Maakaasu on iso tekijä konfliktissa
20.3.2014 0:22 Päivitetty 20.3.2014 10:05
Matti Pietiläinen
Maakaasun merkitys on jäänyt Krimin konfliktin seurannassa poliittisen ja sotilaallisen puolen varjoon. Arvion takana on tutkija, everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselta.
–Krimin maakaasuvarat ovat hyvin ilmeinen Venäjän kiinnostuksen kohde, Forsström sanoo.
Maakaasu ei ole hänen arvionsa mukaan merkittävin mutta kuitenkin yksi merkittävimpiä syitä, miksi Venäjä halusi Krimin alueen hallinnan itselleen.
Krimiä ympäröivällä vesialueilla on todettuja maakaasuesiintymiä vain 50 miljardin kuution verran. Määrä vastaa vain noin Suomen 10 vuoden maakaasun kulutusta tai Itämeren kaasuputken vuoden satsia.
Olennaista on kuitenkin se, että Ukrainan aluevesillä Mustallamerellä ja Asovanmerellä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 1700 miljardin kuutiometrin maakaasuvarat. Krimin irtautumisen myötä ne siirtyvät käytännössä sen aluevesille ja todennäköisesti edelleen Venäjälle.
Forsströmin mukaan kokoluokka vastaa useiden vuosien maakaasun kulutusta koko Euroopassa.
–Jossain lähteessä puhutaan, että kyse olisi saman kokoluokan esiintymästä kuin Kaspianmerellä. Siinä tapauksessa puhutaan isosta energiapoliittisesta muutoksesta, joka on menossa.
Vallanvaihdoksella Krimillä on yllättävän monenlaisia seurauksia.
Ensinnäkin Venäjä pelasi Ukrainan pois energiapelistä.
–Ukraina jää lähinnä kauttakulkumaaksi. Sen mahdollisuudet operoida omaehtoisesti vähenevät.
Toisenlaisessa kehityksessä Venäjän mahdollisuudet käyttää maakaasua kiristysruuvina olisivat vähentyneet.
–Venäjä sen sijaan olisi ollut riippuvainen Ukrainasta kaasun ja energian siirtotienä. Asetelma olisi ollut Venäjälle kiusallinen.
Krimin mukana tulevat kaasuvarat heikentävät myös Kaspianmeren rantavaltioiden asemaa myyntineuvotteluissa. Nyt Venäjä ostaa paljon kaasua esimerkiksi Kazakstanilta, Uzbekistanilta, Turkmenistanilta ja Azerbaidzhanilta ja myy sitä edelleen Eurooppaan.
–Kun Venäjä laajenee Mustallemerelle ja sen alueelta löytyy oleellisia esiintymiä, välimatkat lyhenevät niin paljon, että siirto- ja tuotantokustannukset tippuvat aivan eri luokkaan kuin Kaspianmeren alueelta ja Keski-Aasiasta tuotavassa energiassa.
Forsströmin mukaan muutoksessa puhutaan jopa satojen miljardien eurojen säästöistä Venäjälle.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Mustanmeren kaasuvarantoihin pääse helposti käsiksi, joten niiden hyödyntäminen laajemmassa mitassa voi alkaa jopa kymmenen vuoden kuluttua.
Länsimaisten energiayhtiöiden toiminta entisen Ukrainan alueella häiriintyy myös. Yhdysvaltalainen ExxonMobil oli aikeissa aloittaa kaasunporaukset Mustallamerellä Krimin länsipuolella ja italialainen Eni on sopinut öljynetsinnöistä Krimin itärannikolla.
Isoista länsiyhtiöistä Chevronilla ja Shellilläkin on intressinsä Mustallamerellä.
–Tuskin öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneita valtiollisesta kehityksestä. Ne ovat kiinnostuneita dollareista. Mutta sopimukseen toiminta kuitenkin perustuu, joten viivästyksiä ainakin tapahtuu.
Krimin ja sen ympärillä olevan vesialueen öljyvarat ovat Forsströmin mukaan melko vähäiset.
–Niillä on vain paikallista merkitystä.
Venäjä: 47800–32900 miljardia kuutiometriä (todennetut maakaasuvarat).
Iran: 33600 .
Qatar: 25200.
Yhdysvallat: 9500–8 500.
Saudi-Arabia: 8200 .
Turkmenistan: 17500–7500.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat: 6100.
Venezuela: 5600–5500.
Esimerkiksi Norjan todennetut maakaasuvarat ovat vajaat 2100miljardia kuutiota ja EU-maiden vajaat 2000 miljardia. Luvut ovat vuoden 2013 alusta ja pyöristetty 100 miljardin tarkkuudella.Lähteet: CIA:n The World Factbook ja BP Statistical Review of World Energy June 2013