Blut und Eisen.
Ukrainan konflikti/sota
pstsika
Haukka
Minä epäironisesti pidän Suur-Suomea vihdoin ja viimein ajankohtaistuvana mahdollisuutena enkä minään huumorina. Ikinä, siis ikinä aiemmin meillä ei ole ollut näin lupaavaa tilaisuutta siihen. Ja se on ollut ajatuksissa ja suunnitelmissa jo kauan, vaikka reaalipolitiikka on asettanut sen takia-alalle.Tulevaisuudenkuva: Ryssät kuluttaa voimansa Ukrainassa ja niillä ei ole kohta mitään, millä ne panee hanttiin... Kas kun se ydinaseistuskin on lahonnut siiloihin... No sitte me siirretäänkin raja takas Rajajoelle ja otetaan Petsamo, Suomenlahden saaret, mut Jäniskoski jätetään, ku sehän myytiin... Alueet otetaan tietysti tyhjinä, kuten ne luovutettiinkin, eli rysyille vaan suunta itään ja tossua toisen eteen.... Nyt sitte joku sanoo ettei oo varoja jonkun kannaksen jälleenrakennukseen....Eihän me sitä mitenkään jälleenrakennetakkaan, jätetään tyhjäks puskurivyöhykkeeks... Siel voi sitte sudet ja karhut laiduntaa Torkkelinpuistossa ja Monrepoossa, puhumattakaan Käkisalmen linnasta... Virheet... Vihreetki tykkäis/ennen ku joku alkaa sanoo et älä ny uhoo jne... ni tää oli huumoriperästä kuvitelmaa....)
Miehitettyjen alueiden palauttaminen ja niiden lisäksi Itä-Karjala kokonaisuudessaan Vienaa ja Aunusta myöten sekä koko Kuolan alue on se ensimmäinen tavoite. Jäämeriyhteyden palauttamisessa Muurmansk on edullisempi kuin Petsamo, mutta korostan, että tämä on ensimmäinen tavoite. Jos pistin työntyy helposti pehmeään kohtaan, niin pitää työntää syvemmälle. En halua, että tulevat liittolaiset alkavat kammoksua meitä, joten käsitellään niitä jatkotavoitteita vaikka sitten, kun tavoite yksi on saavutettu.
Suurin osa alueista, varsinkin lisämaat tulee jättää puskurialueeksi, jossa valtio voi halunsa ja tarpeensa mukaan toteuttaa metsätaloutta, kaivella turvetta soista ja muuten se tulee jättää kansalaisten metsästys- ja virkistyskäyttöön. Alueet tulee tyhjentää ryssistä vakauttamisvaiheessa ja sieltä Suomen kansalaiset saavat sen jälkeen lunastaa nimelliseen hintaan, esim. yksi euro, tontteja, joiden ainoana ehtona on, että tontille rakennetaan kalamaja tai eräkämppä.
Kenellepä ei kelpaisi rantatontti Äänisen rannalta Itä-Karjalan riistarikkaiden metsien ympäröimänä vapaan vain metsästyslain rajoittein olevan nautintaoikeuden kera?
Mitään laaja-alaista jälleenrakennusta en pidä tarpeellisina. Enemmän pitää purkaa vanhaa paskaa kuin rakentaa uutta. Toki joitakin säilyneitä suomalaisen ajan asioita ennallistetaan, mutta ei kaikkea.
Lyhyet rajat väestöstä tyhjän puskurivyöhekkeen kanssa ovat tuleville sukupolville turvallisuuden tae.
Ukrainaan tämä liittyy sikäli, että se otollinen momentum on tässä ja nyt ellei sitten odoteta vielä parempaa hetkeä ja Venäjän romahdusta. Mahdollinen vastarinta lakkaa varmaan perinteiseen hearts and minds malliin antamalla miehille votkapullo, naisille sukkahousut ja lapsille leipää. Tuo on se pehmeä keino rauhoittaa tilanne ennenkuin väestö karkotetaan. Jäljellä olevat myötämieliset suomensukuiset osat integroidaan omaan väestöön.
