Ukrainan konflikti/sota

En haluaisi olla se sotamies joka saa tuon kantoon, painoksi wikipedia kertoo 17,3 kg ja pituudeksi 2 020 mm.

Panssarintorjuntakivääri ei ole koskaan ollut mikään tarkkuuskivääri, ei varsinkaan toisen maailmansodan aikaan valmistetut. Iso kivääri pitkällä putkella ei vielä tee siitä tarkkuustyökalua, ammustuotanto tuo myös oman hajontansa aseen mekaanisen hajonnan päälle. Panssari- tai rynnäkkövaunun kokoiseen maaliin osuu silti, joten en sanoisi hyödyttömäksi.

14.5 x 114mm kaliiperille B-32 panssarinläpäisevälle luodille lupaillaan panssariteräksen läpäisyksi 32 mm RHA 90 asteen kulmassa 500 m etäisyydellä. Kiinalaisilla on tuotannossa uudempia, kalliimpia luoteja, läpäisyksi lupaillaan 15 mm panssariterästä 30 asteen kulmassa 1 000 m etäisyydellä.

Otetaan tuo vanhempi arvo käyttöön, mihin tuo 32 mm panssariterästä 90 asteen kulmassa riittäisi. Vanjan vaunuissa rungon etuosan pellit on aina jyrkässä kulmassa, olipa vaunu miten kevyt tahansa joten sen kanssa tuo olisi ongelmissa. Keulan panssarointi on näissä mitoitettu 12,7mm NATO-kaliiperia vastaan, muistaakseni yleensä vaatimus oli että käytännössä nolla etäisyydeltä pitää kestää se.

Vaan jos pääsee ampumaan piilosta kylkeen, vaikkei osuisi ihan suoraan pinnan normaalin kanssa? Vanjan kevyiden vaunujen kylkien suojaus on (muistaakseni) mitoitettu 7,62x39 AP luotia sekä tykistön sirpaleita vastaan: VDV:n BMD-sarjan vaunuissa kylkipanssari on telaketjujen välissä 20 mm alumiiniseosta ja sen yläpuolella 23 mm, BTR-sarjan pyöräajoneuvojot 9mm panssariterästä 20-30 asteen kulmassa, BMP-1 ja BMP-2 vaunuissa alemman kyljen panssarin paksuus 15 mm terästä. BMP-3 on kieltämättä näitä vahvemmin suojattu, kyljen paksuus 43 mm alumiiniseosta.

Kuuluisa esimerkkitapaus: toisen maailmansodan aikaan Panther-tankin rungon alemman panssarilevyn paksuus oli 40 mm ja joutuivat parantamaan sen suojausta kesken sodan lisäämällä kylkiin telaketjujen ulkopuolelle 5 mm Schürzen panssariteräslevyt. Ne oli tarkoitettu alemman kyljen suojaamiseen, mutta muistan lukeneeni että erityisesti suojaamaan Neuvostoliiton panssarintorjuntakivääreiltä. Jos minun muistikuva pitää paikkansa, niin nämä PTRD-kiväärit eivät kyenneet läpäisemään tuota kylkipanssaria, mutta isku oli sen verran vahva että levyn sisäpinta pirstaloitui ja ne sirpaleet tekivät sitten tuhoja vaunun sisällä.

Miksi sitten kantaa tällaista isoa, painavaa pulttilukkokivääriä jos vaihtoehtona on paremmin läpäisevät kertasingot? Vaikea tuohon on keksiä hyvää syytä, ehkä jos olisi porukka mikä liikkuisi yöllä ja etsisi tällaisia pehmeämpiä maaleja? Osuma kyljestä läpi vaikka moottoritilaan voisi tuottaa ns. mobility kill tilanteen. Vaunu ei tuhoudu, mutta on kyvytön jatkamaan taistelua ennen kuin on korjattu. Montako miestä kannattaa uhrata tällaiseen hullutukseen, sen sijaan että olisivat osa normaaleita joukkoja joilla on oikea panssarintorjuntakyky? Tuskin kovin montaa, mutta jos on reilusti jalkaväkeä mistä ottaa niin ehkä tätä voisi kokeilla jos on tarpeeksi rämäpäisiä, kuolemaa pelkäämättämiä miehiä? Jos he kykenisivät vaurioittamaan tällaisia vaunuja esim. 1-3 kpl joka yö keskimääräisesti, niin se ole ole pelkästään vaunu pois pelistä vaan vaunun miehistö myös - tai sitten panssarijalkaväki joutuu kävelemään jos ei ole korvaavaa vaunua lähellä.

