Antares
Respected Leader
Vastauksenikin on offtopicia, mutta yhtään Vihreitä puolustelematta on pakko myös korjata tämä virheellinen tieto.
Ydinvoimaloissa, kuten muissakin lauhdevoimaloissa pyritään maksimoimaan sähköntuotanto. Tärkä keino tähän on maksimoida höyryn paisunta turbiinissa eli pyrkiä mahdollisimman pieneen paisunnan loppupaineeseen ts. lauhdutinpaineeseen. Tätä muutama tekijä. Yksi on turbiinin loppupään siipien pituus. Mitä pidemälle höyry paisuu ts. sen paine laskee sitä pienempi on sen tiheys eli höyry vaatii suuremman poikkipinta-alan turbiinissa ja siiven pituus kasvaa loppua kohden. Siiven pituuden kasvaessa kasvaa myös sen kehänopeus ja jossain vaiheessa tulee materiaalin kestävyyden rajat vastaan, kun pyörimisnopeus tahdistetulla turbiinilla on se 1500 rpm. Toinen on lauhduttimella saavutettava lämpötila. Tässä Suomen ydinvoimalat ovat varsin hyvässä asemassa, kun viileää merivettä on hyvin saatavilla. Höyryä voidaankin paisuttaa jopa ~0,04 bar(a) asti eli reilusti alipaineen puolelle, jolloin lauhdutuslämpötila on 29 C. Kun kaukolämmön paluuvesi on luokkaa >40 astetta on nykyisten ydinvoimaloiden hukkalämmön käyttö kaukolämmön tekemiseen suoralla lämmönsiirrinkytkennällä fyysinen mahdottomuus.
Eli vaikka esim. Olkiluoto 3:n hyötysuhde on TVO:n mukaan 37 % ja sähköteho 1 600 MW, niin tuo 1600/0,37-1600=2700 MW lämpöteho on käytännössä hyödyntämiskelvotonta suoraan sellaisenaan. Yksi vaihtoehto voisi olla lämpöpumput, jos sähköä olisi ylenmäärin esim. tuulivoimaloista, mutta silloin ja tällöin toimivana ei kuulosta järkevältä investoinnilta ja teollisuuden jatkuvasti sähköistyessä sillekin sähkölle lienee parempia käyttökohteita. Paras olisi saada närpiöläiset muuttamaan Eurajoelle, niin ei vaikuttaisi energian hinnanousu tomaattien ja kurkkujen hintaan.
Realistisempana vaihtoehtona näkisin ydinvoimalan, jonka turbiini olisi alunalkujaan suunniteltu CHP-tuotantoon ja paisunta lopetettaisiin sen verta aikaisin, ettei lauhdutinhukkaa syntyisi vaan se saataisiin kokonaisuudessaan kaukolämmöksi. Kesällä kaukolämmön kulutuksen ollessa pienempää voitaisiin sitten käyttää merivettä lauhdutukseen ja saada edelleen sama sähköteho. Tällöin saataisiin paljon lämpöä ja vähän sähköä johtuen ydinvoimaloiden suhteellisen matalista höyrynarvoista. Vaihtoehtoisesti kaukolämpöä voitasiin tuottaa turbiinin väliotoista, joka olisi teoriassa mahdollista nykyisissäkin laitoksissa, kun niitä siellä on, ja paisuttaa loppuhöyry matalaan paineeseen.
Summa summarum. Nykyisten ydinvoimaloiden käyttämättömyys kaukolämmön tuotantoon ei johdu vihreistä, vaan insinööreistä, jotka ovat maksimoineet sähköntuotannon näissä peruskuormalaitoksissa.
Tämä aihe taisi alunperin lähteä maakaasusta, joten yritän sitä kautta edes löyhästi junailla tämän oikeille raiteille. Täällä on ollut paljon puhetta Ukrainan kaasukentistä ja siitä, miten Venäjää korpeasi Euroopan siirtyminen ukrainalaiseen maakaasuun. Tulevaisuuteen on kaavailtu vetybuumia ja ainakin sen ensimmäisessä vaiheessa vetyä tultaisiin tuottamaan suuret määrät maakaasusta höyryreformoinnilla, jolloin maakasun kysynnän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa myös muualla kuin sähkön- tai lämmöntuotannossa. Tämä kasvunäkymä on voinut olla yksi monista Putlerin ajavista voimista tähän sotaan, vaikka uskon henkilökohtaisesti taustalla olevan myös vain halun palauttaa ryssien neuvostoaikainen imperiumikin ja näyttää lännelle mistä kana kusee. No omille reisilleenhän se näyttää kusevan. Tätä maakaasukytköstä ryssien ja sakemannien välillä pitäisi penkoa hieman enemmän ja katsoa milloin ja miten pahasti ryssät ovat saaneet saksalaiset siltaan. Hieman foliota, mutta ei liene mahdotonta, että Saksan päätöstä ydinvoimasta luopumiseen on lobattu voimakkaasti epäsuorasti Moskovasta käsin.