Keksitään joku provokaatio ryssien tapaan jos sellainen nyt edes on tarpeellista ja aloitetaan offensiivi toukokuussa. Siellä ei ole kärjistäen sanottuna vastassa kuin juoppoja starikkoja haulikkojensa kera ja hampaattomia babushkoita, joten jos valtionjohtoa pelottaa, niin sallisivat edes heimosotien kaltaisten tunnuksettomien vapaajoukkojen perustamisen ja niillä operoinnin. Jos kaikki ennakkoajatusten vastaisesti menisi vituiksi, niin hallitus voisi pestä asiassa kätensä.
Lähtökohtaisesti tilanne on paljon parempi kuin 1941 ja tavoitteet saavutettaisiin todennäköisesti kohtuullisen lyhyellä sotaretkellä.
ido59
Majuri
Osaisko joku tehdä tästä version jonka saa puhelimen soittoääneksi? Nauttisin suuresti kun bayraktar soisi esim venäläisten immeisten vieressä
bayraktar-biisi mp3, ilman introa @dropbox
edit: muokattu linkkiä, kiitos huomiosta @StepanRudanskij
Viimeksi muokattu:
Tässä on se ongelma, että tämä kuva leviää twitterissä/netissä ja siellä kerrotaan tämän olevan buchasta. Jopa Ukrainan presidentin avustaja jakoi tätä kuvaa buchasta.
Samaan aikaan tämä britti/venäläinen Lancaster tekee videota mauripolissa jossa tämä ruumis sijaitsee kellarissa.
Väittämä siis tuo azovin uhri.
Ruumis ei voi olla samaan aikaan sekä mauripolissa että buchassa. Tämä on ainut fakta tässä kuvassa.
Tästä taistelusta (taisi olla maaliskuun alussa) oli kyllä kattava kuvamateriaali jälkeenpäin, ja jonkin verran videota taistelun ajalta. Ja joku läntinen tiedotusväline teki jutun. Oli kyllä täystyrmäys VDV:lle.
jtsaari2004
Majuri
Kuten muunkin kohdalla, ryssä levittää disinfoa monella tasolla. On ilmeistä roskaa, mutta myös hienovaraisempaa settiä, kuten sinänsä aidon materiaalin levittämistä toisilla viitetiedoilla, jolloin se materiaali muuttuukin lähteenä kiistanalaiseksi.
Ensimmäiset raportit tuppaavat olemaan virheellisiä. Pää kylmänä on uutisia luettava.
Ihmiskuvani on aika synkkä ja pessimistinen.
Esimerkkejä on kyllä enemmänkin:
-Isoviha Suomessa (siviilien kidutusta, summittaisia tappoja, väkivaltaa, kansanmurhaa)
-Japanilaisten sodat Koreassa ja Kiinassa (siviilien tappoja, raiskauksia, kansanmurhaa)
-Venäjän sisällissota 1917-eteenpäin (Oman kansan siviilien tappoja, kidutusta, lähettämistä vankileireille, väkivaltaa)
-Stalinin puhdistukset (Omaan kansaan kohdistuvaa terroria, kidutusta, murhia, lähettämistä siperiaan)
-Tutut ja hutsit afrikassa (kansanmurhaa, mutta viidakkoveitsillä)
-Darfurin konflikti (siviilikylien polttamista siviileineen)
-Toisen maailmansodan itärintama (samaa meininkiä)
-Venäjän sota afganistanissa (Civilians (Afghan):
562,000[49]–2,000,000 killed)), kuvattu äärimmäisen julmaksi siviiliväestöä kohtaan.
Venäjän pelikirja on tässä sodassa ainakin sama kuin se on ollut 1700 luvulta asti. Ei Venäjä ole mitenkään tässä sodassa keksinyt pahuutta ja siviiliväestöön kohdistuvaa terroria tyhjästä. Samanlaista se on ollut aiemminkin.
