Onko muuten tullut missään vaiheessa varmistusta IL-76 pudotuksista? Ainakaan itse en ole törmännyt sellaisiin.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei, olisiko ollut tornaria moraalin kohottamiseksi. Tässä linkkiä kovastikin esillä olleen Martti J Karin haastatteluunOnko muuten tullut missään vaiheessa varmistusta IL-76 pudotuksista? Ainakaan itse en ole törmännyt sellaisiin.
Missä vaiheessa tämä on tapahtunut ja kuka hänet aivopesi ja miten? siinä olisi journalistille tehtävä.
Viittaa että venäläisten puolella on asiat pahasti sekaisin.Tolkuttoman monta tallennetta on esitetty missä yksittäinen Venäjän sotilasajoneuvo etenee kuin vahingossa Ukrainaan eksyneenä.
Ei muusta maailmasta, vaan vain osasta ns Länttä. Intia, Kiina, muita osia Aasiasta. Isojakin osia Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Venäjä kykenee tarjoamaan näille kumppaneille omaa hi-techiaan ja saa vastineeksi jos mitä.2. Talouspakotteet Venäjää vastaan.
Pakotteiden merkitys alkaa näkyä lähikuukausien aikana Venäjän taloudessa, teollisuudessa ja kaikessa kansalaisten arkipäivän elämässä.
- Venäjä tulee eristäytymään muusta maailmasta, tuhansien yritysten, tehtaiden jne. toiminta ja tuotanto vaikeutuu jopa pysähtyy tai loppuu kokonaan.
Tämä tuskin pätee. Jotain kurjuutta tulee, mutta se osaltaan vain tiivistää venäläisten rivejä.- valtion resurssit ja mahdollisuudet yhteiskunnan erilaisten organisaatoiden ylläpitämiseen heikkenee nopeasti.
Tämä voi tapahtua, mutta ei johdu pakotteista, vaan siitä, että nöyryyttävä tappio syö sisältäpäin asevoimien mielialan ja sotilaat menevät lakkoon tai äänestävät jaloillaan. Vrt Ranska ja Venäjä 1916 ja 1917.- mahdollisuudet sotilaallisten resurssien ylläpitoon ja sodan jatkamiselle Ukrainassa heikkenee nopeasti.
Bäckman on tosiaan rikkaasta suvusta eli perittyä rahaa varmaan riittää.2000-luvun puolivälistä? Vielä vuosisadan vaihteessa se oli ihan normaali jannu ilman ihmeellisempiä poliittisia näkemyksiä. Siis olen herran aikoinaan itse tavannut jokuseen kertaan 90-luvun lopussa, 2000-luvun alussa. 2000-luvun alussa se perusti Pietariin "Bäckman instiuutin", joka julkaisi sen kirjoja. Tiedä kenenkä rahoilla sitä pyöritettiin? Saattoi olla omillaan, koska Bäckmanilla on sukuvarallisuutta, eikä ollut persaukinen.
2006 tai vastaavaa alkoi herraa näkyä mediassa Viron "prossisoturin" siirron, SAFKAn yms. tiimoilta. Eli aikajana olisi noin 2005 +- vuosi?
Ovat yöpyneet tyhjentyneissä taloissa luultavasti. Taloja on tietysti ryöstely. Varmasti useamman päivän ruuat on taloista löytynyt, mutta ei silläkään toista sataa tuhatta sotilasta viikkotolkulla ruokita.Ihmettelin useassa kirjoituksessa pari kolme viikkoa sitten (onko sota kestänyt kohta jo kuukauden ) miksi venäläinen ei tee lähipuolustus / yöpymisasemia pysähtyneille moottoroiduille osastoille.
Olen varma että asemat on kaivettu pioneeriajoneuvolla tieltä, koska hiekka on nostettu sille puolelle. Nämä eivät ole ensisijaisesti taisteluasemia vaan suojaa mahdollista epäsuoraa tai ilmahyökkäystä vastaan sen aikaa kun osasto on paikallaan.
esimerkiksi tälläisellä ajoneuvolla niitä kaivetaan:
Katso liite: 58804
Tämä vaikuttaa lukemisen arvoiselta, mutta HS:n maksumuurin takana.
