Tuollaista tulosta ne ovat pelänneet useammassakin videossa, kun ovat joutuneet busseilla sotahommia hoitamaan. Voi vaan ihmetellä Ukrainan ja sen asevoimien nykyistä johtoa, kun ei noille vapaaehtoisille saada edes rekkoja järjestettyä. Hiekkasäkeillä vuoratut Mad Max rekat olisivat olleet riittäviä. BTR tai vastaava sitäkin parempi ja niitä luulisi Ukrainan varastoista löytyvän.
Ukrainan konflikti/sota
Tuollaista tulosta ne ovat pelänneet useammassakin videossa, kun ovat joutuneet busseilla sotahommia hoitamaan. Voi vaan ihmetellä Ukrainan ja sen asevoimien nykyistä johtoa, kun ei noille vapaaehtoisille saada edes rekkoja järjestettyä. Hiekkasäkeillä vuoratut Mad Max rekat olisivat olleet riittäviä. BTR tai vastaava sitäkin parempi ja niitä luulisi Ukrainan varastoista löytyvän.
Miten oletat että Ukraina olisi voinut saada sotilaallista-apua länsimailta tuossa tilanteessa mikä oli enemmänkin kuin epäselvä Maidaninin ja Janun jälkeen?
Tuskin mekään kummempaa saisimme vaikka emme läpeensä korruptoitunut pikku-Ukraina ollakaan.
Ja enpä usko että Venäjä halusi 'testata' länsimaita millään. Eiköhän siinä testailtu puolin ja toisin ja Venäjän päässä tuli stoppi vastaan?
Liian ennustettava, hyväntahtoinen ja rationaalinen toiminta avaa pahantahtoiselle vastapuolelle mahdollisuuden hyväksikäyttää näin toimivaa osapuolta.
Haukka-linja kansainvälisissä suhteissa toisinaan edistää turvallisuutta. Muistetaan, että Reagan & Thatcher -parivaljakko saavutti toiminnaallaan hyviä tuloksia, joista on sittemmin nautittu lähes kolmekymmentä vuotta. Parhaimmillaan Kremlin seniilit päätöksentekijät uskoivat lännen valmistelevan ydiniskua ja ohjasivat KGB:n ulkomaantiedustelun voimavarat etsimään tästä pienimpiäkin merkkejä. Kovistelun jälkeen liennytys kelpasi kaikille. Nixonin kerrotaan jopa tahallaan muokanneen omaa julkisuuskuvaansa näyttämään mielipuolelta, jotta neuvostoliittolaiset pysyisivät varovaisina.
Sotilaat voivat vaikuttaa kriisin kulkuun muutoinkin, kuin tekemällä suoranaisia sotatoimia vastustajaa kohtaan.
Hyvä, että on joku toinenkin hullu valmiina.
Minä en ole täydellinen. On paljon puutteita joista osa paranisi pataljoonatason harjoituksilla. Tällaisia kun ei pysty vapaaehtoisesti itsekseen harjoittelemaan. Ja nykyään taitaa olla ryhmätason hommissakin pientä kitkaa, mutta ne ainakin paranisi parissa päivässä. Harjoiteltu on kuitenkin niin paljon vuosikymmenten aikana, että en pelkää speznazeja tai muitakaan "erikoissotilaita". Suomalainen aktiiviressu pistää niitä nurin ihan miten päin vaan.Ukrainassa oli (ja on ehkä edelleenkin) erittäin merkittävässä roolissa ollut todella pieni aktiivisten valppaiden reserviläisten joukko.
On oltava varalla joku isänmaallinen sotahulluksi leimattu porukka joka pystyy toimimaan todella epäselvissä olosuhteissa maan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Ennen meillä oli pohojalaiset. Mitä meillä nyt on? Minä ja Taktinen taistelumajava, Juhani Putkonen sekä maakuntakomppaniat.
jurppi
Ylipäällikkö
Periaatteessa tässä ei ole mitään pahaa tai väärää. On ehdottomasti vain hyvä asia jos/kun Venäjä avustaa kansainvälistä Punaista Ristiä viemään avustuslähetystä Ukrainan hädänalaisille..
Jotain perusasioita lienee kuitenkin syytä huomioida.
Kun avustuksia kuljetetaan vieraan valtion alueelle, vieläpä sellaiselle, jossa käydään sotaa kapinallisia/vierasta tunkeutujaa vastaan niin on varsin kohtuullista edellyttää että käytännön toimista (esim. kuljetukset ko. maan sisällä ja avustuskohteiden priorisointi sekä jakelu) vastaa kyseisen maan henkilökunta yhdessä Punaisen Ristin väen kanssa.
Lepukki
Eversti
No minä ainakin vakuutuin Venäjän erikoisjoukkojen toimivuudesta Krimin niemimaalla. Hommahan oli paketissa noin kuukaudessa ilman väkivaltaisuuksia. Kyllä se niin vain on, että ne nykyajan sodankäynnit keinot ovat niin monimuotoisia, ettei se pelkkä taistelutahto riitä. Täytyy olla se selkeä hyvä organisaatio joka kykenee nopeaan toimintaan myös huomattavan häirinnän alla. Enkä tässä mitään reserviä ole alas ajamassa, vaan haluan vain korostaa sen reaktionopeuden ja valmiuden ylläpidon merkitystä, jotta sitä reserviä ylipäätään päästäisiin joskus käyttämään. Tahtoa on hyvä olla ja pitää olla, mutta tarvitaan siihen hieman muutakin.
jurppi
Ylipäällikkö
Kaikki se toiminta mitä Venäjän puolelta on toteutettu Ukrainaa vastaan viimeisten puolen vuoden aikana on varmuudella ollut suunniteltuna jo pitkään. Useita..useita vuosia etukäteen. Kaikista operaatioista on laadittu lukuisia variaatioita erilaisten vaihtoehtoisten kehityskulkujen varalle. Venäjä on vuosien aikana soluttanut omaa väkeään kaikkialle Ukrainan hallintoon ja armeijan organisaatioon, jopa aivan komentoketjun huipulle asti.
Sotilaallista, peiteltyä sotilas- ja siviilitoimintaa on myös harjoiteltu monipuolisesti. Se näkyi todella mainiosti juuri Krimin valtauksen yhteydessä. Edelleenkin Ukrainen armeijan toiminta on osin hapuilevaa ja ilmeisen todennäköisesti tietoa operaatioista valuu venäläisille ja separatisteille.
Ei ole syytä vähätellä tai millään tavalla aliarvioida venäläisten osaamista sotilaallisessa tai muussakaan toiminnassa. Siitäkään huolimatta että virheitä ja väärinarviointejakin lienee sattunut.
