiseksi arktiseksi prikaatiksi nimettiin Petsamon varuskunnassa oleva 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati, joka on alun perin perustettu vuonna 1997. Se on ollut Ukrainan taisteluissa mukana sodan ensimmäisestä päivästä alkaen.
200. prikaatin vahvuudeksi arvioidaan lähteestä riippuen noin 4 000–5 000 sotilasta.
Kyseessä on malliprikaati siinä mielessä, että sitä on esitelty julkisuudessa uutena pohjoisen erikoisjoukkona. Käyttöönsä se on saanut parasta kalustoa, kuten modernisoituja taistelupanssarivaunuja.
Prikaatilla on myös pimeä puolensa.
200. prikaati tunnetaan huonosta moraalistaan. Simputus, pahoinpitelyt, hämäräperäiset kuolemantapaukset, korruptio, varkaudet ja kurittomuus ovat ongelma, josta venäläinen mediakin on kirjoittanut vuosia.
Venäjän mediassa sotilaat ovat kuvanneet varuskunnan oloja jopa vankilamaisiksi.
PRIKAATILLA on sotakokemusta, sillä sen osia on ollut aiemmin mukana Donbasin taisteluissa vuosina 2014–2015 ja myöhemmin Syyriassa.
Tiettävästi 200. prikaati on lähettänyt Ukrainaan kaksi taisteluosastoa, joiden kummankin vahvuus on noin 800–1 000 sotilasta. Todennäköisesti näin ovat tehneet myös muut Suomen lähialueilla olevat joukko-osastot.
Venäläiseen järjestelmään kuuluu, että jalkaväkiprikaatin pitää pystyä muodostamaan kaksi sen pataljoonien ympärille koottavaa korkean valmiuden taisteluosastoa.
Loput prikaatista eli kolmas pataljoona jää varuskuntaan jatkamaan esimerkiksi siellä olevien varusmiesten koulutusta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi viime vuonna, että Venäjä pystyy perustamaan yhteensä 168 taisteluosastoa. Läntisten arvioiden mukaan niistä on nyt Ukrainassa 110–120.
200. PRIKAATIN vaiheita Ukrainassa on onnistuttu seuraamaan osin sen vuoksi, että se merkitsee ajoneuvonsa keltaisilla numeroilla ja merkinnöillä. Tapa periytyy vuoden 2014 Donbasin taisteluista. Joukolla on myös harvinaista kalustoa, joka on ollut helppo tunnistaa.
200. prikaatin osia havaittiin Kurskin itäpuolella jo viime marraskuussa ja Belgorodin lähettyvillä juuri ennen hyökkäyksen alkamista.
Hyökkäyksen alettua prikaatin osia on edennyt kohti Harkovaa ja Kiovaa.
Sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja Ukrainan yleisesikunnan kertomien tietojen mukaan prikaati on kärsinyt raskaita tappioita.
Sosiaalisessa mediassa on näkynyt Harkovan pohjoispuolella kymmenittäin prikaatille kuulunutta kalustoa joko tuhottuna tai hylättynä. Kaluston hylkäyksen syiksi on epäilty polttoainepulaa ja sotilaiden huonoa taistelumoraalia.
Ukrainan asevoimat kertoi maaliskuun alussa, että 200. prikaatiin kuuluvia joukkoja olisi ollut taisteluissa Harkovan luoteispuolella ja Sumyn kaupungin suunnassa. Ukrainalaisväitteen mukaan joukot olisivat menettäneet niiden seurauksena jopa taistelukykynsä.
Heti Venäjän hyökkäyksen alussa Harkovan alueella kuvattu venäläiselle 200. jalkaväkiprikaatille kuulunut tuhottu raketinheitin.