Tosin heti perään todettava että sille on varmasti täysin hyvät syyt miksi näistä aseista on luovuttu hyvin pian toisen maailmansodan jälkeen. Läpäisy varsinkin etusektorista ei riitä ja juuri mikään vakavasti otettava armeija ei sodi siten että muutaman miehen iskuosastot yrittäisivät tehdä tuhoja vihollisen sivuilla (varsinkin jos tuhon teko vaatii lähestymisen 500 metriin tai lähemmäs). Hyvin vaarallista leikkiä tuo olisi joka tapauksessa.
Materiaalia vastaan noin .50 kaliberin kiväärit lienevät ensisijaisesti tarkoitettukin ja hyvässä lykyssä ja oikealla a-tarvikkeella kykenevät varsin hyväänkin tarkkuuteen. Kyllähän meilläkin ainakin kokeiltiin L-39 pitkän matkan tarkkuuskiväärinä Jatkosodan kuluessa. Viritetty mosin se TAK-85:kin on, eli vaikka ei nyt ehkä ihan moderneimmille tarkkuuskivääreille pärjää, on se silti lukkonsa ja lukkorunkonsa iästä huolimatta riittävän tarkka käyttötarkoitukseensa.
 
0j96mcrlrhx81.jpg


 
Katso liite: 61266
Tiesittekö pojat että me oltiin kaikki väärässä näistä kenttäkrematorioista. Ne onkin kenttä leivinuuneja ja ne oli osa nerokasta suunnitelmaa jossa toinen osa oli nimenomaan Ukrainalaisen viljan varastaminen. Tulipa tyhmä olo kun tajusin olleeni väärässä. :cry:
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla? Anatolin ja Vasilin kropat käytetään uunin lämmittämiseen ja sitten pöllityistä viljoista leipää :LOL:
 
Katso liite: 61266
Tiesittekö pojat että me oltiin kaikki väärässä näistä kenttäkrematorioista. Ne onkin kenttä leivinuuneja ja ne oli osa nerokasta suunnitelmaa jossa toinen osa oli nimenomaan Ukrainalaisen viljan varastaminen. Tulipa tyhmä olo kun tajusin olleeni väärässä. :cry:
Mutta millä nämä leivinuunit lämmitetään :unsure:
 
Millainen lienee vastatykistötutkan sodanajan elinikä jos vastustajalla on elso-kyvykkyyttä ja vaikkapa HARM-puikkoa käytettävissä?
No kun niillä se elso on ryssitty toistamiseen, niin en siitä hirveästi välittäisi, ja tuo on käsittääkseni suht passiivinen suurimman osan ajasta. Säteily tulee jostain muualta.
 
Viimeksi muokattu:
Ja voihan olla että "petturi" ei auttanut ihan omasta halustaan.
Esim r-sana on voinut saada selville jonkin työntekijän nimen, etsinyt miehen ja tämän perheen käsiinsä,
näyttänyt hepulle pari niskalaukaukseen päättyvää joukkoraiskausvideota, vinkannut että:
"Huomaatko kuinka pojilla pullottaa jo housunetumus; miten on, kerrotko sen sisäänkäynnin vai tehdäänkö sun perheestä seuraava video."
Onhan se periaatteessa mahdollista. Jos perheellinen sattuu olemaan ja niin onnettomasti on käynyt että perhe on jäänyt myös miehittäjien haltuun, on tietysti alttiimpi uhkailulle kuin yksinään.

Yhtään mikään ei kuitenkaan takaa, että ryssä jättää perheesi rauhaan vaikka kavaltaisitkin yli tuhat maanmiestäsi. Ja vaikka jättäisikin, niin olet silti vaihtanut itsellesi rakkaiden ihmisten hengen paljon suurempaan määrään muiden ihmisten henkiä ja samalla auttanut vihollista saavuttamaan tavoitteitaan. Mikä silloin olet, jos et petturi ilman lainausmerkkejä?

Myönnetään ettei ole helppo valinta. Toisenlaisiakin ratkaisuja on kuitenkin nähty, mm. metsästysseuran puheenjohtaja Melitopolissa (vai Khersonissa?) jolta tultiin tivaamaan listaa seuran jäsenistöstä ilmeisessä likvidointitarkoituksessa. Ukko oli kuitenkin askeleen edellä ja listan sijaan taskusta löytyi kranaatti, jolla mies räjäytti niin itsensä kuin kovistelemaan tulleet ryssätkin. En tosin tiedä oliko perheellinen mies.
 