Ensimmäinen perusasia joka tässä on syytä huomioida. Venäjä on ihan itse aiheuttanut humanitäärisen kriisin hyökkäämällä Ukrainaan. Itä-Ukrainan terroristit ovat 90% venäläisiä ja venäläisten huoltamia. Venäjältä edelleen kaksi- ei vaan kuusinaamaista törkeää juonittelua kun menevät mukamas auttamaan. He yrittävät tällä avustuslähetyspelleilyllä saada länteen sellaista ajattelua, että he ovat jotenkin ulkopuolisia Ukrainan sotaan. Ikään kuin se, että lähettävät avustussaattueen todistaisi ettei he voi olla hyökkäävä osapuoli, vaikka sitöä ovat olleet koko vuoden. Siinä on samalla kyllä joku muukin juoni. Joko rekkojen mukana menee saattuetta turvaten 1000 panssarivaunua tai rekoissa on sotilaita tai aseita terroristeille tai elintarvikkeita jotka päätyvät terroristeille tai sitten tuovat paluukuormassa terroristinsa kotiin tai yrittävät provosoida Ukrainan armeijan tuhoamaan saattueen. Taikka sitten yhtenä vaihtoehtona on, että kaikki edellä mainittu on käynnissä. Maskirovkan maskirovkan maskirovka menossa. Ja uppoaa lännen kukkahattutätimiehiin ihan kuusnolla...
Benelli
Respected Leader
USA, Saksa, UK, Japani. . . . . . . .
No mikään USE tuskin toteutuu meidän elinaikanamme ja sitä luultavasti edeltäisi joku konfederaatio.
CF2R
Eric Denécé
Entinen Ranskan: Naval Intelligence Officer (analyst) within the Strategic Evaluation Division at the Secretariat Général de la Défense Nationale.
- Cette « révolution » s'est caractérisée par des actions d'une extrême violence de la part des manifestants, loin de l'image des défilés pacifiques qu'ont véhiculé les médias occidentaux. Rapidement, des armes sont entrées dans le jeu et de nombreux policiers ont été tués par balle. La raison en est que les éléments les plus actifs de ce mouvement « révolutionnaire » ont été des groupes ultra nationalistes d'extrême droite, voire néonazis (miliciens de Pravyi Sektor, de l'UNA-UNSO, de Svoboda, de Tryzub,
du « Marteau Blanc », etc.) Ils étaient particulièrement bien formés et organisés, ce qui leur a permis de faire prisonniers des membres entrainés des forces de l'ordre. C'est donc bien la violence des uns qui l'a emporté sur celle des autres. Or, ces groupes n'ont rien de commun avec nos valeurs européennes d'humanisme, de démocratie et de tolérance et plusieurs de leurs leaders ont intégré le nouveau pouvoir à Kiev. Pourtant l'Occident les a soutenus et continue de le faire...
- Au demeurant, cette « révolution » ne défend que les intérêts d'une partie de l'Ukraine, celle de l'ouest, pro-occidentale ; elle néglige les voix de ceux qui ont élu Ianoukovitch et qui sont favorables à l'accord commercial avec la Russie. Pire, elle bafoue leurs droits les plus élémentaires. En effet, aussitôt désigné, le nouveau gouvernement provisoire a immédiatement interdit l'usage du russe comme seconde langue officielle de l'Ukraine, alors que près de 30% de la population est russophone (jusqu'à 70% en Crimée). C'est une véritable provocation et une négation du principe de respect des minorités.
-Vallankumouksesta heijastui mielenosoittajien aarimmainen vakivaltaisuus joka on kaukana lansi mediassa esitetysta rauhanomaisesta mielenosoituksesta. Aseet tulivat nopeasti peliin mukaan ja useita poliiseja oli ammuttu kuoliaaksi. Syy tuohon on etta "vallankumouksellisista" aktiivisimmat kuuluivat aari-oikeiston ultra nationalisteihin, jopa uus-natseihin (Pravyi Sector miliiseihin, UNA_UNSOon, Tryzubin Svobodaan; Marteau Blanc (valkoinen vasara), jne. He olivat erittain hyvin koulutettuja ja organisoituja, jonka johdosta he kykenivat vangitsemaan harjaantuneita lain edustajia. On ilmiselvaa etta toisen osapuolen harjoittama vakivalta johti toisen vastaamaan vakivallalla. Tarkemmin sanoen, noilla ryhmilla ei ole mitaan yhteisia arvoja eurooppalaisen humanismin, demokratian ja suvaitsevuus arvojemme kanssa ja useat heidan johtajista kuuluvat Kievin uuteen hallintoon. Siita huolimatta lansi on heita tukenut ja jatkaa tukemista...
- Lisaksi, tama "vallankumous" kannattaa vain lansimielisen lansi-ukrainalaisen etuja, se jattaa huomioimatta ne aanet jotka ovat valinneet Ianoukovitchin ja jotka ovat suvaitsevia talous sopimuksille Venajan kanssa. Mika pahinta, se jattaa huomioimatta heidan perusoikeudet. Tarkemmin lausuen, valitsemisen jalkeen uusi valiaikaishallitus kielsi valittomasti venajankielen kayton Ukrainan toisena virallisena kielena siitakin huolimatta etta lahes 30% kansasta on venajankielista (Krimeassa jopa 70%) joka on todellinen provokaatio ja vahemmiston kunnioittamisperiaatteen negaatio.
Eric Denécé
Entinen Ranskan: Naval Intelligence Officer (analyst) within the Strategic Evaluation Division at the Secretariat Général de la Défense Nationale.
- Cette « révolution » s'est caractérisée par des actions d'une extrême violence de la part des manifestants, loin de l'image des défilés pacifiques qu'ont véhiculé les médias occidentaux. Rapidement, des armes sont entrées dans le jeu et de nombreux policiers ont été tués par balle. La raison en est que les éléments les plus actifs de ce mouvement « révolutionnaire » ont été des groupes ultra nationalistes d'extrême droite, voire néonazis (miliciens de Pravyi Sektor, de l'UNA-UNSO, de Svoboda, de Tryzub,
du « Marteau Blanc », etc.) Ils étaient particulièrement bien formés et organisés, ce qui leur a permis de faire prisonniers des membres entrainés des forces de l'ordre. C'est donc bien la violence des uns qui l'a emporté sur celle des autres. Or, ces groupes n'ont rien de commun avec nos valeurs européennes d'humanisme, de démocratie et de tolérance et plusieurs de leurs leaders ont intégré le nouveau pouvoir à Kiev. Pourtant l'Occident les a soutenus et continue de le faire...
- Au demeurant, cette « révolution » ne défend que les intérêts d'une partie de l'Ukraine, celle de l'ouest, pro-occidentale ; elle néglige les voix de ceux qui ont élu Ianoukovitch et qui sont favorables à l'accord commercial avec la Russie. Pire, elle bafoue leurs droits les plus élémentaires. En effet, aussitôt désigné, le nouveau gouvernement provisoire a immédiatement interdit l'usage du russe comme seconde langue officielle de l'Ukraine, alors que près de 30% de la population est russophone (jusqu'à 70% en Crimée). C'est une véritable provocation et une négation du principe de respect des minorités.
-Vallankumouksesta heijastui mielenosoittajien aarimmainen vakivaltaisuus joka on kaukana lansi mediassa esitetysta rauhanomaisesta mielenosoituksesta. Aseet tulivat nopeasti peliin mukaan ja useita poliiseja oli ammuttu kuoliaaksi. Syy tuohon on etta "vallankumouksellisista" aktiivisimmat kuuluivat aari-oikeiston ultra nationalisteihin, jopa uus-natseihin (Pravyi Sector miliiseihin, UNA_UNSOon, Tryzubin Svobodaan; Marteau Blanc (valkoinen vasara), jne. He olivat erittain hyvin koulutettuja ja organisoituja, jonka johdosta he kykenivat vangitsemaan harjaantuneita lain edustajia. On ilmiselvaa etta toisen osapuolen harjoittama vakivalta johti toisen vastaamaan vakivallalla. Tarkemmin sanoen, noilla ryhmilla ei ole mitaan yhteisia arvoja eurooppalaisen humanismin, demokratian ja suvaitsevuus arvojemme kanssa ja useat heidan johtajista kuuluvat Kievin uuteen hallintoon. Siita huolimatta lansi on heita tukenut ja jatkaa tukemista...
