Offtopicia mutta pakko kommentoida: olen aina pitänyt massiivisena hullutuksena sitä, jos ydinreaktorista otetaan pelkkä sähkö verkkoon vaan lämpö lasketaan lähimpään lahteen ja sitten sille yritetään keksiä vaihtoehtoisia käyttömuotoja (kasvatetaan rapuja, viljellään viinirypäleitä yms.). Se pitäisi nimenomaan johtaa kaukolämpönä lähimmälle kaupungille. Meillä reaktorit on tietysti sijoitettu sen verran kauas, että kaupungit ovat turvassa jos se harvinainen päivä tulee että tapahtuisi joku onnettomuus tai terrori-isku tai muu, vaan tuollakin on sidottu itsemme maksamaan lämmöstä erikseen, vaikka lämpöä olisi tarjolla reaktorin jäähdytysvedestä.
Eikä se tietysti ole reaktorin primäärivesikierto, mikä menee kaukolämpöön vaan siinä on lämmönvaihdin välissä ja sekundäärinen kierto. Näitä on maailmalla, vaan kovin harvinaisia ovat verrattuna perinteiseen pelkkää sähköä tuottavaan reaktoriin.
Ehkä se on koneinsinööri minussa, mikä vihaa kaikenlaista tyhmää tuhlausta ja tuo lämmön hukkaaminen varsinkin täällä kylmässä pohjoisessa menee ehdottomasti siihen kategoriaan. Onhan sille toki syyntä: reaktori niin kaukana suuresta asutuskeskuksesta että kaukolämpöputken vetäminen on kustannuksiltaan kannattamatonta eikä reaktoria voi rakentaa lähemmäksi, koska ydinpommi, säteilyvaara jne jne.
Tämä pelkkänä kommenttina, ei keskustelun avauksena - pysytään Ukrainan seurannassa.
Tämä olisi ollut mahdollista ja kannattavaa etäisyyksistä huolimatta.
Suurin syy oli vihreiden lietsoma ydinvoiman pelko eikä ollut riittävästi halukkaita ottamaan "ydinlämpöä" koteihinsa säteilyn pelon vuoksi.
T: tietäjä
Vastauksenikin on offtopicia, mutta yhtään Vihreitä puolustelematta on pakko myös korjata tämä virheellinen tieto.
Ydinvoimaloissa, kuten muissakin lauhdevoimaloissa pyritään maksimoimaan sähköntuotanto. Tärkä keino tähän on maksimoida höyryn paisunta turbiinissa eli pyrkiä mahdollisimman pieneen paisunnan loppupaineeseen ts. lauhdutinpaineeseen. Tätä muutama tekijä. Yksi on turbiinin loppupään siipien pituus. Mitä pidemälle höyry paisuu ts. sen paine laskee sitä pienempi on sen tiheys eli höyry vaatii suuremman poikkipinta-alan turbiinissa ja siiven pituus kasvaa loppua kohden. Siiven pituuden kasvaessa kasvaa myös sen kehänopeus ja jossain vaiheessa tulee materiaalin kestävyyden rajat vastaan, kun pyörimisnopeus tahdistetulla turbiinilla on se 1500 rpm. Toinen on lauhduttimella saavutettava lämpötila. Tässä Suomen ydinvoimalat ovat varsin hyvässä asemassa, kun viileää merivettä on hyvin saatavilla. Höyryä voidaankin paisuttaa jopa ~0,04 bar(a) asti eli reilusti alipaineen puolelle, jolloin lauhdutuslämpötila on 29 C. Kun kaukolämmön paluuvesi on luokkaa >40 astetta on nykyisten ydinvoimaloiden hukkalämmön käyttö kaukolämmön tekemiseen suoralla lämmönsiirrinkytkennällä fyysinen mahdottomuus.
Eli vaikka esim. Olkiluoto 3:n hyötysuhde on TVO:n mukaan 37 % ja sähköteho 1 600 MW, niin tuo 1600/0,37-1600=2700 MW lämpöteho on käytännössä hyödyntämiskelvotonta suoraan sellaisenaan. Yksi vaihtoehto voisi olla lämpöpumput, jos sähköä olisi ylenmäärin esim. tuulivoimaloista, mutta silloin ja tällöin toimivana ei kuulosta järkevältä investoinnilta ja teollisuuden jatkuvasti sähköistyessä sillekin sähkölle lienee parempia käyttökohteita. Paras olisi saada närpiöläiset muuttamaan Eurajoelle, niin ei vaikuttaisi energian hinnanousu tomaattien ja kurkkujen hintaan.
Realistisempana vaihtoehtona näkisin ydinvoimalan, jonka turbiini olisi alunalkujaan suunniteltu CHP-tuotantoon ja paisunta lopetettaisiin sen verta aikaisin, ettei lauhdutinhukkaa syntyisi vaan se saataisiin kokonaisuudessaan kaukolämmöksi. Kesällä kaukolämmön kulutuksen ollessa pienempää voitaisiin sitten käyttää merivettä lauhdutukseen ja saada edelleen sama sähköteho. Tällöin saataisiin paljon lämpöä ja vähän sähköä johtuen ydinvoimaloiden suhteellisen matalista höyrynarvoista. Vaihtoehtoisesti kaukolämpöä voitasiin tuottaa turbiinin väliotoista, joka olisi teoriassa mahdollista nykyisissäkin laitoksissa, kun niitä siellä on, ja paisuttaa loppuhöyry matalaan paineeseen.
Summa summarum. Nykyisten ydinvoimaloiden käyttämättömyys kaukolämmön tuotantoon ei johdu vihreistä, vaan insinööreistä, jotka ovat maksimoineet sähköntuotannon näissä peruskuormalaitoksissa.
Tämä aihe taisi alunperin lähteä maakaasusta, joten yritän sitä kautta edes löyhästi junailla tämän oikeille raiteille. Täällä on ollut paljon puhetta Ukrainan kaasukentistä ja siitä, miten Venäjää korpeasi Euroopan siirtyminen ukrainalaiseen maakaasuun. Tulevaisuuteen on kaavailtu vetybuumia ja ainakin sen ensimmäisessä vaiheessa vetyä tultaisiin tuottamaan suuret määrät maakaasusta höyryreformoinnilla, jolloin maakasun kysynnän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa myös muualla kuin sähkön- tai lämmöntuotannossa. Tämä kasvunäkymä on voinut olla yksi monista Putlerin ajavista voimista tähän sotaan, vaikka uskon henkilökohtaisesti taustalla olevan myös vain halun palauttaa ryssien neuvostoaikainen imperiumikin ja näyttää lännelle mistä kana kusee. No omille reisilleenhän se näyttää kusevan. Tätä maakaasukytköstä ryssien ja sakemannien välillä pitäisi penkoa hieman enemmän ja katsoa milloin ja miten pahasti ryssät ovat saaneet saksalaiset siltaan. Hieman foliota, mutta ei liene mahdotonta, että Saksan päätöstä ydinvoimasta luopumiseen on lobattu voimakkaasti epäsuorasti Moskovasta käsin.
Maakaasun käytöllä on metaanivuotojen vuoksi toki omat haittansa muiden energiasisällöltään köyhempien fossiilisten korvaamisessa ja Saksakin voinee joutua vielä harmituksekseen miettimään ydinvoimapäätöstään uusiksi, mutta offtopicin offtopic saa nyt jäädä.
Edit. Lisätty puuttuva lainaus.