The war in Ukraine has had its fair share of embarrassments for the Kremlin. From the sinking of the Slava class cruiser Moskva in April to the infamous 40-mile-long Russian military convoy holdup near Kyiv seen earlier in the conflict, Moscow has had little to cheer about in terms of projecting competent military strength. The latest hit comes via visual evidence that a Russian T-90M Proryv-3 (Breakthrough-3) — a modern and rare main battle tank — has been destroyed on the battlefield by Ukrainian forces.

Shared on Twitter by The Kyiv Independent’s defense reporter Illia Ponomarenko, the image, dated May 4, shows what appears to be the remnants of a T-90M tank, still smoldering after a direct hit somewhere within Ukraine’s northeastern Kharkiv Oblast. Andriy Tsaplienko is seen reporting in the foreground.
 
Väittävät, että Dnjepristä saattaisi saada alligaattoreitakin nykyään.

Tuli tuosta alligaattorin romun nostamisesta Dnepristä ja osuvasta heitostasi mieleen tuo Ville Haapasalon "et kuitenkaan usko.."-kirja.

Kirjassa Haapasalo kertoi kuinka joku rosvopäällikkö kävi vuosittain metsästämässä Australiassa alligaattorin, jonka nahkoista sitten tehtiin päällikölle uudet buutsit ja vaimolle uusi laukku. Tämä rosvopäällikkö kertoman mukaan sai niin sanotusti kuningasidean että Volgalta olisi helpompi käydä metsästämässä niitä ja niinpä hän päätti tuoda 100 alligaattoria Volgalle joista ehti muutamat metsästämään ja loput karkasivat (yllätys).

Jos lukija jäi miettimään että mitä näille Volgan alligaattoreille kävi, niin Haapasalon mukaan ne karanneet alligaattorit hyökkäilivät Volgan rannoilla ihmisten kimppuun. Lopulta niistä tarinan mukaan ilmoitettiin Venäjän armeijallekin, joiden kanssa Haapasalo on sanojensa mukaan käynyt niitä metsästämässä.
 
Katso liite: 61266
Tiesittekö pojat että me oltiin kaikki väärässä näistä kenttäkrematorioista. Ne onkin kenttä leivinuuneja ja ne oli osa nerokasta suunnitelmaa jossa toinen osa oli nimenomaan Ukrainalaisen viljan varastaminen. Tulipa tyhmä olo kun tajusin olleeni väärässä. :cry:

No ei ne ole leivinuuneja eikä kenttäkrematorioita. Kun katsot noita pötkylöitä hyllyssä niin oikeasti ne laitteet on oikeasti kenttäprässejä joilla kokonainen ukko paalataan pienempään tilaan. Nyt niitä prässättyjä ukkoja on nyt kuvassa joukoittain esillä. Prässillä menee vähemmän energiaa ja pieneen tilaan. Täytyy vain muistaa ettei mene saappaat samassa ettei tule mustia pilkkuja pötkylään.
 
Katso liite: 61266
Tiesittekö pojat että me oltiin kaikki väärässä näistä kenttäkrematorioista. Ne onkin kenttä leivinuuneja ja ne oli osa nerokasta suunnitelmaa jossa toinen osa oli nimenomaan Ukrainalaisen viljan varastaminen. Tulipa tyhmä olo kun tajusin olleeni väärässä. :cry:
Ja lehmät lentävät.Tässäpä ryssien ”leipäkone”
 

Liitteet

  • 5FA87441-3381-427B-9836-D5273EF62B95.jpeg
    5FA87441-3381-427B-9836-D5273EF62B95.jpeg
    1 MB · Luettu: 233
Materiaalia vastaan noin .50 kaliberin kiväärit lienevät ensisijaisesti tarkoitettukin ja hyvässä lykyssä ja oikealla a-tarvikkeella kykenevät varsin hyväänkin tarkkuuteen. Kyllähän meilläkin ainakin kokeiltiin L-39 pitkän matkan tarkkuuskiväärinä Jatkosodan kuluessa. Viritetty mosin se TAK-85:kin on, eli vaikka ei nyt ehkä ihan moderneimmille tarkkuuskivääreille pärjää, on se silti lukkonsa ja lukkorunkonsa iästä huolimatta riittävän tarkka käyttötarkoitukseensa.