- Lisaksi, tama "vallankumous" kannattaa vain lansimielisen lansi-ukrainalaisen etuja, se jattaa huomioimatta ne aanet jotka ovat valinneet Ianoukovitchin ja jotka ovat suvaitsevia talous sopimuksille Venajan kanssa. Mika pahinta, se jattaa huomioimatta heidan perusoikeudet. Tarkemmin lausuen, valitsemisen jalkeen uusi valiaikaishallitus kielsi valittomasti venajankielen kayton Ukrainan toisena virallisena kielena siitakin huolimatta etta lahes 30% kansasta on venajankielista (Krimeassa jopa 70%) joka on todellinen provokaatio ja vahemmiston kunnioittamisperiaatteen negaatio.
Venäjä on kääntänyt itseään vastaan paitsi koko läntisen maailman niin myös omat entiset alusmaansa joissa on herännyt pelko isännän mielenterveyden tilasta. Tämä läpikiero ja valehteleva Putinin hallinto on nimenomaan juuri sellainen irvokas pellejohtajien karmea pellesysteemi, joka lopulta nostattaa ihmiset itseään vastaan.
Olisiko Venäjä todellakin mahdollisesti onnistunut kääntämään kaikki entisen Neuvostoliiton alusmaat itseään vastaan. Uskon, että Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alusmailla on kireyttä havaittavissa valtiollisissa suhteissa. Valko-Venäjä ja Kazakhshtan olisivat ottamassa etäisyyttä Venäjään. Ne sanoisivat Venäjälle, että tappele yksinäs vaan. Valko-Venäjä ja Kazakhstan eivät kuulemma suostuneet liittymään Venäjän vastapakotteisiin, eli siihen länsimaiden elintarvikkeiden tuontikieltoon. Putin varmaankin tuumisi, että ryppeileekö ne alusmaat Putinin määräyksiä vastaan, ja antaisi sotilailleen määräyksen laittaa Valko-Venäjä ja Kazakhstan kuriin.
Venäjä on selvästi näyttänyt signaalia, että se ei hyväksy Neuvostoliiton alusmaiden siirtymistä länsileiriin tai edes suhteiden lähentämistä näihin. Valko-Venäjä ja stan-maat voinevat tuntea itsensä uhatuksi Venäjän taholta. Zhirinovski tässä taannoin ehdotti Kazakhstanille Venäjään liittymistä, jolloin nämä suivaantuivat niin paljon, että julistivat Zhirinovskille porttikiellon Kazakhstaniin. Putin on selvästikin siirtynyt politiikassaan Duginilaiseen suuntaan, jonka pitäisi herättää tervettä epäluuloa Venäjää kohtaan näissä vielä Natoon kuulumattomissa entisen Neuvostoliiton alusmaissa.
Venäjän media väärentää ahkerasti Ukrainan tapahtumia. Koska Venäjä väittää, että Ukrainassa on humanitaarinen katastrofi pitää Venäjän lähettämien terroristien järjestää Ukrainassa humanitaarinen katastrofi. Eli ne Venäjän huolenaiheet Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta ovat käskyjä terroristeille ylläpitää ja kiihdyttää sitä humanitaarista katastrofia. Ukrainassahan ei ollut humanitaarista katastrofia ennen kuin Venäjä tuli luomaan sellaisen. Aika paradoksaalista, että Venäjä luo humanitaarisen katastrofin ja Venäjän media sitten ei säästele katsojia ollenkaan todistaakseen kuinka hirveä humanitaarinen katastrofi Ukrainassa on.
Olisiko Venäjä todellakin mahdollisesti onnistunut kääntämään kaikki entisen Neuvostoliiton alusmaat itseään vastaan. Uskon, että Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alusmailla on kireyttä havaittavissa valtiollisissa suhteissa. Valko-Venäjä ja Kazakhshtan olisivat ottamassa etäisyyttä Venäjään. Ne sanoisivat Venäjälle, että tappele yksinäs vaan. Valko-Venäjä ja Kazakhstan eivät kuulemma suostuneet liittymään Venäjän vastapakotteisiin, eli siihen länsimaiden elintarvikkeiden tuontikieltoon. Putin varmaankin tuumisi, että ryppeileekö ne alusmaat Putinin määräyksiä vastaan, ja antaisi sotilailleen määräyksen laittaa Valko-Venäjä ja Kazakhstan kuriin.
Venäjä on selvästi näyttänyt signaalia, että se ei hyväksy Neuvostoliiton alusmaiden siirtymistä länsileiriin tai edes suhteiden lähentämistä näihin. Valko-Venäjä ja stan-maat voinevat tuntea itsensä uhatuksi Venäjän taholta. Zhirinovski tässä taannoin ehdotti Kazakhstanille Venäjään liittymistä, jolloin nämä suivaantuivat niin paljon, että julistivat Zhirinovskille porttikiellon Kazakhstaniin. Putin on selvästikin siirtynyt politiikassaan Duginilaiseen suuntaan, jonka pitäisi herättää tervettä epäluuloa Venäjää kohtaan näissä vielä Natoon kuulumattomissa entisen Neuvostoliiton alusmaissa.
Venäjän media väärentää ahkerasti Ukrainan tapahtumia. Koska Venäjä väittää, että Ukrainassa on humanitaarinen katastrofi pitää Venäjän lähettämien terroristien järjestää Ukrainassa humanitaarinen katastrofi. Eli ne Venäjän huolenaiheet Ukrainan humanitaarisesta tilanteesta ovat käskyjä terroristeille ylläpitää ja kiihdyttää sitä humanitaarista katastrofia. Ukrainassahan ei ollut humanitaarista katastrofia ennen kuin Venäjä tuli luomaan sellaisen. Aika paradoksaalista, että Venäjä luo humanitaarisen katastrofin ja Venäjän media sitten ei säästele katsojia ollenkaan todistaakseen kuinka hirveä humanitaarinen katastrofi Ukrainassa on.
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Tämä ranskalaisen kirjoitus jättää täysin huomioimatta sen että koko Ukrainan operaario on perustunut Venäläisten puolelta jo kauan sitten alkaneeseen suunnitelmaan kommunismin romahduksen jälkeen irtaantuneiden valtioiden palauttamiseksi takaisin Venäjän yhteyteen.
Esim. monet seikat entisen presidentin Janukovich'in toiminnassa niin Ukrainassa kuin Venäjän hyökkäykseen johtaneissa tapahtumissa viittaavat siihen että hänellä oli oma roolinsa venäläisten suunnitelmissa. Taustalla oli venäläisten paljon laajempi soluttautuminen Ukrainan hallintojärjestelmään ja kaikkiin turvallisuusorganisaatioihin kuin on ollut tiedossa.