Venäjä | Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään
HS selvitti, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa. Joukot ovat kärsineet merkittäviä tappioita Ukrainassa.www.hs.fi
Päästävätkö vetäytymään vai alkaako ruma tuhoamistaistelu?Vanjalla alkaa näillä näkymin piakkoin vetäytyminen pohjoisessa. Tiedä sitten, saavatko tuota puljaa mitenkään järjellisessä ajassa siirrettyä itään tai peräti heidän kannaltaan paremmin pärjäävään etelään. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millainen taisteluarvo noilla pohjoisen porukoilla on? Siellä on tullut ruumiiden ja haavoittuneiden lisäksi aivan varmasti tajuton määrä läpeensä säikähtäneitä taistelijoita.
Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään
HS selvitti, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa. Joukot ovat kärsineet merkittäviä tappioita Ukrainassa.
TILAAJILLE
Ukrainalainen taistelija venäläisille kuuluneen taistelupanssarivaunun vieressä Harkovan lähistöllä 4. maaliskuuta. Keltaisesta numerosta ja tähdestä voi päätellä, että vaunu on kuulunut Petsamon 200. jalkaväkiprikaatille. KUVA: IRINA RYBAKOVA / UKRAINAN PUOLUSTUSVOIMAT
Jarmo Huhtanen HS
2:00 | Päivitetty 7:06
UKRAINAN sodalla on kauaskantoiset vaikutukset Suomen lähellä olevaan Venäjän asevoimaan.
Venäläisten kärsimät tappiot ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie todennäköisesti vuosia.
”Ukrainalaiset ovat hommanneet meille kolmesta vuodesta kymmeneen vuoteen rauhan aikaa”, kärjisti eräs HS:n haastattelema sotilasasiantuntija, joka ei halunnut nimeään julki.
”Se vie aikansa, että he saavat joukot huollettua, koulutettua täysvahvuiseksi ja saavat hankittua niille riittävästi uutta kalustoa.”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi keskiviikkona, että suurin osa Venäjän joukoista, jotka normaalioloissa ovat Suomen rajan lähellä, on nyt Ukrainassa tai Ukrainan lähellä.
Miten venäläisjoukkojen siirto Suomen läheltä Ukrainaan vaikuttaa turvallisuustilanteeseen
UKRAINAN sodassa ovat mukana kaikki keskeiset Suomen lähialueille sijoitetut venäläiset maavoimalliset joukko-osastot yhtä lukuun ottamatta.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Jukka Viitaniemi arvioi helmikuun alussa MTV:lle, että Suomen raja-alueilla olevissa viidessä joukko-osastossa on normaalisti noin 25 000 sotilasta.
Luvussa eivät ole mukana Pihkovan ilmarynnäkködivisioona eikä Kaliningradin Baltijskissa oleva merijalkaväkiprikaati, jotka ovat myös Suomen kannalta kiinnostavia joukkoja.
HS SELVITTI, mitä julkiset lähteet kertovat Suomen naapurustoon normaalisti sijoitetuista ja sijainniltaan kiinnostavista venäläisjoukoista ja niiden toiminnasta Ukrainassa.
Ainakin osa HS:n tutkimista joukoista on varmuudella kärsinyt suuria tappioita. Muutamista on tosin olemassa vain sirpaletietoa kuten lyhyitä mainintoja tai väitteitä Ukrainan asevoimien tiedotteissa.
Kaikkeen sotakentiltä tulevaan tietoon on suhtauduttava epäillen. Molemmilla puolilla on taipumus kertoa muunneltua totuutta. Erityistä lähdekritiikkiä on syytä kohdistaa sosiaaliseen mediaan.
Tämän hetken informaatioympäristöä yksipuolistaa sekin, että Venäjä on eristetty erilaisilla pakotteilla, mikä vaikuttaa sieltä tulevan tiedon määrään.
Petsamon 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati on kärsinyt raskaita tappioita Ukrainassa
SUOMEN raja-alueen keskeisimpiä joukkoja ovat kaksi arktista prikaatia, jotka Venäjä perusti viime vuosikymmenellä.
Arktiset prikaatit ovat olleet Venäjän asevoimien infovaikuttamisen kärkihankkeita.