Onhan näitä aina ollut, muistan Vietnamin sodassa oli joku sotamies joka viritteli M2 Browningin päälle kiikaritähtäimen ja ammuskeli sillä kauemmas. Taisi jopa osuakin. Tämä ase oli jonkin heidän tukikohdan suojana, tripodin päällä ja hiekkasäkeillä tuettu, joten yhdenlaista isojen poikien leikkiä se oli.

Anti-material rifle taitaa olla yleinen jenkkiarmeijan nimi näille ja varmasti erityisesti ammusten toleransseja parantamalla voisi saada paremman tarkkuuden, eri asia onko sille tarvetta. Jos tarve on osua 500 - 1 000 metristä vaikka siihen BTR-vaunun kylkeen niin vähempikin riittää. Halvempia ammuksia saa samalla rahalla suuremman määrän.

Muistaakseni jenkit ovat pikkuhiljaa luopumassa .50 BMG kaliiperista ainakin jalkaväen aseiden osalta (ajoneuvoihin asennetut taitaa jäädä) ja korvaava kaliiperi oli .338 Lapua Magnum. Sille taisi olla (ainakin jossain vaiheessa) jopa harkinnassa vyösyötteinen raskas konekivääri? Se onkin pelottava ase: tarkkuuskiväärille sopiva ammus toleransseilta, uusi tarkka asejärjestelmä, pitkä kantama, painava luoti jne. Iso ja painava tietysti myös, ei sovi joka tilanteeseen.

Lainaan vielä tähän muistutuksena:

So, the total vehicles in a Prototypical BTG = 33x BMPs, 10x T-72s, 4x Shturm-S ATGM Carrier, 3x BAT-2s and 2x IMR-2s, 6 x 152 mm 2S19 Msta, 6x BM-21 122mm MLRS, 6x Pantsir-S1, and 7x MT-LB ACRV. There would be approximately 600 soldiers in the BTG. LÄHDE

Kuten ollut aikaisemmin puhetta, panssariprikaatien muodostamissa BTG-porukoissa on BMP:n sijaan valtaosaksi paksuja vaunuja, mutta otetaan tämä silti ns. tyypillisempänä koostumuksena. Jos unohtaa tuosta nuo paksut vaunut pst-kiväärin maaleina, niin jää aika paljon kevyemmin panssaroitua kohdetta jäljelle. Ehkä jos on ovela, kärsivällinen ja onnekas taistelupari väijymässä, niin saattaisivat saada tuollaisella aseella painonsa verran enemmän tuhoa aikaan. Viholliselle olisi luonnollista lisätä kohteensuojausta ja vartiointia, jolla reagoitaisiin tällaiseen toimintaan, mutta vanjalla on jo valmiiksi ongelmia miehistön määrän kanssa. Jos se sama pieni porukka joutuisi varsinaisen taistelun lisäksi hoitamaan kohteensuojausta yms. niin taisteluteho siitä kärsii.

En kannata pst-aseiden korvaamista pst-kivääreillä, en todellakaan, mutta mietin vain, onko niiden käyttökelpoisuus tiettyjä maaleja vastaan myös aliarvioitu? Yhdysvallat maailman johtavana sotilasmahtina ei tietysti ole pakotettu käyttämään näitä, heillä on aseita ihan kylliksi muutenkin. Anti-material rifle löytyy valikoimasta vaan en muista yhtäkään esimerkkitapausta missä olisivat käyttäneet niitä. Ehkä Afganistanissa oikein sitkeän seinän tai muurin rikkomiseen? Siellä on sitä paikallista kalkkikiveä vai mitä olikaan, mistä rakentavat taloja, muureja yms. Kuulemma luja pirulainen, vaikea tehdä reikää tai iskeä luodilla läpi. Muuten kun eivät ole perinteistä sotaa tai edes panssaritaisteluita käyneet juurikaan ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen (Irak 2003 jäi vähäiseksi) niin eivät ole olleet sellaisessa tilanteessa missä joutuisi miettimään kaikkien käytössäolevien keinojen optimaalista hyödyntämistä.

Kukapa tietää, ehkä asia on perinpohjin tutkittu ja todettu liian iso riskiseksi tai vaaralliseksi tai heikkotehoiseksi.

MUOKKAUS: tarkoitus ei ollut virittää tästä keskustelua, näille on varmasti omat ketjunsa. Kunhan lämpimiksi höpöttelin. Pysytään Ukrainassa. Varmasti sodan jälkeen heiltä voi myös kysyä, oliko tällaiset aseet käytössä ja jos olivat niin mitä maaleja vastaan ja millaisin tuloksin.
 
Back
Top