Ihan samaa mieltä, vaikka kunnostaisi / ottaisi salpalinjan taas käyttöön.
Veikkaan, että Ukraina oikein mielellään ottaisi Salpalinjan tuekseen Donbassiin alueelle esimerkiksi 30 km nykyrintaman taakse.
Ukrainan sota on näyttänyt, että vaikka sota on muuttunut, niin moni asia on silti edelleen kuten ennen.
Puolustuslinjat eivät pysäytä hyökkääjää, mutta ne hidastavat läpituloa ja suojaavat hyökkäystä torjumaan valmistautuvia joukkoja.
Myös Azovstalin tehdas Mariupolissa osoittaa, kuinka vaikeaa linnoitetun alueen valtaaminen on edelleen 2022.
fi.wikipedia.org
Salpalinjan rakentaminen
Salpalinja on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään 35 000 miestä keväällä 1941 ja heitä muonittamassa oli 2 000
lottaa. Paikoittain Salpalinja oli kuitenkin kevyesti varustettu verrattuna aikakauden muihin suuriin puolustuslinjoihin.
Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Vuonna 1941 linnoittamiseen käytettiin 1,1 miljardia markkaa eli noin viisi prosenttia valtion budjetista.
Ruotsi avusti urakkaa yhden kesän 900 miehen vapaaehtoistyövoiman lisäksi merkittävällä 235 miljoonan markan rahalahjoituksella.
Salpalinjan Rakenne
Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja
kantalinnoitteita kaikkiaan 728.
Puisia
kenttälinnoitteita oli noin 3 000. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan oli kaivettu noin 350 kilometriä.
Kiviestettä oli yli 200 kilometriä, jossa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä.
Panssarikaivantoestettä kaivettiin noin 130 kilometriä ja
piikkilankaestettä viritettiin 315 kilometriä. Aseman tyypillisin
kantalinnoite oli
konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta.
Yhden
korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia, joka on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa.
Korsuja yhdistäviä yhteyshautoja kaivettiin
Mannerheim-linjan tapaan hiekkaan, mutta hautoja louhittiin myös kallioon uudentyyppisellä raonammunta-nimisellä louhintamenetelmällä.
Salpalinjan ajanmukaisuus
Salpalinja oli myös sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaan päättyi monia satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne. Näin massiivisia puolustusasemia ei enää ole.
Toisen maailmansodan jälkeen sotataito on muuttanut muotoaan.
Linjapuolustuksesta on luovuttu ja siirrytty
aluepuolustukseen. Salpalinjaa voidaankin perustellusti sanoa viimeiseksi puolustuslinjaksi.