Nyt se on vain paremmin dokumentoitua taistekentän ulkopuolellekin.
notareal
Ylipäällikkö
Tuli mieleen että eikö kukaan kysy ryssälässä että jos kauheat natsit tuolla mellestää, niin miksi sitten viatomat jätettiin niiden uhriksi ja joukot vedettiin pois ja kerrotaan että operaatio oli onnistunutButša on otsikoissa Venäjälläkin, näin: Kaupunki ”ei kohdannut minkäänlaista väkivaltaa sinä aikana” kun se oli venäläisten hallussa
Samaan aikaan kun lännen poliitikot tuomitsevat Butšan raakuudet, venäläisen Ria Novostin kolumnisti kirjoittaa Ukrainan olevan ”natsistinen Venäjän vihollinen, joka on lännen väline Venäjän tuhoamiseen”.
Kuvakaappaus Venäjän puolustusministeriön julkaisusta Telegramissa.
Elina Saarilahti HS
16:55
UKRAINALAISESSA Butšan kaupungissa on Venäjän joukkojen vetäydyttyä paljastunut maailmaa järkyttäneitä raakuuksia. Kuvat Butšasta levisivät maailmalle sunnuntaina 3. juhtikuuta ja esimerkiksi YK on vaatinut teoista riippumatonta tutkintaa.
Lue lisää: HS paikalla venäläisten tuhoamassa Butšassa: ”Edes saksalaiset eivät tehneet tällaista”
Myös Venäjällä Butša on ollut uutisissa. Pikaviestiviestipalvelu Telegramin kanavallaan Venäjän puolustusministeriö kirjoittaa, että Butšaa koskevien uutisten ilmestyminen ”heti useisiin ulkomaisiin julkaisuihin” vaikuttaa suunnitellulta informaatiokampanjalta. Puolustusministeriön Telegram-kanavalla on yli 186 000 seuraajaa.
Samaa viestiä välitti venäläinen uutistoimisto Tass: ”Kaikki Kiovan hallinnon julkaisemat valokuvat ja videomateriaali, jotka muka todistavat Venäjän sotajoukkojen ’rikoksista’ Butšan kaupungissa Kiovan alueella, ovat jälleen uusi provokaatio”, ministeriö toteaa.
Puolustusministeriön mukaan Butšan asukkaat eivät kohdanneet ”minkäänlaisista väkivaltaa sinä aikana”, kun kaupunki oli Venäjän joukkojen hallussa. Ukrainan joukkojen se kuitenkin kertoo tulittaneen kaupungin eteläpuolen asuinkortteleita ympäri vuorokauden.
Ministeriö vertasi kuvamateriaalia Butšan väkivaltaisuuksista Mariupolin synnytyssairaalan pommituksiin, joita on myös Venäjällä väitetty lavastetuiksi.
Lue lisää: Venäjän ulkoministeri Lavrov syyttää Ukrainaa Butšan tapahtumista
VENÄJÄN ulkoministeriön virallisen edustajan Maria Zaharovan mukaan ”Kiovan provokaation” tarkoitus on katkaista rauhanneuvottelut ja lisätä väkivaltaa.
Venäjän puolustusministeriö väittää ”rikostodisteiden” ilmestyneen Butšaan vasta huhtikuun 4. päivänä, kun Venäjän sotajoukot olivat jo poistuneet kaupungista ja Ukrainan omat sotajoukot olivat ottaneet kaupungin hallintaansa. Se väittää ukrainalaisten lavastaneen Butšan tuhon itse ja kertoo videoista paljastuneista epäilyttävistä piirteistä, joiden perusteella ne sen mukaan ovat lavastettuja.
Sama viesti toistuu kaikissa Venäjän viranomaisten ja valtiollisen median kommenteissa. Riippumattoman median toiminnasta on viime aikoina tehty lähes mahdotonta.
