On kyllä tehnyt miehen työn, juuri tuossa joku päivä takaperin kirjoitin täällä, miten toivoisi että olisi enemmän aikaa tutkia asiaa. Laitoin pari taulokkoa vaunujen valmistusmääristä, mutta ne on vuosikymmenien takaa. Tämä jätkä tällä videolla tehnyt juuri kuten puhelin eli etsinyt ne Siperian varikot, joiden pihalla on pitkäaikaisvarastossa vaunuja ja pyrkinyt laskemaan ne. Vaikea sanoa miten päättely tuon "puolet korjauskelvottomia" koska riippuu tietysti, mitä vaunusta otetaan. Jos ns. peltiosat eli torni ja runko sellaisenaan riittää ja kaikki muu uusitaan, niin pintaruoste ei silloin haittaa. Jos toivotaan että moottori ja telaketjut yms. saisi myös vanhasta, niin ehkä silloin menee vaikeammaksi.
Tästä huolimatta vaikka jokainen laskettu olisikin ns. modernisoitavassa kunnossa, niin 6 000 varastovaunua on vähemmän kuin mitä usein näkee puhuttavan.
Eräs venäläinen joka seuraa vaunujen allokointia joukko-osastoille totesi viime vuoden syyskuussa että tällaisia vaunuja on 2 609 kpl, tosin kirjoitti myös että 12 uutta pataljoonaa oli valmisteilla. Heidän pataljoonassa on joko 31 vaunua tai 40 vaunua, riippuu tapauksesta. Se tarkoittaisi siis jotain 372-480 vaunun väliltä, lähestytään kuitenkin noin 3 000 vaunua aktiivikäytössä. Hänen luettelosta oli mielenkiintoista todeta että esim. T-90 vaunut 90-luvulta ei ole aktiivikäytössä ja T-90A on myös vähemmän kuin mitä valmistettu, oletan että osa niistä on joko modernisoitavana tai sitten varastoituna.
Olen seurannut muutamalla venäläisellä palstalla käytyjä keskusteluja T-72B3 modauksista ja muutama kirjoittaja on siellä pohtinut, miten kauan varastossa riittää ns. aihioita. Useampi muu sitten tyrmännyt nämä puheet, koska aihioita pitäisi olla "tuhansia, tai kymmeniä tuhansia". Kun en ole itse tutkinut ja laskenut, niin niitä valmistustaulukoita tuijottamalla voisi kuvitella että vanja ei heitä koska mitään pois joten tokihan ne kaikki on jossain pellon laidassa. Nyt useampien lähteiden perusteella taitaa olla, että ei niitä olekaan, on joko myyty pois tai romutettu.
Tässä muuten kuuluisa taulukko Nizhny Tagilin tehtaalta:
Katso liite: 60282
Laitoin aiemmin tähän ketjuun Zalogan kirjasta melkein saman taulukon, tosin tässä on pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. Ensimmäisenä, älä välitä T-64 ja T-80 summista, niissä on laskuvirhe, pitäisi lukea 13 108 kpl ja 7 066 kpl. Rivien tiedot on oikein mutta summat merkitty väärin näille kahdelle.
T-72 osalta on kolme saraketta: vasemmalla on Uralvagonzavod joka teki näistä valtaosan, siitä seuraava sarake oikealle on Chelyabinskin tehdas, joka teki pienen määrän T-72 vaunuja ja siitä seuraava oikealle on Neuvostoliiton käyttöön tulleiden vaunujen määrä. Kokonaisvalmistusmäärä per vuosi on siis sarakkeiden 1 ja 2 summa JA ulkomaanviennin saa laskettua kun vähentää tästä summasta sarakkeen 3 numeron. Zalogan taulukossa nämä oli merkitty yhteen sarakkeeseen kaikki, joten tämä taulukko antaa mukavasti lisää siihen verrattuna.
Jos ollaan tarkkoja, niin T-64 sarake on itseasiassa T-64A, T-64B ja muut variantit. T-64A tuli tuotantoon 1969 vuodesta alkaen, mutta sitä ennen 1964-1968 vuosina valmistettiin 1 192 kpl alkuperäistä T-64 mallia eli Objiekt 432. Valmistusmäärät olivat 1964: 90 kpl, 1965: 160 kpl, 1966: 294 kpl, 1967: 330 kpl ja 1968: 318 kpl.
Miksi näitä ei sitten ole laskettu tuohon taulukkoon mukaan? Paras tieto jonka olen löytänyt kertoisi että nämä alkuperäiset mallit olisi muutettu vuosien saatossa eri malleiksi eli olisi tehty modernisointi samaan tyyliin kun mitä nyt tekevät T-72B3, T-80BVM ja T-90M eli vanhasta aihiosta modataan uudempi.
Toinen mitä tuo taulukko ei jostain syystä kerro on se että Kharkovan tehdas teki pienen määrän T-80UD tankkeja 80-luvun lopussa (T-64 valmistus lopetettiin ja korvattiin T-80). Muistan nähneeni että niitä olisi tehty noin 800 kpl ennen Neuvostoliiton romahdusta ja 50 kpl sen jälkeen, mutta tämä on muistin varassa, ei ole antaa sille lähdettä tähän hätään. Olen aina olettanut että ne olisi summattu tuohon T-80 sarakkeeseen mutta en ole löytänyt sille vahvistusta. Ehkä joku tietää?