Ukrainan konflikti/sota

Niiden perusteella ei vielä tiedä toimivatko myös. Ja ammon määrä tietysti rajoittaa.

Ja kun kalustoa ei liene Ukrainalla omassa käytössä, voi ainakin tarkassa ammunnassa olla haasteita. Voi sillä "yleiseen suuntaan" soihkia jos ei ole omia lähellä. Veikkaan että jää käyttämättä.
 
Lukusuositus: Arkadi Babtsenko: Sodan värit (Like).

Kaivoin hyllystä esiin ja luin uusiksi, ja kyllä, on hämmästyttävällä tavalla saman kaltaista venäläisjoukkojen suorittamista, kuin nyt Ukrainassa, yksityiskohtia myöten.

Kyse on muutaman päivän koulutuksen ja huijaamalla otetun sopimussotilassopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Tsetseniaan lähetetyn alokkaan, myähemmin veteraanin, tarina: palveluksessa yhteensä neljä vuotta ja kaksi komennusta tsetseniaan. Mukana on jopa se täällä nyt Ukrainassa nähty mutavelliin asetettu teltta, jossa nukutaan veden keskellä. Materiaalivarkaudet, karkuruus (kun vaan jengi lähtee himaan), alkoholismi ja huumeet sekä nytkin videoilla näkyneet omien sotilaiden pahoinpitelyt, joka systeemin yksi pysyvä osa.

Hyvin kirjoitettu, dramaattinen, eikä muuta kuin kasarmielämää ja sotimista (ei siis rakkauskehystä tai lottia...).

Uutena ei kai saa edes Rosebud-kirjakaupasta, jossa laajin kirjavalikoima Suomessa, mutta kirjastoissa on, katsoin että ainakin pääkapunkiseudulla on.
 
Ja kun kalustoa ei liene Ukrainalla omassa käytössä, voi ainakin tarkassa ammunnassa olla haasteita. Voi sillä "yleiseen suuntaan" soihkia jos ei ole omia lähellä. Veikkaan että jää käyttämättä.
Venäjällä varusmiespalveluksen suorittaneita TOS-miehiä saattaa olla myös Ukrainassa. Maat ovat kuitenkin olleet aika lailla yhteennivoutuneita samoin kuin Suomi ja Ruotsi. Ja varusmiespalveluksen jälkeen moni rajaseuduilta on saattanut vaihtaa maata työn / puolison perässä. Ei näitä varmaan paljon ole, mutta yksittäisiä osaajia saattaa löytyä.
 
Ja kun kalustoa ei liene Ukrainalla omassa käytössä, voi ainakin tarkassa ammunnassa olla haasteita. Voi sillä "yleiseen suuntaan" soihkia jos ei ole omia lähellä. Veikkaan että jää käyttämättä.
Eikös näihin pätis ihan sama, ku suomessa -44, kunhan putket on itäänpäin, ni aina osuu... Muistelisin krh jutuista, että oli 81 ja 82 millisiä, joista 82 milliseen meni 81mm kranu, mut ei sillä kylläkään mihinkään osunu, mut TJ evp sano sodan jälkeen et " itään vaan, ni aina osu" ...
 
Ja kun kalustoa ei liene Ukrainalla omassa käytössä, voi ainakin tarkassa ammunnassa olla haasteita. Voi sillä "yleiseen suuntaan" soihkia jos ei ole omia lähellä. Veikkaan että jää käyttämättä.

Viikonloppuna oli uutinen että ensimmäiset Venäjältä sotasaaliiksi saadut tankit oli nyt otettu käyttöön. Nämä sellaisia laitteita jotka pitkälti olivat tuttuja ennestään, mutta niihin oli ilmeisesti tehty jotain Ukrainan käytössä tarvittavia muutoksia. Joten jos nuo termobaaristen rakettien käyttö joskus tapahtuu aikaa varmasti menee kauemmin. Tiedä vaikka sota loppuisi sitä ennen.
 
SODAN LOPUSTA, PRAGMAATTISUUDESTA JA IDEALISMISTA.