Lue lisää: Toimittajat eivät ole olleet ehkä koskaan yhtä ahtaalla kuin nyt Venäjän ajettua riippumattoman mediansa alas, sanoo sananvapausjärjestön johtaja
VARSIN pitkälle Ukrainan-vastaisessa vyörytyksessään menee Ria Novosti, joka Butšan sijaan nosti sunnuntaina 3. huhtikuuta etusivulleen ulkopuolisen kolumnistinsa, poliittisen konsultin Timofei Sergeitsevin tekstin.
Kuvakaappaus Ria Novostin etusivulta, jossa komeilee kolumniteksti ”Mitä Venäjän tulisi tehdä Ukrainan kanssa”. Sivuille ei EU:sta käsin pääse ilman VPN-palvelinta.
Samaan aikaan kun lännen poliitikot tuomitsivat Butšan raakuudet, Sergeitsev puolustaa venäjää kirjoittamalla Ukrainan olevan ”natsistinen Venäjän vihollinen, joka on lännen väline Venäjän tuhoamiseen”.
Ukrainan ”natsismi” aiheuttaa Sergeitsevin mukaan rauhalle ja Venäjälle ”jopa natsi-Saksaa suuremman uhan”, eikä ”maa voi pitää kiinni suvereniteetistaan”.
Ria Novostin sivut eivät tällä hetkellä avaudu Suomessa ilman VPN-yhteyttä.
Venäjä | Butša on otsikoissa Venäjälläkin: Kaupunki ”ei kohdannut minkäänlaista väkivaltaa sinä aikana”, kun se oli venäläisten hallussa
Samaan aikaan kun lännen poliitikot tuomitsevat Butšan raakuudet, venäläisen Ria Novostin kolumnisti kirjoittaa Ukrainan olevan ”natsistinen Venäjän vihollinen, joka on lännen väline Venäjän tuhoamiseen”.www.hs.fi
Toivon, että putinstania pilkkoutuu ihan itekseen... jos saatais tohon rajan taakse vaikka Karjalan Tasavalta, ni idän suhteet vois olla helpompia.... ja sitte voitais alkaa puhumaan siitä 12% maasta jota ryssät on miehittäny vuodesta -44
Olympiakasarmi
Kenraali
Entä Venäjän ydinaseet? Jos Suomi lähtee valloittamaan Venäjää, niin ainakin Suomen suurimmat kaupungit höyrystyvät.
StepanRudanskij
Respected Leader
Täällä jo jaetaan ihokkaita...
Miten paljon meillä on Suomessa autioituvaa seutua? Mitä lisäarvoa tuollainen toisi? Suomen ulkopuolisen alueen "kansallinen" väestö on Venäjän kansanmurhissa tuhottu aika tarkkaan. Kuka siellä asuisi ja pyörittäisi taloutta ja yhteiskuntaa? Siirtomaa-ajattelu ei liene tätä päivää.
Totta. Mutta tässä tapauksessa roskaa levittää Ukraina tai tai tarkemmin ukrainamieliset Twitteristit.
Mä en oikein ymmärrä miksi tuota kuvaa pitää ukrainalaisten tai kenenkään levitellä bucha tunnuksella kun voisivat keskittyä vain faktoihin, kun niitäkin on runsaasti.
Ei ole puenitäkää epäselvää, että tuon uhrin kuvat on tältä videolta otettu. Viikon vanha joutuubbi.
Olkoonkin propagandaa, mutta siinä on tämä kyseinen uhri kummiskin on.
putkirassi
Kapteeni
Ongelma oilkkomisessa on se, että millaiset palat. Keinotekoisten palojen kanssa on aina ongelma, samoin palattomuuden kassa, eli Jugoslavia oli yhdistelmä, NL oli yhdistelmä. Jugoslavia hajosi tonnäköisesti luonnollisiin paloihin. NL ei, mutta kuka tietää mitkä ovat ne luonnolliset palat?
Napakettu
Kersantti
Yrjöperskeles kirjoitti tämän tarinan jo 2014.
