Ukrainan konflikti/sota

Venäjä on onnistunut dehumanisoinnissaan täydellisesti. Kukaan ei enää pidä heitä ihmisinä.
Venäjä tulee käyttämään Azovin taistelijoita kiristyksessä, se kokeilee miten tärkeitä nämä sankarit Ukrainalle todella on.
Vaatiiko Krimiä ja Donbassia itselleen, varmasti ainakin kokeilee, lisäksi rannikkoa. Muistetaan se Kaja Kallaksen huomio venäjän neuvottelutaktiikasta: pyydetään mahdottomia ja jos vastustaja on pehmeä niin saadaan osa vaadituista asioista.
Ellei saada päästään rankaisemaan ja nöyryyttämään "natseja". Kansa verenhimossaan kiittää ja Putin on voi väittää saavuttaneensa tavoitteensa ja säilyttää kasvonsa.

Ei tule olemaan Zelenskyillä helppoa, kun miettii kieltäytymisen ja kiduttamisen välillä. Voipi jo siinä kohtaa tulla painetta kotijoukoilta ja kuinka käy kotirintaman yhtenäisyyden? Venäjä nauttii.
 
Osaako joku palstan helikoptereista tietävä sanoa, että mitä koneesta lienee tuotantolinjalla pöllitty tai ryssitty,
että seurauksena on moinen tärinä?
Vai johtuuko tärinä vain siitä, kun pesukoneen sirussa menee linkous päälle?
Tästäkään aiheesta en juuri mitään tiedä, mutta loogisesti ajatellen jotkin pyörivät osat eivät ole täysin pyöreitä, tai ovat muuten epätasapainossa (esim. laakereiden tai akseleiden välykset). Tai sitten syynä ovat huollon laiminlyönnit joko operaatiotahdista tai varaosien puutteesta johtuen. Joka tapauksessa tietyllä tavalla sukua erään toisen suristimenkin kautta tutuille toleranssiongelmille.
 
Osaako joku palstan helikoptereista tietävä sanoa, että mitä koneesta lienee tuotantolinjalla pöllitty tai ryssitty,
että seurauksena on moinen tärinä?
Vai johtuuko tärinä vain siitä, kun pesukoneen sirussa menee linkous päälle?

Ei tartte olla paljoa eroa lavoissa (paino tai muoto). Jos mietit sitä pesukoneen linkousta miten se vatkaa kun pari kiloa pyykkiä on väärässä kohtaa rumpua.

Helikopterissa eteenpäin lennettäessä se kulkusuuntaa vastaan tulevan lavan kärjen nopeus lähestyy äänen nopeutta (äänen nopeus ei voi ylittyä joten tämä rajoittaa myös hekon huppunopeuden), joten vaatimuksia tasapainotuksen suhteen on. Liekö sitten ryssitty kuten tapana on.
 
Tästäkään aiheesta en juuri mitään tiedä, mutta loogisesti ajatellen jotkin pyörivät osat eivät ole täysin pyöreitä, tai ovat muuten epätasapainossa (esim. laakereiden tai akseleiden välykset). Tai sitten syynä ovat huollon laiminlyönnit joko operaatiotahdista tai varaosien puutteesta johtuen. Joka tapauksessa tietyllä tavalla sukua erään toisen suristimenkin kautta tutuille toleranssiongelmille.
Juuri näin. Kaikki helikopterit tärisevät luonnostaan ja käytännössä kaikkiin moderneihin isoihin koptereihin on tehty jotain teknisiä ratkaisuja värinän vähentämiseksi.

Tämän lisäksi mikään helikopteri ei lennä läheskään tasaisesti, jos roottoreita ei ole tasapainotettu ja ajettu uraan (track & balance). Uraan ajo tarkoittaa, että kaikki saman roottorin lavat säädetään lentämään samassa "urassa". Pienetkin vauriot lavoissa ja joskus ihan muuten vaan vaatii huolto-ohjelmaan kuuluvan roottoreiden tasapainotuksen ja uraan ajon.

Tn. kyseessä on yksittäisten koneiden taistelukentän olosuhteista johtuva huono track & balance.
 
