Ukrainan konflikti/sota

Riippuu volumista.

Pelkästään 4 heitintä riittäisi ratkaisemaan Käärmesaaren kysymyksen pysyvästi Ukrainan eduksi. Yksittäisellä rintamalla kuten Hersonissa niillä on ihan huomattavaa taktista merkitystä.

Emme vielä tiedä mitä tuo "4 järjestelmää" tarkoittaa. Ehkäpä normaalisti yhden "järjestelmän" alaisuudessa on useampi heitin. Ja voihan niitä tulla enemmän kuin 4 loppujen lopuksi.

Jos Ukraina saisi näitä kymmenittäin rajoittamattomilla ammuksilla niin sitten puhutaan jo strategisesta merkityksestä.

Eräs merkittävä yksityiskohta on mihin raketinheittimen tarkkuus perustuu? Onko raketeissa gps-ohjaus ja kuinka pahasti sitä pystytään häiritsemään? Voiko se kesken lennon vaihtaa gps-ohjauksesta inertia-ohjaukseen. jne
Olen nähnyt tulenjohtopaikalta 122 mm raketinheittimistön iskun Rovajärvellä vuonna 1993, joten asiantuntemukseni kyseisestä asejärjestelmästä on näin ollen keskimääräistä parempi :LOL:. Noista M270 ja HIMARS -raketeista löytyy internetin mukaan sekä inertiaan että Gps -signaaliin perustuva ohjaus. Inertialla tarkkuus taitaa olla pitkillä ameteilla vähän niin ja näin, mutta GPS:llä on tarkka koko kantamalle. Raketti osaa luultavasti vaihtaa navigointiratkaisujen välillä jos toinen syystä tai toisesta vikaantuu, ainakin jo alkupään koeammuntaraporttien mukaan GPS oli softabugin takia tippunut pois ja raketti navigoi inertialla maaliinsa (jolloin iskemä maalista 150m). Heittimessä itsessään on luultavasti myös paikannuskyvykkyys useammalla eri menetelmällä, mikä mahdollistaa nopean, liikkuvan ja hajautetun tulenavauksen ja asemasta lähdön.
 
Inertialla tarkkuus taitaa olla pitkillä ameteilla vähän niin ja näin, mutta GPS:llä on tarkka koko kantamalle.
Kyllä inertia pysyy tarkkana alle 80 km ja 10 min lentoajoilla, mutta GPS hukkaa maalin mikäli singnaalia häiritään. Yleensä molemmat ovat yhtäaikaa päällä ja GPS vain tukee inertiayksikön suunnistusta.
Näin ainakin esim. Talin 5000 paikannus järjestelmä toimii, pelkällä inertiasuunniatuksella updateaus pitää tehdä 45 min välein, jolloin järjestelmä tarkastaa ja vertaa sijaintinsa GPS ja korjaa mahdollisen virheen. Nykyaikaisilla laser-hyrrillä "ryömintä" on olematonta.
1993 oli käytössä PADS-paikannuslaite jossa oli mekaaniset hyrrät ja ko laite oli alunperin ristelyohjuksen paikantamislaite.
 
Onko se parin maailman sodan aloittamisen taakka vieläkin siellä suuri? Vai pelkästään oman talouden pelastamista poliitikoilta?
Tuo maailmansota- / natsi-aspekti on kyllä edelleen aivan älytön, joskaan ei mitenkään ihmeellinen ottaen huomioon miten paljon saksalaiset itseään sillä ruoskivat. Esimerkiksi ei ole päivää jolloin ei joltain TV-kanavalta tule jotain dokkaria Saksan pahoista teoista. Tämä onkin sitten johtanut siihen, että sen lisäksi, että ei haluta olla pahiksia (mikä onkin oikein) ei osata eikä kyetä olla hyviksiäkään, jos se liittyy mitenkään sotimiseen edes puolustuksellisessa mielessä. Sitten kun vielä sotketaan sekaan Scholzin kaltaiset idealistiset usa/natovastustajat, niin hankalaksi menee.

Talousasioilla on varmasti myös vaikutus, mutta tätä on minun aika vaikea arvioida, kun en ole oikein talousasioista kiinnostunut tai niitä sen kummemmin seuraa. En ole esimerkiksi nähnyt kovin luotettavan oloisia arvioita kaasun tuonnin lopettamisesn vaikutuksista. Veikkaan kyllä, että vaikutus olisi aika kova, jos hanat yhtäkkiä vain väännettäisiin kiinni. Yksi asia, jota saksalainen ei siedä on hallitsemattomuus ja suunnittelemattomuus: Kaasun osto ryssälästä varmasti loppuu, mutta ei yhtäkkiä hallitsemattomasti vaan pitkäjänteisesti ja suunnitellusti. Paska homma, mutta en usko, että saksalainen kykenisi tätä muutoin tekemään vaikka niille miten kovaa huutaisi.

Tämä kaasuhomma on ollut myös aika mielenkiintoinen nieleskelyn paikka saksalaisille. Täältä katsottuna ryssälä on aina näyttäytynyt varsin erilaiselta, kuin Suomesta tai muualta idempää katsottuna. Mitään oikeaa uhkaa ei saksalaisen silmiin venäjältä ole välittynyt muutoin kuin ihan viimevuosina, joten ei kukaan myöskään uskonut varoituksia venäjän kaasuun sitoutumisesta, etenkään, kun amerikkalaiset siitä varoittelivat. Jenkeillä ei oikein ole uskottavuutta Saksassa, vaan heidät nähdään usein lähinnä sodanlietsojina. Nyt on sitten moni, myös omasta lähipiiristäni, joutunut myöntämään, että vituiksi meni ja kusessa ollaan.