Ensimmäiseksi arktiseksi prikaatiksi nimettiin Petsamon varuskunnassa oleva 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati, joka on alun perin perustettu vuonna 1997. Se on ollut Ukrainan taisteluissa mukana sodan ensimmäisestä päivästä alkaen.
200. prikaatin vahvuudeksi arvioidaan lähteestä riippuen noin 4 000–5 000 sotilasta.
Kyseessä on malliprikaati siinä mielessä, että sitä on esitelty julkisuudessa uutena pohjoisen erikoisjoukkona. Käyttöönsä se on saanut parasta kalustoa, kuten modernisoituja taistelupanssarivaunuja.
Prikaatilla on myös pimeä puolensa.
200. prikaati tunnetaan huonosta moraalistaan. Simputus, pahoinpitelyt, hämäräperäiset kuolemantapaukset, korruptio, varkaudet ja kurittomuus ovat ongelma, josta venäläinen mediakin on kirjoittanut vuosia.
Venäjän mediassa sotilaat ovat kuvanneet varuskunnan oloja jopa vankilamaisiksi.
PRIKAATILLA on sotakokemusta, sillä sen osia on ollut aiemmin mukana Donbasin taisteluissa vuosina 2014–2015 ja myöhemmin Syyriassa.
Tiettävästi 200. prikaati on lähettänyt Ukrainaan kaksi taisteluosastoa, joiden kummankin vahvuus on noin 800–1 000 sotilasta. Todennäköisesti näin ovat tehneet myös muut Suomen lähialueilla olevat joukko-osastot.
Venäläiseen järjestelmään kuuluu, että jalkaväkiprikaatin pitää pystyä muodostamaan kaksi sen pataljoonien ympärille koottavaa korkean valmiuden taisteluosastoa.
Loput prikaatista eli kolmas pataljoona jää varuskuntaan jatkamaan esimerkiksi siellä olevien varusmiesten koulutusta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi viime vuonna, että Venäjä pystyy perustamaan yhteensä 168 taisteluosastoa. Läntisten arvioiden mukaan niistä on nyt Ukrainassa 110–120.
200. PRIKAATIN vaiheita Ukrainassa on onnistuttu seuraamaan osin sen vuoksi, että se merkitsee ajoneuvonsa keltaisilla numeroilla ja merkinnöillä. Tapa periytyy vuoden 2014 Donbasin taisteluista. Joukolla on myös harvinaista kalustoa, joka on ollut helppo tunnistaa.
200. prikaatin osia havaittiin Kurskin itäpuolella jo viime marraskuussa ja Belgorodin lähettyvillä juuri ennen hyökkäyksen alkamista.
Hyökkäyksen alettua prikaatin osia on edennyt kohti Harkovaa ja Kiovaa.
Sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuvien ja Ukrainan yleisesikunnan kertomien tietojen mukaan prikaati on kärsinyt raskaita tappioita.
Sosiaalisessa mediassa on näkynyt Harkovan pohjoispuolella kymmenittäin prikaatille kuulunutta kalustoa joko tuhottuna tai hylättynä. Kaluston hylkäyksen syiksi on epäilty polttoainepulaa ja sotilaiden huonoa taistelumoraalia.
Ukrainan asevoimat kertoi maaliskuun alussa, että 200. prikaatiin kuuluvia joukkoja olisi ollut taisteluissa Harkovan luoteispuolella ja Sumyn kaupungin suunnassa. Ukrainalaisväitteen mukaan joukot olisivat menettäneet niiden seurauksena jopa taistelukykynsä.
Heti Venäjän hyökkäyksen alussa Harkovan alueella kuvattu venäläiselle 200. jalkaväkiprikaatille kuulunut tuhottu raketinheitin. KUVA: MAKSIM LEVIN / REUTERS
Alakurtin 80. moottoroidusta prikaatista ei ole siirretty joukkoja Ukrainaan
VENÄJÄN toinen arktinen prikaati eli 80. erillinen moottoroitu prikaati perustettiin Alakurttiin vuonna 2014. Venäläiset kertoivat perustamisen jälkeen, että joukon piti olla valmiina vuoteen 2020 mennessä.
80. prikaatista ei ole tiettävästi ainakaan vielä siirretty joukkoja Ukrainaan. Todennäköinen syy on se, että Venäjän on pitänyt jättää jokin joukko pohjoisen suojaksi.