Heti Venäjän hyökkäyksen alussa Harkovan alueella kuvattu venäläiselle 200. jalkaväkiprikaatille kuulunut tuhottu raketinheitin. KUVA: MAKSIM LEVIN / REUTERS

Alakurtin 80. moottoroidusta prikaatista ei ole siirretty joukkoja Ukrainaan​

VENÄJÄN toinen arktinen prikaati eli 80. erillinen moottoroitu prikaati perustettiin Alakurttiin vuonna 2014. Venäläiset kertoivat perustamisen jälkeen, että joukon piti olla valmiina vuoteen 2020 mennessä.
80. prikaatista ei ole tiettävästi ainakaan vielä siirretty joukkoja Ukrainaan. Todennäköinen syy on se, että Venäjän on pitänyt jättää jokin joukko pohjoisen suojaksi.
Prikaati on myös kevyemmin aseistettu kuin 200. prikaati.

Sputnikin 61. merijalkaväkiprikaatin sotilaita kuljetettiin todennäköisesti meritse Mustallemerelle​

POHJOISESSA Norjan ja Suomen rajan lähellä on myös toinen merkittävä eliittijoukko eli Venäjän merivoimien 61. merijalkaväkiprikaati. Joukon varuskunta on Sputnikissa eli entisessä Kaakkurissa.
Noin parin tuhannen sotilaan eliittijoukko on sotinut aiemmin Tšetšeniassa, Donbasissa ja Syyriassa.
Muun muassa internetsivusto Barents Observer on kertonut, että Kuolasta lähti joulun aikoihin liikkeelle kolme venäläistä maihinnousualusta, jotka purjehtivat Norjan rannikkoa seuraillen Itämerelle.
Itämerellä samaan saattueeseen liittyi kolme Venäjän Itämeren laivaston maihinnousualusta. Alukset jatkoivat matkaa Välimerelle ja Mustallemerelle, jonne ne saapuivat helmikuun alussa.
Kuolan niemimaalta lähtenyt Venäjän laivaston maihinnousualus Pjotr Morgunov kuvattiin matkaamassa Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle helmikuun alussa.

Kuolan niemimaalta lähtenyt Venäjän laivaston maihinnousualus Pjotr Morgunov kuvattiin matkaamassa Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle helmikuun alussa. KUVA: MURAD SEZER / REUTERS
On todennäköistä, että Kuolasta lähteneissä maihinnousualuksissa oli mukana osia 61. merijalkaväkiprikaatista ja Itämereltä lähteneissä aluksissa Kaliningradiin sijoitetun 336. merijalkaväkiprikaatin osia kalustoineen.
Alusten on kerrottu olleen uineen syvällä eli olleen raskaassa lastissa.
MERIJALKAVÄKEÄ käytetään nimensä mukaisesti maihinnousuissa. Venäjän epäiltiinkin suunnitelleen maihinnousua Odessaan. Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Venäjä näyttää käyttävän merijalkaväkeään nyt tavallisen jalkaväen tapaan.
Ukrainan yleisesikunta kertoi kaksi viikkoa sitten, että 61. merijalkaväkiprikaatiin kuuluvan taisteluosaston komentaja oli kaatunut Harkovan alueella Tšuhujivin taisteluissa, joissa venäläiset olivat kärsineet suuria kalusto- ja miehistötappioita.

Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati mukana Mariupolin valtausyrityksessä​

UKRAINAN yleisesikunnan mukaan Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati on taistellut Etelä-Ukrainassa eli Krimin suunnalla. Ensimmäinen maininta on 10. päivä maaliskuuta.
Ukrainalaisten tietojen mukaan 336. merijalkaväkiprikaatin taisteluosasto olisi ollut mukana tällä viikolla Mariupolin valtausyrityksessä.
Torstaina kerrotun tiedon mukaan Itämeren alueen merijalkaväkeä olisi viety taisteluihin myös Koillis-Ukrainaan.
Itämerellä toimiva 336. merijalkaväkiprikaati on kiinnostava, koska sitä pidetään uhkana esimerkiksi Ahvenanmaalle. Se on arvostettu ja pääosin ammattisotilaista koottu joukko.
Joukon tunnuksella eli valkoisella delfiinillä merkittyjä ajoneuvoja on havaittu aiemmin esimerkiksi Syyriassa.
Vierailijat tutustuivat Sprut-SD-panssarivaunuun Kaukjärven sotilasalueella järjestetyssä kalustonäytöksessä vuonna 2011.