Osaako joku palstan helikoptereista tietävä sanoa, että mitä koneesta lienee tuotantolinjalla pöllitty tai ryssitty,
että seurauksena on moinen tärinä?
Vai johtuuko tärinä vain siitä, kun pesukoneen sirussa menee linkous päälle?
Suunnittelumoka, artikkelissahan itse vika kuvataan;

The Driven haastattelemien nimettömänä pysyttelevien asiantuntijoiden mukaan kyseessä voi olla siipitelineissä kuljetettavien aseiden ja/tai anturien resonanssitaajuus, joka sattuu käymään yksiin roottoreista tulevan tärinän kanssa.

Resonointi voi olla sekä rungon kautta että ilmavirran, ne pienet siiventyngät kyljissä jollain tietyllä asekuormalla sattuvat lärpättämään juuri samaan tahtiin kuin roottorinlavat yläpuolelta antaa ilmavirtaan pulsseja.
 
Osaako joku palstan helikoptereista tietävä sanoa, että mitä koneesta lienee tuotantolinjalla pöllitty tai ryssitty,
että seurauksena on moinen tärinä?
Vai johtuuko tärinä vain siitä, kun pesukoneen sirussa menee linkous päälle?
Setä Samuli on laittanut jo aikaa sitten CCL listalle kohdan "1A002 Composite structures or laminates, as follows". En löytänyt pikaisesti historiaa, mutta varhaisin maininta on ainakin vuodelta 2013. Ryssä lienee korvannut vispilänsä siivekkeet alumiinilla kun komposiittimateriaalia ei ole enää saanut vientikieltojen takia. Komposiitti joustaa, alumiini taipuu ja katkeaa. Rakenteesta on ollut pakko tehdä jäykkä niin kyllä vispaa sitten hyvin. Tälläisestä ogelmasta raportointi ei kuulu kulttuurin jossa "pakotteet ei vaikuta meihin".
 
Nyt löytyi hyvä kuva Staryi Saltivin sillasta. Jos tuo on kunnolla räjäytetty, niin siitä ei kyllä Ukraina ole voinut mennä isolla joukolla yli.


En epäile etteikö tuota saisi räjäytettyä vaikka koko matkalta, mutta tuo on kapein kohta joessa tuolla korkeudella. Sekä länsi- että itäpuolelta tulee leveä maakaistale ja varsinaista joen ylitystä jäänee 60-80 metriä (oma karkea arvio Google Mapsista). Jos vihollinen saa tuhottua ponttoonisillan tai osan siitä, korjaamiseen ei tarvitse käyttää niin montaa palaa. Tuntuisi loogiselta mennä yli tuosta kohdasta, tosin kun katsoo tuon padon penkereitä niin siinä on paljon betonia ja on myös matkaa joen vedenpintaan, joten ei ehkä kaikkein helpoin paikka ponttoonisillalle.

Ne kirjoitukset mitä olen nähnyt on sanoneet että Staryi Saltivin kohdalta olisivat menneet yli. Vahvistamaton tieto toki kyseessä, joten maltetaan mielemme. Ei edes tiedetä, millaisella voimalla on menty yli. Pelkkä jalkaväki siirtyy tarvittaessa vaikka soutuveneillä mutta niiden huolto on silloin työlästä ja vaikutuskyky hyvin rajallinen. Toisaalta jos vihollisella ei ole jalkaväkeä vahvempia joukkoja vastassa niin silloin tuo voisi riittää. Tykistö yltää joen länsipuolelta ainakin 30 km, ehkä ohjautuvilla ammuksilla voi ampua jopa lähelle 40 km joten niitä ei ole pakko saada heti yli. Panssarivaunut ja muut isommat vaatii tietysti oikein sillan tai ponttoonisillan, samoin huollon kumipyöräiset.