2002 - KERTOMATON TARINA
Helsingissä, Mäntyniemessä, 30.4.2002 Tapaamisessa oli kuusi vakavailmeistä miestä. Presidentti Sauli Niinistö, Pääministeri Martin...
yrjoperskeles.blogspot.com
StepanRudanskij
Respected Leader
Tuo dl=0 tarttee vaihtaa dl=1. Ainakin mulla lähti vasta noin viritettynä tulemaan.
Antero Holmilan näkökulma: Kansanmurha muuttui Ukrainan sodassa retoriseksi tehokeinoksi
Butsha on silti traaginen esinäytös siitä, mitä venäläismiehityksen jäljiltä vielä paljastuu. Teloitetuille olemme velkaa sen, että kykenemme kuvaamaan asiat niiden oikeissa yhteyksissään, mahdollisimman tarkoilla termeillä sortumatta omaan älylliseen epärehellisyyteen.
Butshassa menehtyneiden asukkaiden hautoja. Kuva viime lauantailta, kun Ukrainan armeijan joukot ottivat Butshan jälleen haltuunsa. OLEG PETRASYUK / EPAAntero Holmila
Butshan järkyttävät tapahtumat ovat kuohuttaneet ympäri maailmaa. Pohdimme paljon, mitä se kertoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin laajemmista tavoitteista, komentoketjun vastuusta, joukkojen moraalista, turhautumisen asteesta ja Venäjän armeijan doktriinista.
Henkilökohtaisesti nämä julkitulleet tapahtumat, kuvat ja kertomukset eivät valitettavasti yllättäneet. Butsha ei myöskään ole mikään poikkeus, vaan ennemminkin traaginen esinäytös siitä, mitä venäläismiehityksen jäljiltä vielä paljastuu.
Siviiliväestön tappaminen, ryöstely, raiskaaminen ja nöyryyttäminen on jo pitkään ollut osa venäläistä sotilastoimintaa. Toki venäläiset eivät ole tässä joukossa yksin, vaan vallattujen alueiden yhteiskunnallisten rakenteiden ja normien tuhoaminen on valitettavan yleinen käytäntö, jolla valloitetuilla alueilla toimivat sotajoukot ilmentävät kuka on uusi käskynhaltija.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Putinin sota on laajamittaisten sota- ja ihmisoikeusrikosten sävyttämä. Todistusaineisto on vankka: siviilien summittaiset pommittamiset, tunnuksettomien sotilaiden käyttö, naamioituminen ukrainalaisiksi sotilaiksi, merkittyjen sairaaloiden ja muiden siviilikohteiden pommittaminen ja humanitaarisia käytäviä vastaan suoritetut toimenpiteet ovat kaikki sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Mutta onko kyseessä kansanmurha, on eri kysymys.
Järkyttyneitä asukkaita Butshasta löydetyn joukkohaudan äärellä. SERGEI SUPINSKY / AFPKANSANMURHA (suomalaisessa rikoslaissa nimike on joukkotuhonta) on juridinen kategoria, ei retorinen tehostuskeino, miksi se on viime aikoina ennemmin muuttunut.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Putin on itse yrittänyt ratsastaa kansanmurharetoriikalla jo vuosikaudet. Hän väittää, että Ukraina pyrkii joukkotuhoamaan Donbassin venäjänkielisen väestön. Väite on täyttä pötyä.
Ukrainan johtajista muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kiovan pormestari Vitali Klitshko ovat pyrkineet rakentamaan mielikuvaa Venäjän suorittamasta kansanmurhasta. Heidän väitteillään on paljon realistisempi kaikupohja kuin Putinilla, mutta kansanmurhaksi Ukrainassa tehtyjä rikoksia ei oikein voi kutsua – ainakaan vielä, eikä Butshan tapahtuma sitä myöskään muuta.
Siinä, mistä kansanmurhassa, joukkotuhonnassa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan on pohjimmiltaan kysymys, on syytä palata lähtöruutuun.