Vierailijat tutustuivat Sprut-SD-panssarivaunuun Kaukjärven sotilasalueella järjestetyssä kalustonäytöksessä vuonna 2011. KUVA: ALEKSANDR DEMIANTŠUK / REUTERS

Kaukjärven 138. moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa satoja haavoittuneita​

KARJALANKANNAKSEN Kaukjärvellä toimivan 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin taisteluosastojen toiminnasta Ukrainassa on saatavilla niukasti tietoja.
Prikaatin joukoista oli ennen Venäjän hyökkäystä havaintoja Belgorodin lähettyvillä, mikä viittaa siihen, että sen lähettämät taisteluosastot ovat olleet mukana Harkovan valtausyrityksissä.
HS vieraili 138. prikaatin kotitaajamassa Kaukjärvellä taistelujen riehuttua Ukrainassa jo parisen viikkoa.
HS:n haastattelemien asukkaiden mukaan joukko-osastossa olisi ilmoitettu, että haavoittuneita oli ollut tuolloin hoidettavana noin 350.
Luku viittaa suuriin kokonaistappioihin.
Lue lisää: HS vieraili Viipurin lähellä sotilastaajamassa, jonne satelee nyt suruviestejä Ukrainasta: ”He luulivat lähtevänsä harjoituksiin”

Lugan 25. prikaati lyötiin ukrainalaisten mukaan taistelukelvottomaksi​

VIRON rajan läheltä Lugasta lähtöisin oleva 25. prikaati oli sijoitettu ennen hyökkäystä samoille seuduille kuin 200. ja 138. prikaati.
Prikaati hyökkäsi heti sodan ensimmäisenä päivänä kohti Harkovaa.
Ukrainan asevoimien mukaan joukot olisi sittemmin lyöty täysin. Ukrainalaiset kertoivat runsas viikko sitten, että 25. prikaati olisi taistelukelvottomaksi kuluneena lähetetty toipumaan takaisin Venäjälle.
Panssariajoneuvoja Lugan maastossa elokuussa 2018 järjestetyssä Serbian ja Venäjän armeijan yhteisharjoituksessa.

Panssariajoneuvoja Lugan maastossa elokuussa 2018 järjestetyssä Serbian ja Venäjän armeijan yhteisharjoituksessa. KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTURMINISTERIÖ / ZUMA