Sopimusneuvottelut Venäjän ja EU:n kanssa toivat kansalaisille konkreettisella tavalle esille kuinka Ukraina oli sopimusteitse siirtymässä Venäjän etupiiriin. Varmasti juuri Venäjän pitkään tekemän poliittisen työn ja suunnitelmien mukaisesti. Kansalaisten aloittamien mielenosoitusten vuoksi jouduttiin uuteen tilanteeseen. Venäjällä ei ollut käytännössä mahdollista jättää liittoutumiskehitystä Ukrainan sisäiseksi asiaksi jossa kansa ( 80% kansalaisuudeltaan ukrainalaisia) olisi päässyt vaaleissa sanomaan mielipiteensä ja valitsemaan edustajansa.
Maidan'in tapahtumat laukaisivat jo venäläisten jo etukäteen laatiman toimintalinjan jossa Krim valloitettiin ja samanaikaisesti nostatettiin kapinallista hallintoa Itä-Ukrainan venäläismielisissä keskuksissa. Alun jälkeisistä tapahtumista on käynyt hyvin esille ettei Itä-Ukainan tapahtumissa ole kysymys mistään spontaaneista kansannousuista.
Venäjän sotilaalliset toimet etenevät Ukrainan kohdalla etukäteen laadittujen suunnitelmien ja strategian mukaisesti. Näihin liittyy sotilaallista operaatiota sekä sisä- että ulkopoliittista toimintaa ja monenlaisia käänteitä. Tuskinpa 300 rekan Punaisen Ristin "avustusretkikunta" on mikään spontaanisti esiin noussut hanke. Sillä on oma tarkkaan harkittu merkityksensä tässä palapelissä.
Laitan alla olevan muistin virkistamiseksi ettei totuus paasisi unohtumaan.
Suomalainen sotilasasiantuntija vastasi Ukraina kysymyksiin
05.03.2014 MPnet Kommentoi
Maanpuolustus.net:n lukijat kysyivät suomalaiselta sotilasasiantuntijalta kysymyksiä koskien Ukrainan tilanteeseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen kapteeni Olli Teirilän vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
———————————————————————-
1. Krimin osalta unohdetaan jatkuvasti, että alueella asuu n. 850 000 tataaria ja ukrainalaista, eivätkä kaikki venäläisetkään halua Venäjän alaisuuteen. Mitä tulee käymään jos enemmistön äänten perusteella alue liitetään Venäjään? Jo nyt alkaa kuulua vahvaa venäläisvastaista mutinaa.
Jos Krimin niemimaa liitettäisiin Venäjään, todennäköisin vaihtoehto ainakin ukrainalaisväestön osalta olisi siirtyä Ukrainan puolelle. Erityisesti jos äänestyksen suhteen tulisi voimakkaita vilppiepäilyitä, voisi kuvitella voimakastakin Venäjän vastaista kansan liikehdintää alueella. Mainitut tataarit ovat tietoisesti olleet ottamasta voimakkaasti kantaa tapahtumiin. He eivät ole halunneet leimautua puolueellisiksi kumpaankaan suuntaan. Konfliktin lopputuloksen ollessa vielä auki, he vielä toistaiseksi seuraavat tiiviisti suunnanmuutoksia. Tosin rivien välistä he ovat antaneet ymmärtää huolensa mahdollisen venäläishallinnon toimista vähemmistönsä suhteen.
2. Onko mahdollista, että Venäjän toimintaa asian suhteen ohjaa paljolti Venäjän sisäpoliittinen tilanne? Jos on, mitkä sisäpoliittiset tekijät ovat merkittävimmät?
Hyvin usein Venäjän toimien yhteydessä korostetaan niiden sisäpoliittista viestiä, niin myös tässä tapauksessa. Mielestäni kyseessä on nyt kuitenkin viesti Venäjän ”etupiiriinsä” laskeville maille sekä muulle maailmalle sen aikomuksista toimia jatkossakin suurvallan tavoin. Venäjän suurvalta-statuksesta voidaan olla montaa eri mieltä, mutta maa itse ainakin näyttää toimivansa suurvallan elkein.
3. Olemmeko nähneet nyt kohtuullisen näytteen siitä temppukavalkadista, jota Venäjä kenties pitää valikoimassaan suhteessa ns. lähiulkomaihin? Olisi mielenkiintoista ymmärtää kuinka hyvin tällaiseen temppusarjaan avoin yhteiskunta voi ylipäätään valmistautua? Miten hyvin Venäjä kykenee hyödyntämään niitä vissejä heikkouksia, joita kullakin mahdollisella vastustajalla on?
Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kattaa mielestäni hyvin valmistautumiskeinot laajaan temppusarjaan valmistautumiseen. Kansakunnan henkistä kriisinsietokykyä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan poliittisesta ja sosiaalisin keinoin tapahtuvasta painostuksesta.
4. Kuinka todennäköistä on että Venäjän tavoitteena on todellakin liittää Krimin niemimaa Venäjään? Vai onko kyseessä jonkunlainen painostus Ukrainan sisäpoliittista tilannetta kohtaan?
Venäjän tavoite tuskin, ainakaan alussa, on ollut Krimin niemimaan liittäminen Venäjään. Täytyy muistaa, että tilanteen kehittyessä myös tavoitteita päivitetään. Ensisijainen tavoite lienee ollut Ukrainan painostaminen Moskovan poliittiseen tahtoon, tarvittaessa vaikka sitten valtaamalla koko Krimin niemimaan. Tähän Venäjällä on edelleen valmiudet. Venäjä käyttää tässä tilanteessa Krimin venäläisväestön julistamaansa ahdinkoa oikeutuksenaan Ukrainan painostamiseen, laajemmassakin määrin.
5. Mikä kansainvälisen politiikan teoria sopii parhaiten Ukrainan kriisin sekä erityisesti siihen liittyvien Venäjän toimien hahmottamiseen?
Venäjän toimia on selkeintä tarkastella voimapolitiikan teorian näkökulmasta. Maa käyttää sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa hoitamiseen. Klassisen poliittisen realismin kyky selittää Venäjän näkemyksiä lienee teoriakoulukunnista paras. Suosittelen luettavaksi tänään keskiviikkona Helsingin sanomien vieraskynässä olevaa strategian laitoksen pääopettajan Jyri Raitasalon kirjoitusta.
6. Jos Ukraina hajoaa osiin, mistä eu taikoo tynkä-Ukrainalle tarvittavat miljardiluokan avustukset? Ellei tämä onnistu, minne mahd. pakolaisvirta suuntautuu?
Talouskriisistä toipuvan Euroopan kyky mittaviin tukitoimiin Ukrainan suhteen ovat todella rajalliset. Nyt luvatut, vain muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaan yltävät tukipaketit tuskin riittävät, ainakaan siinä tilanteessa, että Ukraina jakautuu kahtia. Yhdysvaltojen tuki korostuisi huomattavasti tällaisessa tilanteessa. Pakolaisvirrat alkavat maan sisällä ensiksi ja suuntautuvat vasta sitten naapurimaihin. Todennäköisesti Valko-Venäjä ei olisi ensisijainen kohde.