PUOLANJUUTALAINEN Raphael Lemkin kehitti käsitteen kansanmurha (genocide) vuonna 1944. Käsite kypsyi juutalaisten kansanmurhan, holokaustin, aikaan. Virallisesti YK hyväksyi nimikkeen vuonna 1948 ja lainvoiman se sai vuonna 1951.
Historiallisesta ajankohdasta huolimatta Lemkinin ensisijainen tarkastelukohde ei ollut holokausti, vaan Armenian kansanmurha ensimmäisen maailmansodan aikana. Lemkinin muotoilussa kansanmurha tarkoitti ”kansan tai etnisen ryhmän tuhoamista…kansanmurha kohdistetaan kansallista ryhmää vastaan kokonaisuudessaan. Teot kohdistetaan yksittäisiin henkilöihin, mutta ei heidän yksilöllisten tai inhimillisten ominaisuuksiensa tähden, vaan siksi, että he kuuluvat tiettyyn kansalliseen ryhmään”.
Oleellista oli niiden intentio ja tarkoituksellisuus eli nimenomaan se, että tekoja motivoi koko ryhmän tai sen suurimman osan kollektiivinen tuhoaminen.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Näkymä Butshasta kun Ukrainan joukot tulivat tähän Kiovan esikaupunkiin venäläisjoukkojen peräännyttyä viime lauantaina. RONALDO SCHEMIDT / AFPLEMKININ KANSSA suunnilleen samaan aikaan kansainvälisen oikeuden ongelmia pohti myös toinen puolanjuutalainen, Hersch Lauterpacht.
Kansanmurhan ja kollektiivisen uhriuden sijaan häntä kiinnosti erityisesti yksittäisen ihmisen asema valtiojohtoisen rikollisen toiminnan seurauksena.
Vuosina 1945–1946 käyty Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynti elossa olevia natsijohtajia vastaan sisälsi Lauterpachtin kehittämän käsitteen ”rikos ihmisyyttä vastaan”. Ennen Nürnbergin oikeudenkäyntiä valtion johtohahmoja ei oltu kyetty asettamaan oikeuden eteen, mutta Lauterpachtin käsite, natsi-Saksan systemaattinen rikollisuus ja sodan lopputulos mahdollisti sen, että rikollinen valtiojohto istutettiin syytettyjen penkille.
Lauterpachin ja Lemkinin määritelmien eron voi summata siten, että kaikki kansanmurhat ovat myös rikoksia ihmisyyttä vastaan, mutta kaikki rikokset ihmisyyttä vastaan eivät välttämättä ole kansanmurhia.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Kansanmurha oikeudellisena kategoriana vaatii laajemman todistustaakan, jonka ytimessä on tarkoituksellisuus, intentio. Sitä vastoin rikokset ihmisyyttä vastaan ovat laajoja, systemaattisia ja julmia, mutta niiden perimmäinen tarkoitus ei ole koko joukon lopullinen tuhoaminen.
Historiallisena kuriositeettina ja jonkinlaisena symbolisena linkkinä nykyhetkeen toimii se, että aatteellinen koti näille uraa uurtaville kansainvälisen oikeuden käsitteille oli nyky-Ukrainassa sijaitsevan Lvivin yliopisto, jossa niin Lauterpacht kuin Lemkin opiskelivat juridiikkaa ensimmäisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen.
Olisi oikein, jos 2000-luvun Nürnberg toteutettaisiin Lvivissä, jossa Putin ja hänen silovikkijoukkonsa olisi tuomiolla.
JOTTA PUTININ RIKOKSET täyttävät kansanmurhan juridiset piirteet, on syyttäjän kyettävä osoittamaan, että Venäjän toteuttamat rikokset ovat tarkoituksellisen kohdennettuja tiettyjä ryhmiä vastaan.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY
Keskeinen haaste onkin kansanmurhan todistustaakka, joksi ei kelpaa popularisoidut historialliset vertailut, kuten ”Butsha on meidän aikamme Srebrenica”. Tapahtumat ja tilanteet ovat täysin erilaiset, eikä niiden viljely auta ymmärtämään nykyhetken dynamiikkaa.