Pihkovan 76. ilmarynnäkködivisioonassa suuria tappioita​

PIHKOVAN 76. ilmarynnäkködivisioonan lähettämät joukot osallistuivat heti hyökkäyksen alussa Kiovan luoteispuolella olevan Hostomelin lentokentän valtaukseen. Kentän hallussapidosta on käyty kiivaita taisteluja.
Vangiksi jääneet venäläiset ovat kertoneet sosiaalisessa mediassa suurista tappioista. Julkisuudessa on ollut tietoja, että jopa 200 kaatunutta olisi kuljetettu Pihkovaan.
Divisioonan joukot ovat osallistuneet myös lentokentän eteläpuolella olevan Butšan kaupungin taisteluihin.
VENÄLÄISTEN kokonaistappioista ei ole ajantasaista tietoa kenelläkään. Tuskin edes venäläisillä itsellään.
Yhdysvaltojen puolustushallinto on arvioinut, että sodan kolmen ensimmäisen viikon aikana on kuollut useita tuhansia venäläisiä sotilaita. Julkisuuteen on vuodettu arvio peräti 7 000 kaatuneesta.
Luku on korkea, sillä vuosikymmenen kestäneessä Afganistanin sodassa 1980-luvulla kaatui yhteensä noin 15 000 sotilasta.
Kuolleiden määrä ei kerro totuutta kokonaistappioista. Kokonaistappiot saadaan kertomalla kaatuneiden määrä jopa viidellä. Loput tappioista ovat haavoittuneita, kadonneita, karanneita ja vangiksi jääneitä.
Taisteluosaston katsotaan yleensä menettävän taistelukelpoisuutensa, jos sen kokonaistappiot vuorokauden kestävässä kiivaassa taistelussa ylittävät 20 prosenttia kirjavahvuudesta.
VERKKOSIVUSTO Oryx on kerännyt tilastoa Venäjän ja Ukrainan kalustotappioista.
Oryx hyväksyy laskelmiinsa mukaan vain sellaiset menetykset, jotka voidaan todistaa valokuvalla tai videolla. Todelliset menetykset ovat siis paljon suuremmat.
Oryxin mukaan kolmen ensimmäisen viikon aikana Venäjä menetti todistetusti esimerkiksi yli 220 taistelupanssarivaunua. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen puolustusvoimilla on panssareita yhteensä.

Vaikuttaa ihan siltä että nyt jos koskaan olisi aikaikkuna ottaa Viipuri takaisin. Karjalan prikaati liikekannalle ja sloboilla ei olisi heittää vastaan kuin jokunen rajavartija. :)
 
Mitäs mietteitä herää?
🧵
Deputy Director of Rosgvardiya since June 2021 (Russian National Guard, established by Putin in 2016), Lieutenant-General Roman Gavrilov has been detained on March 17 by the GRU (Russian Military Intelligence) & the 9th Directorate of the FSB (Internal Security for the FSB).





Igor Sushko

@igorsushko
·
56min

Vastauksena käyttäjälle
@igorsushko
Previously, Gavrilov headed the Main Directorate of the Internal Security at Rosgvardiya and is one of the intelligence officers closest to Viktor Zolotov (Director of Rosgvardiya, former bodyguard of President Boris Yeltsin & current bodyguard of Putin.


Previously, Gavrilov & Zolotov served in the FSO (Federal Protective Service, Putin’s personal Praetorian Guard), and were engaged in the personal protection of Dmitry Medvedev and Vladimir Putin.

https://twitter.com/igorsushko

Gavrilov has been accused of leaking information of Russian troop movement in Ukraine which resulted in the death of more than 100 Rosgvardiya soldiers, as well for sabotaging a number of operations to seize territory and strategic facilities in Ukraine.


The power dynamics in Moscow are changing rapidly. Viktor Zolotov, who is still head of the Russian National Guard and Putin’s personal bodyguard, has been refused audience by Putin, who is occupied with studying “folders” of intelligence SOURCE: Undisclosed via Vladimir Osechkin


 
Tässä ketjussa kun tämä sisseily viime aikoina puhuttanut, niin tässä näyttäisi että Ukrainan havumiehet on järkänneet venäläiselle vaunurivistölle oikein mukavan ylläripaukun :love:


Twiitin käännös lontooksi:
📢 From our colleagues from the Special Operations Command of the Armed Forces of Ukraine and the Main Intelligence Directorate of the Ministry of Defense of Ukraine

"I really report: we fucked the column ..." 💪🇺🇦🇺🇦🇺🇦

At the site of the blast, the enemy's manpower is not identifiable.


 
Kannattaa muistaa SAFKA, Suomen Antifasistinen Komitea. Yhtenä perustajana joskus 2006? oli Johan Bäckman...

Sattumaako?
ei stna toi safka oli paha :)) facebookissa noiden sivulle tuli tungettua vaikka mitä,,nooh ja niiden mielenosoitukset Risto Rytiä vastaan oli huikeeta,nooh pahasti OT ,mutta mutta ai ai ai ,pahasti mielensä nyrjähtäneitä!
 
Back
Top