7. Ovatko muut valtiot nostaneet valmiuttaan, ja millä tavoin?
Ukrainan naapurimaista Natoon kuuluvat maat ovat kokoontuneet artikla 4.:n edellyttämiin neuvotteluihin. Puolan koolle kutsuman kokouksen tuloksia ei ole julkistettu. Edellisen kerran artikla 4.:n neuvotteluiden jälkeen parannettiin Turkin valmiutta torjua Syyriasta tulevaa uhkaa Saksan, Hollannin ja Yhdysvaltojen alueelle tuomilla Patriot-järjestelmillä.
8. Miten pitkälle Venäjä on valmis menemään toimissaan saavuttaaksen sille edullisen lopputuleman Ukrainan kriisiin?
Tätä on hyvin vaikea arvioida. Pitäisi ennakoida tilanteen kehityksiä ja Venäjän reaktioita. Krimin niemimaan miehittäminen onnistuisi vielä kohtuullisen helposti, eikä Venäjä silloin vielä tunkeutuisi Ukrainan ”omalle” maaperälle. Ei pidä aliarvioida jonkinlaisen silmänkääntötempun mahdollisuutta. Näinhän kävi esimerkiksi Syyrian kemiallisten aseiden tapauksessa, jossa Yhdysvaltojen ei tarvinnut iskeä maahan sotilaallisesti, Venäjä piti pintansa Syyrian suvereniteetin suhteen ja Bashar al-Assad pysyi vallassa. Samalla myös Ranska piti lupauksena tuesta Syyrian oppositiolle.
Kaikki säilyttivät kasvonsa. Tämä kasvojen säilyttämisen tarve yhdistettynä laajan aseellisen konfliktin välttämiseen lienee myös yksi olennaisimmista tavoitteista tämän kriisin yhteydessä.
9. Miten arvioit Suomen Nato-suhteen vaikuttavan turvallisuuspoliittiseen asemaamme nykytilanteessa? Olemmeko Venäjän silmissä vihollismaa mutta ilman todellista selkänojaa Natolta?
Tuskin Venäjä näkee Suomea vihollismaana. Niin kauan, kun Suomi on Naton ulkopuolella, voidaan Nato-suhdetta ja sen kehitystä pitää painostuskeinona. Jäsenyyden toteutuessa siitä tulisi de facto -totuus, eikä sillä sen jälkeen voisi enää spekuloida tai käydä kauppaa. Venäjä ei toistuvasti ole jatkanut näkyvää painostusta asialla enää liittymisen jälkeen, esimerkkinä Itä-Euroopan maiden liittyminen.
Kuten Ukrainan, ja osittain myös Georgian, tapaus on osoittanut, kumppanuus ei tarkoita sotilasliiton eduista hyötymistä.
10. Koska Venäjälle tärkeä Euraasian-unioni on hajoamassa Ukrainan liikkuessa lännen suuntaan ideologisesti, onko Krimin niemimaan valtaaminen pitkään suunniteltu venäläinen varotoimi sotilaallisen hallinnan varmistamiseksi Mustanmeren alueella ja etelärajoilla vai tilanteen suoma mahdollisuus Ukrainan uuden hallinnon ollessa vielä epävarma?
Koska Venäjän hallinto tekee päätöksensä täysin piittaamatta länsimaiden ja omien kansalaistensa mielipiteistä, voidaanko olettaa että se pitää sanansa Ukrainan jakamattomuudesta vai jatkuuko venäjän alueellinen invaasio Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan?
Suurvallan asevoimat ovat varmasti suunnitelleet tällaisen operaation valmiiksi. Perustuen Venäjän doktriineihin ja turvallisuuspoliittiseen ajattelutapaan, he todennäköisesti kokivat tämän toimintavaihtoehdon tehokkaimpana voimannäytön keinona. Pitää muistaa, että laajemmalla tasolla toistaiseksi voimaa on vasta näytetty, ei niinkään käytetty eli emme voi puhua, ainakaan vielä, sodasta.
Venäjällä ei ulkopuolisten mielipiteellä, erityisesti paheksunnalla, ole juurikaan merkitystä. Luonnollisesti Venäjälle on kuitenkin tärkeää se, miten voimakkaana muut valtiot sen näkevät. Ainoa suurvaltojen, niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin, pelko on joutua tavalla tai toisella nöyryytetyksi kansainvälisen yhteisen ja omien kansalaisten silmissä. Omille kansalaisille voi toki syöttää tehokkaasti omaa viestiään, mutta kansainvälisesti se ei enää nykypäivänä tahdo onnistua.
11. Syntyykö alueella aseellista konfliktia, huomioiden kuinka ukrainalaisjoukot loikkaavat Venäjän suojiin?
Jos konflikti alueella eskaloituu sotilaallisiksi yhteenotoiksi, ukrainalaisten kynnys osallistua samaa etnistä alkuperää olevien vastaiseen taisteluun on todennäköisesti korkea. Krimin alueella ei ole samanlaista koston perinnettä tai tarvetta, kuin eräissä muissa alueellisissa konflikteissa on nähtävissä.
12. Millaisia valmiustoimenpiteitä on tapahtunut/tapahtuu itä-euroopassa? Baltian maat, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria noin etupäässä?
Katso vastaus kysymykseen 7. Itä-Euroopan maiden mahdollisesta valmiuden kohottamisesta minulle ei ole tarkempaa tietoa.
13. Mitä tapahtuu Putinin halllinnolle jos Venäjä painostetaan perääntymään Ukrainassa?
Putinin hallinto joutuu kovan haasteen eteen keksiessään selitystä ja tietä ulos pattitilanteesta, jos sen arvovalta kokee kolauksen Ukrainan suhteen. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti autoritaarisia toimia, ehkä voimakkaitakin sellaisia, jotka saattaisivat lisätä kansan tyytymättömyyttä hallintoon.
14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?
Hyvin.
15. Tiedetäänkö loikanneiden ukrainalaissotilaiden olevan aidosti lojaaleja Krimin aluehallinnolle/Venäjälle? Ottavatko nämä joukot osaa e.m. hallinnon toimintaan niemimaalla, vai ovatko kuitenkin valvottuina käytännössä panttivangin asemassa
Tiedetäänkö Ukrainan armeijan johdon olevan lojaali nykyiselle hallinnolle? Onko armeijan johdossa tapahtunut Janukovitšin syrjäyttämisen jälkeen henkilövaihdoksia
Loikanneet sotilaat lienevät aina hieman kyseenalaisia lojaliteetin suhteen. En usko, että heitä voidaan käyttää kovin paljon muuhun kuin propagandaan.
Ennen tapahtumien eskaloitumista silloinen presidentti Janukovits erotti asevoimien komentajan Zamanan. Hän oli ilmoittanut vastustavansa kansalaisten oikeuksien rajoittamista asevoimin. Tietojen mukaan presidentin aloittama terrorismin vastainen kampanja olisi kirvoittanut komentajan mielipiteitä. Kampanja olisi antanut perusteet esimerkiksi mielenosoittajien vangitsemiselle. Asevoimat olivat siihen asti pysyneet varuskunnissaan erossa tilanteesta.
Tämä on tietojeni mukaan merkittävin muutos asevoimissa tämän kriisin yhteydessä.
16. Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?