Srebrenica alleviivaa kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyttä puuttua Balkanilla muhineeseen, Serbian toimeenpanemaan kansanmurhaan. Huomattavasti selvemmin kuin Ukrainan sodassa, Bosniassa oli ilmeistä, että serbipolitiikka nimenomaisesti pyrki koko etnisen kansanosan – Bosnian muslimiväestön – totaalituhoon.
Heinäkuussa 1995 YK:n alainen hollantilaispataljoona seurasi lähestulkoon näköetäisyydeltä, kun Slobodan Milosevicin serbiarmeija teloitti keskitysleireilleen raahaamat yli 8 000 Bosnian muslimimiestä ja -poikaa. Srebrenican tragedian huippuna hollantilaiset palauttivat 350 pakenemaan onnistunutta bosnialaista serbijoukkojen käsiin, jotka sitten surmasivat heidät.
MAALISKUUN 14. PÄIVÄNÄ Ukraina jätti YK:n alaiselle Kansainväliselle tuomioistuimelle kirjelmän, jossa se syytti Venäjää kansanmurhasta Ukrainassa ja vaati asianmukaista tutkintaa.
Historiallisissa tapauksissa, kuten Armenian, Ruandan, Kamputsean, Darfurin tai Bosnian kansanmurhissa sekä holokaustissa, intentio on ollut selvästi läsnä, mutta silti näistäkin useimmat ovat historiallisesti kiisteltyjä kansanmurhia.
Esimerkiksi Turkki kiistää ikinä toteuttaneensa Armenian kansanmurhan. Samoin tarkoituksellinen tuhoaminen on ollut läsnä esimerkiksi Australiassa ja Yhdysvalloissa toteutetuissa alkuperäisväestön kansanmurhissa. On vaikea kuvitella, että historiallisten ennakkotapausten ja tällä hetkellä vallitsevan tiedon valossa Ukrainaa tutkittaisiin kansanmurhan perspektiivistä.
TÄLLÄ HETKELLÄ venäläisten toimeenpanemat raakuudet viittaavat enemmän summittaiseen ja sattumanvaraisesti koko väestöön kohdentuviin massiivisiin sota- ja ihmisoikeusrikkomuksiin kuin tarkoin ja systemaattisesti valikoituihin ja tiettyyn kansanosaan kohdennettuihin toimiin, jonka päämääränä on joukkotuhonta. Sattumanvarainen väkivalta siis kielii enemmän kansanmurhan logiikkaa vastaan kuin osoituksena sen puolesta.
Se, että kansanmurha ei ainakaan toistaiseksi vaikuta parhaalta kategorialta kuvaamaan Ukrainan tapahtumia ei vähennä Venäjän syyllisyyttä toteutettuihin rikoksiin. Butshassa ja muualla tapetut ansaitsevat oikeutta.
Hiekkamonttuihin teloitettuja ei välttämättä kiinnosta semanttinen hiustenhalkominen kansanmurhan, sotarikosten ja rikosten ihmisyyttä välillä. Mutta kun nähdäkseni me – eurooppalaisen oikeusvaltioperiaatteen mukaan – edustamme niitä vapauden ja vastuun ihanteita, joita kohti ukrainalaiset uhrit pyrkivät ja jonka vuoksi heidät surmattiin, me olemme heille ainakin sen velkaa, että me kykenemme kuvaamaan asiat niiden oikeissa yhteyksissään, mahdollisimman tarkoilla termeillä sortumatta omaan älylliseen epärehellisyyteen.
Se on minimi, mitä he meiltä ansaitsevat.
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen apulaisprofessori, joka on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeiseen maailmaan.
ksml
Itseasiassa tuokin, jos varovaisia ollaan niin kannattaisi laittaa spoilerin taakse.