Laitetaan kokonaisuuden vuoksi tänne eikä taloussota ketjuun..
Analyysi: Saksa myöntää virheet Venäjä-politiikassa, mutta Ukrainan mukaan Saksa on tekemässä uuden historiallisen virhearvion
Saksa ei ole valmis katkaisemaan kaasutoimituksia Venäjältä, sillä tuontikielto laittaisi Euroopan teollisuusjätin polvilleen. Sisäinen vakaus on Saksalle etusijalla, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui videoyhteyden välityksellä Saksan parlamentille maaliskuun puolivälissä. Hän arvosteli kovin sanoin Saksan politiikkaa. Kuva: Clemens Bilan / EPA
SUVI TURTIAINEN
7.4. 06:09
https://yle.fi/uutiset/3-12393802?origin=rss#
Berliini. Saksassa epämukava totuus sanotaan sentään ääneen.
Kyllä, Saksa rahoittaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ostamalla kaasua ja öljyä Venäjältä. Noin puolet Saksan käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä.
Kyllä, Venäjän suhteen on oltu liian hyväuskoisia. Liittopresidentti
Frank-Walter Steinmeier myönsi(siirryt toiseen palveluun) alkuviikosta, että oli virhe tukea Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista. Saksan johto tuki hanketta itäisen Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kiivaasta vastustuksesta huolimatta.
Ei. Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin taloussuhteisiin niin kauan kuin sotarikoksia tekevä
Vladimir Putinin hallinto on vallassa, valtiovarainministeri
Christian Lindner sanoi Die Zeit -lehden
haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).
Jäljelle jää kuitenkin totuuksista epämukavin. Ei, Saksa ei ole valmis laittamaan kaasuhanoja Venäjältä kerrasta poikki. Huolimatta Butšasta ja kaikista muista Venäjän joukkojen jäljiltä paljastuneista sotarikoksista.
Saksan johdon mukaan sosiaalinen ja taloudellinen hinta olisi liian kova. Venäjältä tuotavista fossiilisista energialähteistä luovutaan niin pian mahdollista, mutta Saksan mukaan siihen tarvitaan lisää aikaa.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier myönsi tällä viikolla tehneensä virhearvioita Venäjän suhteen. Steinmeier tapasi Vladimir Putinin Venäjällä lokakuussa 2017. Kuva: Yuri Kochetkov / EPA
Taloustieteilijät ovat jo viikkojen ajan esittäneet
laskelmia(siirryt toiseen palveluun) siitä, kuinka paljon kaasuhanojen sulkeminen maksaisi Saksalle. Osa arvioi, että isku Saksan talouskasvulle olisi pienempi kuin mitä pandemia on tullut maksamaan.
Saksan liittokanslerin
Olaf Scholzin mukaan(siirryt toiseen palveluun) tämä arvio on yksinkertaisesti väärä. Scholz sanoi maaliskuun lopussa, että kaasuhanojen sulkeminen aiheuttaisi laajan talouskriisin ja massatyöttömyyden. Hintaa on siten mahdotonta laskea.
Kaasun tuontikielto osuisi erityisesti kemianteollisuuteen, jonka tuotteista myös moni muu teollisuuden ala on riippuvainen. Euroopan suurin teollisuusmahti olisi nopeasti polvillaan.
Kriisitila vaikuttaisi suoraan myös saksalaisiin kuluttajahintoihin, jotka ovat jo nyt inflaation vuoksi hurjassa nousussa. Viime päivinä saksalaiset kauppaketjut ovat ilmoittaneet laajoista hinnankorotuksista.
Epämukava totuus on myös se, että saksalaisten enemmistö ei halua kieltää kaasuntuontia Venäjältä.
Forsa-tutkimuskeskuksen tuoreen
kyselyn(siirryt toiseen palveluun) mukaan 43 prosenttia kannattaa tuontikieltoa, vaikka se aiheuttaisi hintojen nousua. 50 prosenttia kannattaa kaasun ostamista Venäjältä jatkossakin.
Saksan Rehdenissä sijaitseva kaasuvarasto on Länsi-Euroopan suurin. Saksa ilmoitti tällä viikolla ottavansa toistaiseksi haltuunsa kaasuvarastoa ylläpitävän Gazprom Germania -yhtiön, joka on venäläisen Gazpromin tytäryhtiö. Huolena on, että Venäjä lopettaa yllättäen kaasutoimitukset Saksaan. Kuva: Focke Strangmann / EPA
Jäljelle jää epämukava kysymys.
Onko Saksa jäämässä historian pimeälle puolelle, kun se ei halua sulkea kaasuhanoja välittömästi?
Ukrainan mukaan on.
Presidentti
Volodymyr Zelenskyi on
arvostellut(siirryt toiseen palveluun) Saksaa suoraan siitä, miten Saksa pitää energiasuhteilla siltoja Venäjälle pystyssä ja samalla rakentaa muuria Ukrainan ja muun Euroopan välille. Alkuviikosta Zelenskyi sanoi, että entinen liittokansleri
Angela Merkel on merkittävä syy sille, mikseivät Ukrainan Nato-pyrkimykset koskaan edenneet.
Zelenskyi
pyysi(siirryt toiseen palveluun) Merkeliä Butšaan katsomaan politiikkansa seurauksia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sai maaliskuussa suosionosoituksia Saksan parlamentilta, vaikka hän arvosteli puheessaan Saksaa kovin sanoin. Ukraina toivoo Saksan lopettavansa kaasun ja öljyn ostamisen Venäjältä ja toimittavan lisää aseapua Ukrainalle. Kuva: Clemens Bilan / EPA
Saksa on jo antanut useita syitä Ukrainalle pettyä. Läpi sodan Saksa on tullut kaksi askelta länsiliittolaisia perässä ja taipunut Ukrainan pyytämään apuun vasta viivyttelyn jälkeen.
Ennen sotaa Saksan poliittinen eliitti ei uskonut sodan ylipäätään syttyvän. Aseita ei haluttu toimittaa Ukrainalle ennen kuin vasta sodan alettua.
Nyt Saksa kipuilee ennen kaikkea venäläiskaasun tuontikiellon kanssa. EU sopi jo hiilen tuontikiellosta ja öljy on seuraavana listalla.
Saksalle ajatus yhteiskunnallisesta vakaudesta on tärkeää sen oman historian vuoksi. Taloudellisen ahdingon ja massatyöttömyyden pelätään ruokkivan radikaaleja poliittisia voimia. Kaasun tuontikielto toisi kaaosta.
Mutta vakaus on jo rikottu.
Venäjä on haastanut koko maailmanjärjestyksen ja käy hyökkäyssotaa Euroopassa. Sen hinta on Saksallekin lopulta kova.
Kovempi kuin kaasuhanojen sulkemisen hinta.
Mitä mieltä olet Saksan Venäjä-linjasta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. huhtikuuta kello 23:een asti.
Saksa ei ole valmis katkaisemaan kaasutoimituksia Venäjältä, sillä tuontikielto laittaisi Euroopan teollisuusjätin polvilleen. Sisäinen vakaus on Saksalle etusijalla, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.
yle.fi