Sotaan ei taida olla tarjolla sellaista loppuratkaisua, joka tyydyttäisi lännen idealistiset tarpeet.

Ukraina todennäköisesti joutuu tekemään jotain kipeitä kompromisseja saadakseen rauhan. Toivottavasti valinta saa olla silti Ukrainan oma, eikä länsi sitä pakota.
Lännen on hyvä varautua siihen, että myös Ukrainan sodan jälkeen Venäjällä pysyy laajentumishaluinen kulttuuri, joka valmistautuu lyömään länttä sotilaallisesti.
Lännellä ei myöskään ole keinoja vaikuttaa Venäjän sisällä siihen, kuka maata johtaa. Ei täältä voida vaikuttaa siihen, onko johtaja länsimyönteinen vai länsivastainen. Ei voida vaikuttaa jatkaako Putin tai onko Putinin mahdollinen seuraaja Putinista vieläkin radikaalimpi. Putinin iän takia voidaan silti arvioida, että eiköhän valta jollakin tavalla vaihdu seuraavan 15 vuoden aikana. Tosin Biden on nyt 10 vuotta vanhempi kuin Putin, että kyllä Putinilla voi olla vielä aktiivisia vuosia vallassa jäljellä aika monta.

Se että valloitussodalla yritettäisiin vaihtaa hallintoa Venäjän sisällä tai Kiinan sisällä on pois kaikista mahdollisista laskuista. Ei ydinasevaltioihin lähdetä hyökkäämään alueiden valloitusmielessä.
Se mitä länsi voi tehdä on osoittaa jo Ukrainassa, että sodan hinta länsimaita tai länsimaiden tukemaa valtiota vastaan on liian iso.
Ja lännen pitää huolta siitä, että sodan hinta voidaan myös tulevaisuudessa pitää isona.

Samaan aikaan on pidettävä aktiivisesti dialogia Venäjän suuntaan siitä, että länsi ei valmistaudu hyökkäämään Venäjälle.
Siihen ei ole halua eikä sitä tehdä. Mutta puolustamaan valmistaudutaan.
 
Lisään vielä, että omassa arviossa paras lopputulema on Venäjälle sellainen pieni Pyrrhoksen voitto.

Saavutetaan jotain, minkä voi juuri ja juuri median täydellisellä hallinnalla väittää olevan voitto. Mutta hintana sitten isot tappiot, armeijan suorituskykyä uhrattu ja samalla kykyä korvata tappioita (esim uusien ohjuksien teko). Ja samalla menetetään taloudesta paljon. Ja vaikka Venäjä voi sisäisessä propagandassa väittää asian olevan voitto, niin tärkeää on että jokainen päättävissä elimissä oleva tajuaa että eihän se oikea voitto ollut edes isovenäläisestä näkökulmasta suhteessa hintaan.

Se että Venäjä perääntyisi Ukrainasta kokonaan (myös krimiltä) vaatisi kyllä Venäjän lyömistä sotilaallisesti niin totaalisesti, että hinta saattaisi olla myös lännelle ns. Pyrrhoksen voitto. Jokin jäätynyt kompromissi tästä varmaan väkisin jää.

Toki lännelle on hyvä jäädä jotain keinoja vielä varastoon. Ei ole hyvä olla tilanteessa, jossa toisella osapuolella ei ole enää mitään menetettävää. Ja kyllähän tanskan salmien ja Bosborinsalmen sulku on esimerkiksi vielä jäljellä, jos todelliseen taloussotaan joudutaan ja jos Venäjä aikoo Natomaahan hyökätä.
 