Maakaasun käytöllä on metaanivuotojen vuoksi toki omat haittansa muiden energiasisällöltään köyhempien fossiilisten korvaamisessa ja Saksakin voinee joutua vielä harmituksekseen miettimään ydinvoimapäätöstään uusiksi, mutta offtopicin offtopic saa nyt jäädä.
Edit. Lisätty puuttuva lainaus.
Kiitoksia korjauksesta, en ole niin kovakalloinen etteikö uusi informaatio uppoaisi.
Jos siis käytettäisiin reaktoria jonka sähkötehoa ei olisi optimoitu niin pitkälle kuin mitä meidän reaktoreissa, niin siinä tapauksessa sen tuottamasta lämmöstä osa saataisiin kaukolämpöön? Eli reaktori tuottaa pienemmän määrän sähköä mutta toisaalta saadaan lämpöä hyödynnettyä?
Nämä on tietysti hankintavaiheen päätöksiä, mitä ollaan ostamassa. Nopeasti haettuna valtaosa ydinvoimaloista näyttäisi olevan pelkkään sähköntuotantoon optimoituja joten oletan sinun tarjoaman selityksen koskevan käytännössä kaikkia niitä. Sveitsissä näkyy olevan wanha ydinvoimala, josta otetaan kaukolämpöä ja Kiinassa uudempi. Muutamia muitakin löysin. Oletan että yksi syy miksi tällaista ei ole hankittu Suomeen on se että niitä ei ole markkinoilla juuri saatavilla?
Jotta ei ole totaalisen offtopic tähän ketjuun, niin ymmärtääkseni Ukrainan tiedossaolevista öljy- ja kaasuvarannoista valtaosa on liuksetta (liuskeöljy ja sen kaverina kaasu samoissa lähteissä). Samaa mitä Puolassakin. Sen hyödyntämisestä olen lukenut, että pumppaaminen voidaan keskeyttää kohtuu helposti jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinta laskee liian alas mutta toisaalta "lähteiden" hyödyntäminen voidaan myös aloittaa melko helposti mikäli hinta nousee tarpeeksi ja tämä tulee taas kannattavaksi. Muistelen myös että alkuinvestointi liuskeöljyn hyödyntämiseen on selvästi pienempi kuin mitä perinteisellä öljylähteellä, ehkä muistan väärin (alkaa olemaan myöhä). Yksi arvio jonka muistan oli se että raakaöljyn barreli-hinnan tulisi olla noin 50-60 dollaria barrelilta jolloin useimmat liuskeöljylähteet ovat kannattavia. Jos on paljon tuon alle, muuttuvat huonommin kannattaviksi jolloin pumppaus tulisi lopettaa. En tiedä, vaikuttaako tuo sellaisen kentän maakaasun hyödyntämiseen.
Perinteisen öljylähteen osalta muistelen, että pumppaamista ei juurikaan voisi lopettaa kun on kerran aloitettu. Tahtia voi hidastaa tietyissä rajoissa, muttei voisi kokonaan lopettaa. Toisaalta tiedän että öljykentillä liikkuu sellaisia porattujen reikien auki pitämiseen tarkoitettuja ns. hoonausautoja (moniakselinen kuorma-auto jonka päälle kone).
Muistan lukeneeni arvioita, joiden perusteella juuri tuo liuskeöljylähteiden helppo hyödyntäminen tulisi ankkuroimaan raakaöljyn barrelihinnalle käytännössä katon 60-70 dollariin. Tämä johtuisi siitä, kun raakaöljyn hinta nousee korkeaksi, liuskeöljylähteitä aletaan pumppaamaan ja siitä seuraava uuden öljyn tulo markkinoille toimisi hintoja alentavana mekanismina. Selvästi tuollekin on rajansa, kun katsoo raakaöljyn hintaa tällä hetkellä. Ehkä tuo arvio oli liian yksinkertainen ja jätti jonkin oleellisen asian huomioimatta? Öljyn siirto sitä tarvitseville markkinoille (putket vs tankkerit vs juna vs kumipyörät) on ainakin yksi selitys joka tulee mieleen.