Lisää BMPT-vaunuja Ukrainassa, tässä videossa liikkeellä komppanian verran:


Erikoinen konsepti jollaista ei ole kukaan muu maa isommin hankkinut: tst-psv alustalle rakennettu konetykki, tässä tapauksessa 2 x 30mm + panssarintorjuntaohjuksia muutama. Huomaa myös kyljissä roikkuvat pussit, niissä on ERA-levyjä. Ei ole kovin taistelunkestävä ratkaisu, on nähty vaunuja joiden pussit on tippuneet jo pelkän siirtymän aikana. Tämä tuli teoriassa Afganistanin sodan ja Tsetsenian sotien oppien myötä, kun tarvittiin raskasta tulitukivaunua vuoristojen ja kaupunkisodan takia. Käyttivät aikaisemmin Shilkaa josta oli riisuttu kaikki kallis pois kuten tutka, tarvittiin ase jolla voi ampua jyrkässä kulmassa ylöspäin (vuoren rinteet, kerrostalojen yläkerrokset ja katot). Tämä BMPT ei ehtinyt mukaan edes Georgian sotaan 2008 joten on oikeassa sodassa koeponnistamaton.

Muistuttaa ehkä hieman idealtaan Panzer 4 lyhyellä tykillä, se oli alunperin jalkaväen tulitukivaunu (ilman miehistönkuljetuskykyä) bunkkereita, konekivääripesäkkeitä yms. vastaan. Liikkui jalkaväen mukana samalla nopeudella ja kun tuli kova este vastaan, vaunu toimi suorasuuntaus tulitukena. Loogiselta tuntuva konsepti, vaan sillekin lienee syyntä miksei moni muu valtio ole investoinut näihin. IFV hoitaa käytännössä saman roolin + kuljettaa jalkaväkeä sisällään, AFV puolestaan vie jalkaväen taksina lähellä kontaktia ja hoitavat nämä "kovat pisteet" sitten singolla ja raketeilla joten turha rakentaa näin rajoittunutta vaunua tuota yhtä tehtävää varten? Kiinnostavaa silti nähdä, mitä näiden käytöstä ja suorituksesta kuullaan Ukrainasta - tosin ei voi unohtaa käyttäjän roolia sekä valittuja taktiikoita, huono porukka saa haaskattua hyvänkin vaunun.
 
Suunnittelumoka, artikkelissahan itse vika kuvataan;

The Driven haastattelemien nimettömänä pysyttelevien asiantuntijoiden mukaan kyseessä voi olla siipitelineissä kuljetettavien aseiden ja/tai anturien resonanssitaajuus, joka sattuu käymään yksiin roottoreista tulevan tärinän kanssa.

Resonointi voi olla sekä rungon kautta että ilmavirran, ne pienet siiventyngät kyljissä jollain tietyllä asekuormalla sattuvat lärpättämään juuri samaan tahtiin kuin roottorinlavat yläpuolelta antaa ilmavirtaan pulsseja.
Juuri näin. Asian ei siis tarvitse olla niin, että jokin pyörivä osa on epätasapainossa. Voi olla, että systeemin ominaistaajuudet sattuvat niin, että tietyllä lastilla ja tietyllä nopeudella/teholla/tms. värinä lähtee kiihtymään. Käytännössä siis samankaltainen ilmiö kuin flutterissa.
 
En epäile etteikö tuota saisi räjäytettyä vaikka koko matkalta, mutta tuo on kapein kohta joessa tuolla korkeudella. Sekä länsi- että itäpuolelta tulee leveä maakaistale ja varsinaista joen ylitystä jäänee 60-80 metriä (oma karkea arvio Google Mapsista). Jos vihollinen saa tuhottua ponttoonisillan tai osan siitä, korjaamiseen ei tarvitse käyttää niin montaa palaa. Tuntuisi loogiselta mennä yli tuosta kohdasta, tosin kun katsoo tuon padon penkereitä niin siinä on paljon betonia ja on myös matkaa joen vedenpintaan, joten ei ehkä kaikkein helpoin paikka ponttoonisillalle.