Samaan aikaan on pidettävä aktiivisesti dialogia Venäjän suuntaan siitä, että länsi ei valmistaudu hyökkäämään Venäjälle.
Siihen ei ole halua eikä sitä tehdä. Mutta puolustamaan valmistaudutaan.
Tuossa riittääkin haastetta. Venäjällä kärsitään yhä vakavasta Barbarossa-syndroomasta, eli pelosta, että länsi kuitenkin jossain vaiheessa hyökkää Venäjän kimppuun. Kun Venäjän johtajat ovat lisäksi läpeensä korruptoituneen kleptokratian kasvatteja, siis yhteiskunnan, jossa ainoastaan siihen voi luottaa, ettei mikään toimi ja kaikki kusettavat, on sillä taustalla varmasti hankala uskoa, tai edes haluta uskoa, länsimaiden edustajien puheita, vaikka periaatteessa olisikin kuinka selvää tahansa, ettei Nato ole hyökkäysliitto eikä kukaan ole ydinasevaltion kimppuun ensimmäisenä iskemässä.

Todellisuudessa Venäjän suurin uhka on taas Venäjä itse. Aina ne jotenkin onnistuvat ryssimään asiansa, ja kaikki tilaisuudet jonkin paremman luomiseksi (edellinen koitti Neuvostoliiton hajotessa) käytetään järjestään väärin.

Venäjän naapureiden kannalta tämä tietysti tarkoittaa sitä, että jatkossakin on syytä olla hyvin aseistettu ja valmiina torjumaan vanjan hyökkäyksiä. Se siitä "historian lopusta".
 
SODAN LOPUSTA, PRAGMAATTISUUDESTA JA IDEALISMISTA.

Sotaan ei taida olla tarjolla sellaista loppuratkaisua, joka tyydyttäisi lännen idealistiset tarpeet.

Ukraina todennäköisesti joutuu tekemään jotain kipeitä kompromisseja saadakseen rauhan. Toivottavasti valinta saa olla silti Ukrainan oma, eikä länsi sitä pakota.
Lännen on hyvä varautua siihen, että myös Ukrainan sodan jälkeen Venäjällä pysyy laajentumishaluinen kulttuuri, joka valmistautuu lyömään länttä sotilaallisesti.
Lännellä ei myöskään ole keinoja vaikuttaa Venäjän sisällä siihen, kuka maata johtaa. Ei täältä voida vaikuttaa siihen, onko johtaja länsimyönteinen vai länsivastainen. Ei voida vaikuttaa jatkaako Putin tai onko Putinin mahdollinen seuraaja Putinista vieläkin radikaalimpi. Putinin iän takia voidaan silti arvioida, että eiköhän valta jollakin tavalla vaihdu seuraavan 15 vuoden aikana. Tosin Biden on nyt 10 vuotta vanhempi kuin Putin, että kyllä Putinilla voi olla vielä aktiivisia vuosia vallassa jäljellä aika monta.

Se että valloitussodalla yritettäisiin vaihtaa hallintoa Venäjän sisällä tai Kiinan sisällä on pois kaikista mahdollisista laskuista. Ei ydinasevaltioihin lähdetä hyökkäämään alueiden valloitusmielessä.
Se mitä länsi voi tehdä on osoittaa jo Ukrainassa, että sodan hinta länsimaita tai länsimaiden tukemaa valtiota vastaan on liian iso.
Ja lännen pitää huolta siitä, että sodan hinta voidaan myös tulevaisuudessa pitää isona.

Samaan aikaan on pidettävä aktiivisesti dialogia Venäjän suuntaan siitä, että länsi ei valmistaudu hyökkäämään Venäjälle.
Siihen ei ole halua eikä sitä tehdä. Mutta puolustamaan valmistaudutaan.

Ei tarvitse valloittaa mitään fyysisesti. Taloudellisesti lyödään polvillen, samoin kuin Neuvostoliittokin tuhottiin aikoinaan.
Nythän tämä on jo hyvällä alulla ja toivottavasti jatkuu. Kyllä se kansankin mielipide muuttuu kun elintaso kunnolla alkaa laskemaan. Odotetaan nyt kunnolla kun ne alkaa vaikuttamaan. Eihän ne vielä ole ehtinyt edes vaikuttamaan. On hyvä asia, että venäläinen ylempi keskiluokka köyhtyy. Se myös laskee samalla tuota järjetöntä uhoamista.

