Suomen politiikassa on vielä nykypäivänäkin niitä ketkä oppi ns. talon tavoille kylmän sodan vuosina. Silloin puhuttiin kotiryssistä ja Moskovassa sekä Tehtaankadulla juokseminen kuului asiaan. Suomessa ei ole tehty oikeaa, kunnollista, syväluotaavaa tiliä kylmän sodan aikaan (vrt. esimerkiksi Saksan oma tilinteko historiansa osalta). Alpo Rusi on kirjoillaan pyrkinyt tomuttamaan näitä kuvioita, vaan paljon on vielä käsittelemättä. Se kuuluisa Tiitisen lista kuuluu tähän kategoriaan, tosin henk. kohtaisesti uskon että kun se joskus julkistetaan, niin reaktio tulee olemaan "kyllähän tämä jo tiedettiin". Samoja nimiä sieltä todennäköisesti löytyy mitä on spekuloitu vuosikymmeniä.
En minä mitään noitavainoja silti kaipaa, tässäkin asiassa aika tekee tehtävänsä. Vanha kaarti korvautuu nuorilla jotka ei noista ajoista tiedä mitään. He on kasvaneet aidosti vapaassa maassa eivätkä ymmärrä miksi Venäjän edessä pitäisi madella. Varsinkin nyt kun Venäjän tähti on laskemassa, heidän vaikutusvalta tulee hiipumaan entisestään. Sodan uhka on aina olemassa, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Ukraina parhaillaan näyttää, ettei idän sotakone ole niin paha kuin millaisena monet sitä pitävät.