Ruotsissa jo viime vuonna alkanut keskustelu puolustuksen tilasta on saanut lisäpontta. Tälläkin viikolla asiaan liittyen on käytetty monta arvovaltaista puheenvuoroa, mukaan lukien puolustusministerin toimesta. Mahdollisten Nato-jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen voitaisiin laskea uudeksi avaukseksi kansallisen puolustuksen parantamiseksi.
17. Onko Ukrainan armeijan upseerien etnisestä taustasta tietoa? Onko etnisellä taustalla ollut merkitystä upseeriksi koulutettavien valinnassa tai upseerien uralla etenemisessä?
Vaikka tällaista on tapahtunut, Venäjän opettamana tai ilman, esimerkiksi Syyrian asevoimissa, varmaa tietoa ei ole olisiko Ukrainassa menetelty samoin tavoin. Hyvin mahdollista, mutta ei siis varmaa.
Suomalainen sotilasasiantuntija vastasi Ukraina kysymyksiin
05.03.2014 MPnet Kommentoi
Maanpuolustus.net:n lukijat kysyivät suomalaiselta sotilasasiantuntijalta kysymyksiä koskien Ukrainan tilanteeseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen kapteeni Olli Teirilän vastaukset esitettyihin kysymyksiin.
———————————————————————-
1. Krimin osalta unohdetaan jatkuvasti, että alueella asuu n. 850 000 tataaria ja ukrainalaista, eivätkä kaikki venäläisetkään halua Venäjän alaisuuteen. Mitä tulee käymään jos enemmistön äänten perusteella alue liitetään Venäjään? Jo nyt alkaa kuulua vahvaa venäläisvastaista mutinaa.
Jos Krimin niemimaa liitettäisiin Venäjään, todennäköisin vaihtoehto ainakin ukrainalaisväestön osalta olisi siirtyä Ukrainan puolelle. Erityisesti jos äänestyksen suhteen tulisi voimakkaita vilppiepäilyitä, voisi kuvitella voimakastakin Venäjän vastaista kansan liikehdintää alueella. Mainitut tataarit ovat tietoisesti olleet ottamasta voimakkaasti kantaa tapahtumiin. He eivät ole halunneet leimautua puolueellisiksi kumpaankaan suuntaan. Konfliktin lopputuloksen ollessa vielä auki, he vielä toistaiseksi seuraavat tiiviisti suunnanmuutoksia. Tosin rivien välistä he ovat antaneet ymmärtää huolensa mahdollisen venäläishallinnon toimista vähemmistönsä suhteen.
2. Onko mahdollista, että Venäjän toimintaa asian suhteen ohjaa paljolti Venäjän sisäpoliittinen tilanne? Jos on, mitkä sisäpoliittiset tekijät ovat merkittävimmät?
Hyvin usein Venäjän toimien yhteydessä korostetaan niiden sisäpoliittista viestiä, niin myös tässä tapauksessa. Mielestäni kyseessä on nyt kuitenkin viesti Venäjän ”etupiiriinsä” laskeville maille sekä muulle maailmalle sen aikomuksista toimia jatkossakin suurvallan tavoin. Venäjän suurvalta-statuksesta voidaan olla montaa eri mieltä, mutta maa itse ainakin näyttää toimivansa suurvallan elkein.
3. Olemmeko nähneet nyt kohtuullisen näytteen siitä temppukavalkadista, jota Venäjä kenties pitää valikoimassaan suhteessa ns. lähiulkomaihin? Olisi mielenkiintoista ymmärtää kuinka hyvin tällaiseen temppusarjaan avoin yhteiskunta voi ylipäätään valmistautua? Miten hyvin Venäjä kykenee hyödyntämään niitä vissejä heikkouksia, joita kullakin mahdollisella vastustajalla on?
Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kattaa mielestäni hyvin valmistautumiskeinot laajaan temppusarjaan valmistautumiseen. Kansakunnan henkistä kriisinsietokykyä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan poliittisesta ja sosiaalisin keinoin tapahtuvasta painostuksesta.
4. Kuinka todennäköistä on että Venäjän tavoitteena on todellakin liittää Krimin niemimaa Venäjään? Vai onko kyseessä jonkunlainen painostus Ukrainan sisäpoliittista tilannetta kohtaan?
Venäjän tavoite tuskin, ainakaan alussa, on ollut Krimin niemimaan liittäminen Venäjään. Täytyy muistaa, että tilanteen kehittyessä myös tavoitteita päivitetään. Ensisijainen tavoite lienee ollut Ukrainan painostaminen Moskovan poliittiseen tahtoon, tarvittaessa vaikka sitten valtaamalla koko Krimin niemimaan. Tähän Venäjällä on edelleen valmiudet. Venäjä käyttää tässä tilanteessa Krimin venäläisväestön julistamaansa ahdinkoa oikeutuksenaan Ukrainan painostamiseen, laajemmassakin määrin.
5. Mikä kansainvälisen politiikan teoria sopii parhaiten Ukrainan kriisin sekä erityisesti siihen liittyvien Venäjän toimien hahmottamiseen?
Venäjän toimia on selkeintä tarkastella voimapolitiikan teorian näkökulmasta. Maa käyttää sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa hoitamiseen. Klassisen poliittisen realismin kyky selittää Venäjän näkemyksiä lienee teoriakoulukunnista paras. Suosittelen luettavaksi tänään keskiviikkona Helsingin sanomien vieraskynässä olevaa strategian laitoksen pääopettajan Jyri Raitasalon kirjoitusta.
6. Jos Ukraina hajoaa osiin, mistä eu taikoo tynkä-Ukrainalle tarvittavat miljardiluokan avustukset? Ellei tämä onnistu, minne mahd. pakolaisvirta suuntautuu?
Talouskriisistä toipuvan Euroopan kyky mittaviin tukitoimiin Ukrainan suhteen ovat todella rajalliset. Nyt luvatut, vain muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaan yltävät tukipaketit tuskin riittävät, ainakaan siinä tilanteessa, että Ukraina jakautuu kahtia. Yhdysvaltojen tuki korostuisi huomattavasti tällaisessa tilanteessa. Pakolaisvirrat alkavat maan sisällä ensiksi ja suuntautuvat vasta sitten naapurimaihin. Todennäköisesti Valko-Venäjä ei olisi ensisijainen kohde.
7. Ovatko muut valtiot nostaneet valmiuttaan, ja millä tavoin?
Ukrainan naapurimaista Natoon kuuluvat maat ovat kokoontuneet artikla 4.:n edellyttämiin neuvotteluihin. Puolan koolle kutsuman kokouksen tuloksia ei ole julkistettu. Edellisen kerran artikla 4.:n neuvotteluiden jälkeen parannettiin Turkin valmiutta torjua Syyriasta tulevaa uhkaa Saksan, Hollannin ja Yhdysvaltojen alueelle tuomilla Patriot-järjestelmillä.
8. Miten pitkälle Venäjä on valmis menemään toimissaan saavuttaaksen sille edullisen lopputuleman Ukrainan kriisiin?
Tätä on hyvin vaikea arvioida. Pitäisi ennakoida tilanteen kehityksiä ja Venäjän reaktioita. Krimin niemimaan miehittäminen onnistuisi vielä kohtuullisen helposti, eikä Venäjä silloin vielä tunkeutuisi Ukrainan ”omalle” maaperälle. Ei pidä aliarvioida jonkinlaisen silmänkääntötempun mahdollisuutta. Näinhän kävi esimerkiksi Syyrian kemiallisten aseiden tapauksessa, jossa Yhdysvaltojen ei tarvinnut iskeä maahan sotilaallisesti, Venäjä piti pintansa Syyrian suvereniteetin suhteen ja Bashar al-Assad pysyi vallassa. Samalla myös Ranska piti lupauksena tuesta Syyrian oppositiolle.