Rauhassa Putinille ei tarvitse tarjota mitään "pakoteitä". Putin voi jatkaa sotimista ja kohti konkurssia jos ei ehdot kelpaa. Tärkeintä on, että jatkaa pakotteita mahdollisimman pitkään ja kattavasti, että Venäjän talous saadaan tuhottua. Armeijan tuhoaminen onkin jo hyvällä mallilla.
 
Ukraina todennäköisesti joutuu tekemään jotain kipeitä kompromisseja saadakseen rauhan.
Tällä hetkellä tämä ei ole varmaa. Venäjän joukkojen täydennykset näyttää kangertelevan, joten sota voi kääntyä Ukrainalle. Nyt sodassa on menossa kulminaatiopiste. Pari viikkoa ja olemme sen suhteen viisaampia, että pystyykö UA työntämään sotarikolliset ulos maasta.
 
Tuossa riittääkin haastetta. Venäjällä kärsitään yhä vakavasta Barbarossa-syndroomasta, eli pelosta, että länsi kuitenkin jossain vaiheessa hyökkää Venäjän kimppuun. Kun Venäjän johtajat ovat lisäksi läpeensä korruptoituneen kleptokratian kasvatteja, siis yhteiskunnan, jossa ainoastaan siihen voi luottaa, ettei mikään toimi ja kaikki kusettavat, on sillä taustalla varmasti hankala uskoa, tai edes haluta uskoa, länsimaiden edustajien puheita, vaikka periaatteessa olisikin kuinka selvää tahansa, ettei Nato ole hyökkäysliitto eikä kukaan ole ydinasevaltion kimppuun ensimmäisenä iskemässä.
...

Kyllä mun mielestä tämä sota on täysin osoittanut että ei Venäjä oikeasti mitään "NATO:n laajentumista" pelkää. Paras kalusto on nyt Ukrainassa vaikka NATO kasaa joukkoja Itä-Euroopan suojaksi. Suomenkin läheltä varuskunnat tyhjillään ja kalusto&miehet Ukrainassa. Venäjä pelkää NATO:a vain siinä mielessä, että sillä ei ole enää hyökkäyskohteita jos potentiaaliset kohteet on puolustusliitossa.
 
Venäjä pelkää NATO:a vain siinä mielessä, että sillä ei ole enää hyökkäyskohteita jos potentiaaliset kohteet on puolustusliitossa.
Taitaa ongelma olla se, että kun maat liittyvät Natoon, niin ne lopettavat suomettumispolitiikkansa ja vastaavat job tvoje madj, cyka. Ulkopuolella olevia pystyy painostamaan aivan eri tavalla.
 
Jos
Lisään vielä, että omassa arviossa paras lopputulema on Venäjälle sellainen pieni Pyrrhoksen voitto.

Saavutetaan jotain, minkä voi juuri ja juuri median täydellisellä hallinnalla väittää olevan voitto. Mutta hintana sitten isot tappiot, armeijan suorituskykyä uhrattu ja samalla kykyä korvata tappioita (esim uusien ohjuksien teko). Ja samalla menetetään taloudesta paljon. Ja vaikka Venäjä voi sisäisessä propagandassa väittää asian olevan voitto, niin tärkeää on että jokainen päättävissä elimissä oleva tajuaa että eihän se oikea voitto ollut edes isovenäläisestä näkökulmasta suhteessa hintaan.

Toki lännelle on hyvä jäädä jotain keinoja vielä varastoon. Ei ole hyvä olla tilanteessa, jossa toisella osapuolella ei ole enää mitään menetettävää. Ja kyllähän tanskan salmien ja Bosborinsalmen sulku on esimerkiksi vielä jäljellä, jos todelliseen taloussotaan joudutaan ja jos Venäjä aikoo Natomaahan hyökätä.
Nyt lännellä on mahdollisuus olla kuninkaantekijänä ja painottaa Venäläisille (kansalle) että pakotteet ei lopu ja lisää on tuutissa siihen asti kunnes hallintomalli on vaihtunut sellaiseksi jonka länsi on valmis hyväksymään. Tulee painottaa että tässä kokonaisuudessa on kaksi tasoa: Aseapu ja luottamus. Aseapu Ukrainalle loppuu kun on rauha saavutettu ja pakotteet loppuu kun Venäjän hallinto on luotettava kauppakumppani. Nykyinen hallinto ei ole luotettava. Eli on siis erotettava aseapu ja pakotteet toisistaan. Pakotteet eivät ole pakotteita vaan "pakonsanelemia" toimenpiteitä sen takia koska kaupankäynti Venäjän kanssa ei ole luotettavaa.