Prikaati on myös kevyemmin aseistettu kuin 200. prikaati.
Sputnikin 61. merijalkaväkiprikaatin sotilaita kuljetettiin todennäköisesti meritse Mustallemerelle
POHJOISESSA Norjan ja Suomen rajan lähellä on myös toinen merkittävä eliittijoukko eli Venäjän merivoimien 61. merijalkaväkiprikaati. Joukon varuskunta on Sputnikissa eli entisessä Kaakkurissa.
Noin parin tuhannen sotilaan eliittijoukko on sotinut aiemmin Tšetšeniassa, Donbasissa ja Syyriassa.
Muun muassa internetsivusto Barents Observer on kertonut, että Kuolasta lähti joulun aikoihin liikkeelle kolme venäläistä maihinnousualusta, jotka purjehtivat Norjan rannikkoa seuraillen Itämerelle.
Itämerellä samaan saattueeseen liittyi kolme Venäjän Itämeren laivaston maihinnousualusta. Alukset jatkoivat matkaa Välimerelle ja Mustallemerelle, jonne ne saapuivat helmikuun alussa.
Kuolan niemimaalta lähtenyt Venäjän laivaston maihinnousualus Pjotr Morgunov kuvattiin matkaamassa Bosporinsalmen läpi Mustallemerelle helmikuun alussa. KUVA: MURAD SEZER / REUTERS
On todennäköistä, että Kuolasta lähteneissä maihinnousualuksissa oli mukana osia 61. merijalkaväkiprikaatista ja Itämereltä lähteneissä aluksissa Kaliningradiin sijoitetun 336. merijalkaväkiprikaatin osia kalustoineen.
Alusten on kerrottu olleen uineen syvällä eli olleen raskaassa lastissa.
MERIJALKAVÄKEÄ käytetään nimensä mukaisesti maihinnousuissa. Venäjän epäiltiinkin suunnitelleen maihinnousua Odessaan. Sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Venäjä näyttää käyttävän merijalkaväkeään nyt tavallisen jalkaväen tapaan.
Ukrainan yleisesikunta kertoi kaksi viikkoa sitten, että 61. merijalkaväkiprikaatiin kuuluvan taisteluosaston komentaja oli kaatunut Harkovan alueella Tšuhujivin taisteluissa, joissa venäläiset olivat kärsineet suuria kalusto- ja miehistötappioita.
Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati mukana Mariupolin valtausyrityksessä
UKRAINAN yleisesikunnan mukaan Kaliningradin 336. merijalkaväkiprikaati on taistellut Etelä-Ukrainassa eli Krimin suunnalla. Ensimmäinen maininta on 10. päivä maaliskuuta.
Ukrainalaisten tietojen mukaan 336. merijalkaväkiprikaatin taisteluosasto olisi ollut mukana tällä viikolla Mariupolin valtausyrityksessä.
Torstaina kerrotun tiedon mukaan Itämeren alueen merijalkaväkeä olisi viety taisteluihin myös Koillis-Ukrainaan.
Itämerellä toimiva 336. merijalkaväkiprikaati on kiinnostava, koska sitä pidetään uhkana esimerkiksi Ahvenanmaalle. Se on arvostettu ja pääosin ammattisotilaista koottu joukko.
Joukon tunnuksella eli valkoisella delfiinillä merkittyjä ajoneuvoja on havaittu aiemmin esimerkiksi Syyriassa.
Vierailijat tutustuivat Sprut-SD-panssarivaunuun Kaukjärven sotilasalueella järjestetyssä kalustonäytöksessä vuonna 2011. KUVA: ALEKSANDR DEMIANTŠUK / REUTERS
Kaukjärven 138. moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa satoja haavoittuneita
KARJALANKANNAKSEN Kaukjärvellä toimivan 138. moottoroidun jalkaväkiprikaatin taisteluosastojen toiminnasta Ukrainassa on saatavilla niukasti tietoja.
Prikaatin joukoista oli ennen Venäjän hyökkäystä havaintoja Belgorodin lähettyvillä, mikä viittaa siihen, että sen lähettämät taisteluosastot ovat olleet mukana Harkovan valtausyrityksissä.