Ne kirjoitukset mitä olen nähnyt on sanoneet että Staryi Saltivin kohdalta olisivat menneet yli. Vahvistamaton tieto toki kyseessä, joten maltetaan mielemme. Ei edes tiedetä, millaisella voimalla on menty yli. Pelkkä jalkaväki siirtyy tarvittaessa vaikka soutuveneillä mutta niiden huolto on silloin työlästä ja vaikutuskyky hyvin rajallinen. Toisaalta jos vihollisella ei ole jalkaväkeä vahvempia joukkoja vastassa niin silloin tuo voisi riittää. Tykistö yltää joen länsipuolelta ainakin 30 km, ehkä ohjautuvilla ammuksilla voi ampua jopa lähelle 40 km joten niitä ei ole pakko saada heti yli. Panssarivaunut ja muut isommat vaatii tietysti oikein sillan tai ponttoonisillan, samoin huollon kumipyöräiset.

Lisää BMPT-vaunuja Ukrainassa, tässä videossa liikkeellä komppanian verran:


Erikoinen konsepti jollaista ei ole kukaan muu maa isommin hankkinut: tst-psv alustalle rakennettu konetykki, tässä tapauksessa 2 x 30mm + panssarintorjuntaohjuksia muutama. Huomaa myös kyljissä roikkuvat pussit, niissä on ERA-levyjä. Ei ole kovin taistelunkestävä ratkaisu, on nähty vaunuja joiden pussit on tippuneet jo pelkän siirtymän aikana. Tämä tuli teoriassa Afganistanin sodan ja Tsetsenian sotien oppien myötä, kun tarvittiin raskasta tulitukivaunua vuoristojen ja kaupunkisodan takia. Käyttivät aikaisemmin Shilkaa josta oli riisuttu kaikki kallis pois kuten tutka, tarvittiin ase jolla voi ampua jyrkässä kulmassa ylöspäin (vuoren rinteet, kerrostalojen yläkerrokset ja katot). Tämä BMPT ei ehtinyt mukaan edes Georgian sotaan 2008 joten on oikeassa sodassa koeponnistamaton.

Muistuttaa ehkä hieman idealtaan Panzer 4 lyhyellä tykillä, se oli alunperin jalkaväen tulitukivaunu (ilman miehistönkuljetuskykyä) bunkkereita, konekivääripesäkkeitä yms. vastaan. Liikkui jalkaväen mukana samalla nopeudella ja kun tuli kova este vastaan, vaunu toimi suorasuuntaus tulitukena. Loogiselta tuntuva konsepti, vaan sillekin lienee syyntä miksei moni muu valtio ole investoinut näihin. IFV hoitaa käytännössä saman roolin + kuljettaa jalkaväkeä sisällään, AFV puolestaan vie jalkaväen taksina lähellä kontaktia ja hoitavat nämä "kovat pisteet" sitten singolla ja raketeilla joten turha rakentaa näin rajoittunutta vaunua tuota yhtä tehtävää varten? Kiinnostavaa silti nähdä, mitä näiden käytöstä ja suorituksesta kuullaan Ukrainasta - tosin ei voi unohtaa käyttäjän roolia sekä valittuja taktiikoita, huono porukka saa haaskattua hyvänkin vaunun.

Mutta ensimmäinen kerta ryssän letkassa kun näin tähystyksen molemmille sivuille. Tai sitten oli vain sattumalta unohtunut tornit eri suuntiin.
 
Millainen tilannekuva vaunun sisällä voi videon tilanteessa olla? Tai miten hyvin ylipäätään lähimaaston tähystys onnistuu MBT:stä? Maallikkona tuntuu suhteellisen dorkalta idealta lähteä cruisailemaan yksinäisenä vaununa ilman jalkaväkeä tiheän kasvillisuuden rajaamalla tiellä. Ja kun vielä ilmiselvästi epäilevät, että tienvierusta kuhisee vastustajaa. Tietysti, jos noissa on toimivat lämpökamerat, on tilanne hieman eri.

Oma vaunukokemus rajoittuu yhteen hyökkäykseen BTR:n ampujan paikalla ja siinä oli kyllä ihan täysi työ maalien löytämisessä kaseikosta. Oli siinä mielessä mielenkiintoinen kokemus, että harjoituksen aiheena oli jalkaväen taistelu panssareita vastaan (joo, BTR oli lähin tankkia muistuttava Vekaralla tuolloin) ja oli jv-miehenä kiva päästä näkemään tilanne myös vastustajan perspektiivistä.
 
Back
Top