Kaikki säilyttivät kasvonsa. Tämä kasvojen säilyttämisen tarve yhdistettynä laajan aseellisen konfliktin välttämiseen lienee myös yksi olennaisimmista tavoitteista tämän kriisin yhteydessä.
9. Miten arvioit Suomen Nato-suhteen vaikuttavan turvallisuuspoliittiseen asemaamme nykytilanteessa? Olemmeko Venäjän silmissä vihollismaa mutta ilman todellista selkänojaa Natolta?
Tuskin Venäjä näkee Suomea vihollismaana. Niin kauan, kun Suomi on Naton ulkopuolella, voidaan Nato-suhdetta ja sen kehitystä pitää painostuskeinona. Jäsenyyden toteutuessa siitä tulisi de facto -totuus, eikä sillä sen jälkeen voisi enää spekuloida tai käydä kauppaa. Venäjä ei toistuvasti ole jatkanut näkyvää painostusta asialla enää liittymisen jälkeen, esimerkkinä Itä-Euroopan maiden liittyminen.
Kuten Ukrainan, ja osittain myös Georgian, tapaus on osoittanut, kumppanuus ei tarkoita sotilasliiton eduista hyötymistä.
10. Koska Venäjälle tärkeä Euraasian-unioni on hajoamassa Ukrainan liikkuessa lännen suuntaan ideologisesti, onko Krimin niemimaan valtaaminen pitkään suunniteltu venäläinen varotoimi sotilaallisen hallinnan varmistamiseksi Mustanmeren alueella ja etelärajoilla vai tilanteen suoma mahdollisuus Ukrainan uuden hallinnon ollessa vielä epävarma?
Koska Venäjän hallinto tekee päätöksensä täysin piittaamatta länsimaiden ja omien kansalaistensa mielipiteistä, voidaanko olettaa että se pitää sanansa Ukrainan jakamattomuudesta vai jatkuuko venäjän alueellinen invaasio Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan?
Suurvallan asevoimat ovat varmasti suunnitelleet tällaisen operaation valmiiksi. Perustuen Venäjän doktriineihin ja turvallisuuspoliittiseen ajattelutapaan, he todennäköisesti kokivat tämän toimintavaihtoehdon tehokkaimpana voimannäytön keinona. Pitää muistaa, että laajemmalla tasolla toistaiseksi voimaa on vasta näytetty, ei niinkään käytetty eli emme voi puhua, ainakaan vielä, sodasta.
Venäjällä ei ulkopuolisten mielipiteellä, erityisesti paheksunnalla, ole juurikaan merkitystä. Luonnollisesti Venäjälle on kuitenkin tärkeää se, miten voimakkaana muut valtiot sen näkevät. Ainoa suurvaltojen, niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin, pelko on joutua tavalla tai toisella nöyryytetyksi kansainvälisen yhteisen ja omien kansalaisten silmissä. Omille kansalaisille voi toki syöttää tehokkaasti omaa viestiään, mutta kansainvälisesti se ei enää nykypäivänä tahdo onnistua.
11. Syntyykö alueella aseellista konfliktia, huomioiden kuinka ukrainalaisjoukot loikkaavat Venäjän suojiin?
Jos konflikti alueella eskaloituu sotilaallisiksi yhteenotoiksi, ukrainalaisten kynnys osallistua samaa etnistä alkuperää olevien vastaiseen taisteluun on todennäköisesti korkea. Krimin alueella ei ole samanlaista koston perinnettä tai tarvetta, kuin eräissä muissa alueellisissa konflikteissa on nähtävissä.
12. Millaisia valmiustoimenpiteitä on tapahtunut/tapahtuu itä-euroopassa? Baltian maat, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria noin etupäässä?
Katso vastaus kysymykseen 7. Itä-Euroopan maiden mahdollisesta valmiuden kohottamisesta minulle ei ole tarkempaa tietoa.
13. Mitä tapahtuu Putinin halllinnolle jos Venäjä painostetaan perääntymään Ukrainassa?
Putinin hallinto joutuu kovan haasteen eteen keksiessään selitystä ja tietä ulos pattitilanteesta, jos sen arvovalta kokee kolauksen Ukrainan suhteen. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti autoritaarisia toimia, ehkä voimakkaitakin sellaisia, jotka saattaisivat lisätä kansan tyytymättömyyttä hallintoon.
14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?
Hyvin.
15. Tiedetäänkö loikanneiden ukrainalaissotilaiden olevan aidosti lojaaleja Krimin aluehallinnolle/Venäjälle? Ottavatko nämä joukot osaa e.m. hallinnon toimintaan niemimaalla, vai ovatko kuitenkin valvottuina käytännössä panttivangin asemassa
Tiedetäänkö Ukrainan armeijan johdon olevan lojaali nykyiselle hallinnolle? Onko armeijan johdossa tapahtunut Janukovitšin syrjäyttämisen jälkeen henkilövaihdoksia
Loikanneet sotilaat lienevät aina hieman kyseenalaisia lojaliteetin suhteen. En usko, että heitä voidaan käyttää kovin paljon muuhun kuin propagandaan.
Ennen tapahtumien eskaloitumista silloinen presidentti Janukovits erotti asevoimien komentajan Zamanan. Hän oli ilmoittanut vastustavansa kansalaisten oikeuksien rajoittamista asevoimin. Tietojen mukaan presidentin aloittama terrorismin vastainen kampanja olisi kirvoittanut komentajan mielipiteitä. Kampanja olisi antanut perusteet esimerkiksi mielenosoittajien vangitsemiselle. Asevoimat olivat siihen asti pysyneet varuskunnissaan erossa tilanteesta.
Tämä on tietojeni mukaan merkittävin muutos asevoimissa tämän kriisin yhteydessä.
16. Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?
Ruotsissa jo viime vuonna alkanut keskustelu puolustuksen tilasta on saanut lisäpontta. Tälläkin viikolla asiaan liittyen on käytetty monta arvovaltaista puheenvuoroa, mukaan lukien puolustusministerin toimesta. Mahdollisten Nato-jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen voitaisiin laskea uudeksi avaukseksi kansallisen puolustuksen parantamiseksi.
17. Onko Ukrainan armeijan upseerien etnisestä taustasta tietoa? Onko etnisellä taustalla ollut merkitystä upseeriksi koulutettavien valinnassa tai upseerien uralla etenemisessä?
Vaikka tällaista on tapahtunut, Venäjän opettamana tai ilman, esimerkiksi Syyrian asevoimissa, varmaa tietoa ei ole olisiko Ukrainassa menetelty samoin tavoin. Hyvin mahdollista, mutta ei siis varmaa.
Vonka
Supreme Leader
Kuinka vanha juttu tämä on? Eikö ranskis tiedä, että Ukrainan väliaikaishallinto (va. presidentti Turtsynov) ei koskaan ottanut käyttöön sitä yksikielisyyslakia, josta hallitus oli alkukiimassa uhonnut.