HS vieraili 138. prikaatin kotitaajamassa Kaukjärvellä taistelujen riehuttua Ukrainassa jo parisen viikkoa.
HS:n haastattelemien asukkaiden mukaan joukko-osastossa olisi ilmoitettu, että haavoittuneita oli ollut tuolloin hoidettavana noin 350.
Luku viittaa suuriin kokonaistappioihin.
Lue lisää: HS vieraili Viipurin lähellä sotilastaajamassa, jonne satelee nyt suruviestejä Ukrainasta: ”He luulivat lähtevänsä harjoituksiin”
Lugan 25. prikaati lyötiin ukrainalaisten mukaan taistelukelvottomaksi
VIRON rajan läheltä Lugasta lähtöisin oleva 25. prikaati oli sijoitettu ennen hyökkäystä samoille seuduille kuin 200. ja 138. prikaati.
Prikaati hyökkäsi heti sodan ensimmäisenä päivänä kohti Harkovaa.
Ukrainan asevoimien mukaan joukot olisi sittemmin lyöty täysin. Ukrainalaiset kertoivat runsas viikko sitten, että 25. prikaati olisi taistelukelvottomaksi kuluneena lähetetty toipumaan takaisin Venäjälle.
Panssariajoneuvoja Lugan maastossa elokuussa 2018 järjestetyssä Serbian ja Venäjän armeijan yhteisharjoituksessa. KUVA: VENÄJÄN PUOLUSTURMINISTERIÖ / ZUMA
Pihkovan 76. ilmarynnäkködivisioonassa suuria tappioita
PIHKOVAN 76. ilmarynnäkködivisioonan lähettämät joukot osallistuivat heti hyökkäyksen alussa Kiovan luoteispuolella olevan Hostomelin lentokentän valtaukseen. Kentän hallussapidosta on käyty kiivaita taisteluja.
Vangiksi jääneet venäläiset ovat kertoneet sosiaalisessa mediassa suurista tappioista. Julkisuudessa on ollut tietoja, että jopa 200 kaatunutta olisi kuljetettu Pihkovaan.
Divisioonan joukot ovat osallistuneet myös lentokentän eteläpuolella olevan Butšan kaupungin taisteluihin.
VENÄLÄISTEN kokonaistappioista ei ole ajantasaista tietoa kenelläkään. Tuskin edes venäläisillä itsellään.
Yhdysvaltojen puolustushallinto on arvioinut, että sodan kolmen ensimmäisen viikon aikana on kuollut useita tuhansia venäläisiä sotilaita. Julkisuuteen on vuodettu arvio peräti 7 000 kaatuneesta.
Luku on korkea, sillä vuosikymmenen kestäneessä Afganistanin sodassa 1980-luvulla kaatui yhteensä noin 15 000 sotilasta.
Kuolleiden määrä ei kerro totuutta kokonaistappioista. Kokonaistappiot saadaan kertomalla kaatuneiden määrä jopa viidellä. Loput tappioista ovat haavoittuneita, kadonneita, karanneita ja vangiksi jääneitä.
Taisteluosaston katsotaan yleensä menettävän taistelukelpoisuutensa, jos sen kokonaistappiot vuorokauden kestävässä kiivaassa taistelussa ylittävät 20 prosenttia kirjavahvuudesta.
VERKKOSIVUSTO Oryx on kerännyt tilastoa Venäjän ja Ukrainan kalustotappioista.
Oryx hyväksyy laskelmiinsa mukaan vain sellaiset menetykset, jotka voidaan todistaa valokuvalla tai videolla. Todelliset menetykset ovat siis paljon suuremmat.
Oryxin mukaan kolmen ensimmäisen viikon aikana Venäjä menetti todistetusti esimerkiksi yli 220 taistelupanssarivaunua. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Suomen puolustusvoimilla on panssareita yhteensä.
ei stna toi safka oli paha ) facebookissa noiden sivulle tuli tungettua vaikka mitä,,nooh ja niiden mielenosoitukset Risto Rytiä vastaan oli huikeeta,nooh pahasti OT ,mutta mutta ai ai ai ,pahasti mielensä nyrjähtäneitä!Kannattaa muistaa SAFKA, Suomen Antifasistinen Komitea. Yhtenä perustajana joskus 2006? oli Johan Bäckman...
Sattumaako?