Ilman Ukrainan sotaa pakotteiden laittaminen näin massiiviseksi ei ikinä olisi onnistunut. Ei vaikka olisi vuosikymmeniä kokoustettu. Nyt niistä pitää pitää kiinni kunnes tarvoitteet on saavutettu. Ja itseasiassa ruuvia pitää kokoajan kiristää kunnes kansa Venäjällä saa tarpeekseen, tai ei käytännössä "tarvitse" mitään muualta. Koskaan ei tulee enää tällaista tilaisuutta saada Venäjälle jonkinlainen demokratiakehitys aikaiseksi. Ikinä ei länsi tule saamaan aikaiseksi tällaista rintamaa Venäjää vastaan. Nyt pitää tilaisuuttaa käyttää täysin hyväksi. Auktoritäärinen hallinto ei tulee koskaan muuttumaan demokratiaksi itsekseen vaan aina vaan tulee pahemmaksi ja kun länsimaat syytää sinne rahaa niin se tulee aina vaan vahvemmaksi. Jossain vaiheessa sitten joko demokratiat muuttuu tai sitten tyrannia laitetaan väkisin aisoihin. Myöhemmin tilanne on vielä paljon vaikeampi, kalliimpi ja verisempi.

Toki riskinä on että opportunistiset kansat alkaa heti kun rauha on saavutettu livetä rintamasta ja tehdä normaalisti kauppaa, mutta näin ei tulisi tehdä. Hyväksyvät auktoritäärisen hallinnon.

Olin jo pari kuukautta sitten 95% varma että Venäjä hyökkää Ukrainaan ja miten kävikään vaikka kukaan lähipiiristäkään ei uskonut että näin käy. Nyt olen 99,9% varma ettei Venäjä tule koskaan koeponnistamaan Artikla 5:sta. Ainakaan nykyisten länsimaisten johtajien aikakautena. Sellaisessa kollektiivisessä itsemurhassa ei olisi mitään järkeä, ei edes hullun päässä. Mutta, kun aikaa kuluu ja lännen johtajat vaihtuu, voi tulla säröjä sopimusten tulkintaan ja jopa liittoumat saattaa hajota. Silloin tilanne on erilainen. Toki silloin myös Venäjällä hallitsijat ovat vaihtuneet ja tilanne voi olla erilainen, hyvässä ja pahassa.

Mielestäni nyt ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi Venäjälle. Kortit pitää katsoa nyt. Valitettavasti Ukraina maksaa nyt äärimmäistä hintaa, mutta he ovat itse valinneet että haluavat olla osa Eurooppalaista perhettä ja edustaa meidän arvoja. Venäjä täytyy ajaa väkisin ulos Ukrainasta silläkin riskillä että Venäjä alkaa tuntea "Ekstentiaalista uhkaa". Toki, samalla tavalla kun kiukutteleva lapsi lopuksi heittää mielenosoitukseksi lelun nurkkaan rikkoen sen, samalla tavalla on todennäköistä että mielenosoitukseksi Venäjä tekee siinä tapauksessa että se heitetään kokonaan Ukrainasta ulos jotain suurta, kuten esim. räjäyttää Kiovassa ydinlatauksen (=länsimaat saa pitää "paskansa"). Se vain täytyy tehdä etukäteen Venäjälle kristallin kirkkaaksi että yksikin ydinlatauksen tai kemiallisen aseen käyttö tulkitaan länsimaissa sodaksi koko ihmiskuntaa ja ihmisyyttä vastaan ja laukaisee artikla 5:n ja tarkoittaa Venäjän kansan höyrystymistä. Kova kovaa vastaan.

Slava Ukraini! Слава Україні!
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top