Edit: Näyttää olevan poliittinen tieteilijä Eric Denece Le Mondessa 9.3. 2014. On hän ollut pätkätöissä virkamiesportaissakin.
Viimeksi muokattu:
Museo
Kenraali
Näyttää olevan maaliskuulta: http://www.cf2r.org/images/stories/eric_denece/ukraine-le-monde-a-l-envers.pdf
Itse kävisin kyllä mielelläni lukemassa täältä niitä uusimpia tietoja Ukrainan tilanteen kehityksestä enkä mitään vanhoja analyysejä.
Vonka
Supreme Leader
Joo, huomasin ja editoin tuohon ylle.
Vonka
Supreme Leader
Ehdoton suosikkini.
Vaihteeksi venäläinen näkökulma (joitain ajatuksia tekstistä):
- Humanitaaristen kuljetusten käyttö "Troijan hevosena" on epätodennäköistä.
- Salamasota on mahdollinen, mutta epätodennäköinen sen suuren geopoliittisen hinnen vuoksi. Venäjän joukot ovat huonosti varustautuneet tämän varalta, vaikka alueelle saatisiinkin suhteellisen nopeasti 80000 -100000 sotilasta (mikä kyllä ylittää Venäjän kyvyn). Nato löytäisi kyllä tavat tukea Ukrainaa!
- Transnistria -tyyppinen rauhanturvaamisoperaatio olisi kansainvälisen lain vastainen ja vaatisi YK:n hyväksynnän.
- Kapinalliset lyödään kyllä nopeasti, mutta todellisena vaarana (todennäköisenä) on vuosien sissisota, jota Venäjä sponsaa. Tämä tulisi Ukrainalle todella kalliiksi.
Edit: Mannerheim pääsi mukaan kuvioihin, kunhan ei Renny Harlin!
Toivokaamme siis kunnon rauhaa!
http://www.themoscowtimes.com/news/...ne-is-safe-from-a-moscow-invasion/505011.html
Russian View: Ukraine Is Safe From a Moscow Invasion
http://www.kyivpost.com/content/ukr...-line-along-ukraine-russia-border-360381.html
Chernihiv Regional Council head proposes 'Mannerheim Line' along Ukraine-Russia border
Print version
Aug. 13, 2014, 9:27 a.m. | Ukraine — by Interfax-Ukraine
- Humanitaaristen kuljetusten käyttö "Troijan hevosena" on epätodennäköistä.
- Salamasota on mahdollinen, mutta epätodennäköinen sen suuren geopoliittisen hinnen vuoksi. Venäjän joukot ovat huonosti varustautuneet tämän varalta, vaikka alueelle saatisiinkin suhteellisen nopeasti 80000 -100000 sotilasta (mikä kyllä ylittää Venäjän kyvyn). Nato löytäisi kyllä tavat tukea Ukrainaa!
- Transnistria -tyyppinen rauhanturvaamisoperaatio olisi kansainvälisen lain vastainen ja vaatisi YK:n hyväksynnän.
- Kapinalliset lyödään kyllä nopeasti, mutta todellisena vaarana (todennäköisenä) on vuosien sissisota, jota Venäjä sponsaa. Tämä tulisi Ukrainalle todella kalliiksi.
Edit: Mannerheim pääsi mukaan kuvioihin, kunhan ei Renny Harlin!
Toivokaamme siis kunnon rauhaa!
http://www.themoscowtimes.com/news/...ne-is-safe-from-a-moscow-invasion/505011.html
Russian View: Ukraine Is Safe From a Moscow Invasion
- By Alexey Eremenko
- Aug. 12 2014 20:26
http://www.kyivpost.com/content/ukr...-line-along-ukraine-russia-border-360381.html
Chernihiv Regional Council head proposes 'Mannerheim Line' along Ukraine-Russia border
Print version
Aug. 13, 2014, 9:27 a.m. | Ukraine — by Interfax-Ukraine
Viimeksi muokattu:
jurppi
Ylipäällikkö
Suomalaiset sotilasasiantuntijat hyvin harvoin ( tai eivät koskaan) ota suoraa ja totuudenmukaista kantaa niin konkreettisiin kysymyksiin jotka erottavat:
A) NATO:n jäsenmaat
B) sotilasliittojen ulkopuoliset maat, kuten Suomi.
Tärkein ero:
Kaikki NATO-maat ovat ydinasepelotteelta turvassa.
Kaikki sotilasliittojen ulkopuolisia maita vastaan voidaan hyökätä ydinasein tai niitä voidaan uhata ydinaseiden käytöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa Venäjän rajanaapureita jotka eivät ole NATO:n jäseniä. Euroopassa vain Suomea, Valko-Venäjää, Ukrainaa ja Georgiaa.
- kynnys käyttää ydinaseita (realisesti tai uhkaamalla niiden käytöllä) toista ydinaseita omaavaa maata kohtaan on äärimmäisen korkea. Niin korkea että sitä käytetään vain ja ainoastaan viimeisessä hädässä..
- toisaalta kynnys käyttää niitä sellaista maata kohtaan, joka ei kykene vastaamaan niiden käyttöön millään tavalla, on paljon matalampi. Ydinaseen käytöllä uhkaaminen = ydinaseen käyttö, katsottuna ydinaseettoman valtion taholta. Ydinaseen käytön ja käytöllä uhkaamisen reaalinen vaikutus on käytännössä sama.
- Venäjän armeija on viimevuosina lisännyt yhä avoimemmin valmiuksiaan ydinaseiden käyttöönottoon, tavanomaisen varustautumisen sekä jatkuvasti pienenevän miehistön/koulutetun reservin tueksi.
Tottakai pitää huomioida että näiden aseiden käyttö on mahdollista vain poliittisesti ja sotilaallisesti sopivissa tilanteissa. Venäjän viimeaikaiset toimet ovat kuitenkin kiistatta osoittaneet että he pyrkivät pitkäjänteisesti ja aktiivisesti luomaan omille tavoitteilleen edullisia, sotilaallisia sekä poliittisia olosuhteita. Niin Venäjällä kuin kohdemaissakin. Ukrainan tapahtumat ovat tästä erinomaisena esimerkkinä.
Venäläistä jalkapallotuskaa ja suoranaista paniikkia miljonäärien parissa; jos noudatamme Putinin käskyä ja hyväksymme Krimin futisseurat Venäjän liigaan meidät saatetaan sulkea ulos eurooppalaisesta jalkapallosta ja jopa menettää 2018 Maailmancupin. Jos emme hyväksy, niin ................
, hyvää yötä Hanna ja lapset!
Ei kuitenkaan käy sääliksi!
http://www.kyivpost.com/content/spo...tball-engulfs-top-teams-in-russia-360379.html
New York Times: Geopolitical football engulfs top teams in Russia
Print version
Aug. 13, 2014, 9:05 a.m. | Sports — by New York Times
, hyvää yötä Hanna ja lapset!Ei kuitenkaan käy sääliksi!
http://www.kyivpost.com/content/spo...tball-engulfs-top-teams-in-russia-360379.html
New York Times: Geopolitical football engulfs top teams in Russia
Print version
Aug. 13, 2014, 9:05 a.m. | Sports — by New York Times