Vähän tähän liittyen: Olisittepa nähneet niitä ilmeitä, kun olen kertonut mitä ryssät Suomessakin puuhaavat, nämä helikopterikentät saarissa, airiston helmi sun muut ilmatilanloukkaukset. Ei nää ole osanneet ajatellakaan, että jotain tällaista nykyään tapahtuu.
 
Eikös se M30 ole nimenomaan aluevaikutteinen, eli niitä sirpaloituvia, mutta kuitenkin ontelopanoksellisia tyttäriä menee yhteen rakettiin hirveä määrä? M31 on sitten yksi tujumpi yksittäinen paukku.
Vaihtoehtoja näyttäisi olevan useampia
  • M30 (United States): Guided MLRS (GMLRS). A precision guided rocket, range over 60 km with a standard load of 404 M85 submunitions.
    • M30A1 (United States): Guided GMLRS Alternate Warhead (AW). Version of the M30 that replaces submunitions with tungsten balls for area effects without unexploded ordnance.
    • M30A2 (United States): Guided GMLRS Alternate Warhead (AW), also referred to as XM403, carries a 200-pound fragmentation assembly filled with high explosives which, upon detonation, accelerates two layers of preformed penetrators optimized for effectiveness against large area and imprecisely located targets.
  • M31 (United States): Guided Unitary MLRS. Derivative of the M30 with a 90 kg (200 lb) unitary high-explosive warhead for use in urban and mountainous terrain.
    • M31A1 (United States): Evolved version of M31.
    • M31A2 (United States): The Unitary variant (XM404, also referred to as M31A2) is a 200-pound class unitary with a steel blast-fragmentation case, designed for low collateral damage against point targets.

Tuskinpa noita kuorma-ammusraketteja eli M30 on lähetetty, koska USA ei niitä ole Suomellekaan suostunut myymään, ja vaatisi muutoksia heidän yleiseen asevientipolitiikkaansa, joka olisi jo isompi juttu. Todennäköisesti siis kyse on M30A1/A2 AW:sta ja M31:n eri versioista.

Täällä pitäisi laittaa pystyyn keräys jolla tehtäisiin Patrian 155 mm tykkejä lahjoitettavaksi Ukrainaan.

Mikähän niissä on minimierä ja hinta, että kannattaisi aloittaa tuotanto?
Ylen jutussa hinnaksi 155 K 98:n kohdalla sanottiin aikanaan 500 000 €, mutta täällä Patrian työntekijä @veeteetee (sittemmin sulki käyttäjänsä, nyt "deleted member 266") kyseenalaisti sen mielestään liian matalana.

Voi olla, että pelkkä tykki oli 500 000 ilman laitteistoja. 155 K 98:stahan on malli 155GH52, jota Egyptiin myytiin, ja siinä oli hyvin pelkistetysti pelkkä tykki, ei apumoottoria eikä mitään sähköllä toimivaa laitteistoa. Se voisi olla hyvä laite tuonne lähetettäväksi – tai sitten 155 K 83-97.
 
Tuskinpa noita kuorma-ammusraketteja eli M30 on lähetetty, koska USA ei niitä ole Suomellekaan suostunut myymään, ja vaatisi muutoksia heidän yleiseen asevientipolitiikkaansa, joka olisi jo isompi juttu. Todennäköisesti siis kyse on M30A1/A2 AW:sta ja M31:n eri versioista.
Eikö edes tuota volframikuulilla täytettyä? Tuon perus- M30:n ymmärtäisin koska se on rypäleammus ja käsittääkseni kielletty Genevan(?) erillisellä rypälepommit kieltävällä kv- sopimuksella, mutta M30A1:stähän ei jää mitään suutareita lojumaan. Mikähän siinä sitten on että esim. Claymore- miinaa voi myydä, mutta kun sen skaalaa ylöspäin ja laittaa raketinheittimen ammukseksi niin siitä tulee no-no?

Edit: Nyt kun luen uudestaan, niin kyllähän tuossa sanotkin että M30A1 voisi olla fine, sori.
 
Viimeksi muokattu:
Tuskinpa noita kuorma-ammusraketteja eli M30 on lähetetty, koska USA ei niitä ole Suomellekaan suostunut myymään, ja vaatisi muutoksia heidän yleiseen asevientipolitiikkaansa, joka olisi jo isompi juttu. Todennäköisesti siis kyse on M30A1/A2 AW:sta ja M31:n eri versioista.
Olen Suomen osalta siinä uskossa, ettei meillä voitu poliittisista syistä ostaa kauhean hirveitä RYPÄLEAMMUKSIA, eikä kyse niinkään ollut siitä, etteivätkö amerikkalaiset olisi niitä meille myyneet. Nyt jos varastoissa sopivasti on vielä tuota M30 rakettia M85 tyttärillä, mikäs sen parempi tapa, kuin "kierrättää" ne jossain toisella mantereella. Toki niistä tytärammuksista jää räjähtämättömiä sen 2%, mutta luultavasti se on Ukrainallekin hyväksyttävissä oleva.
 
Eikö edes tuota volframikuulilla täytettyä? Tuon perus- M30:n ymmärtäisin koska se on rypäleammus ja käsittääkseni kielletty Genevan(?) sopimuksessa, mutta M30A1:stähän ei jää mitään suutareita lojumaan. Mikähän siinä sitten on että esim. Claymore- miinaa voi myydä, mutta kun sen skaalaa ylöspäin ja laittaa raketinheittimen ammukseksi niin siitä tulee no-no?
Wikipedian artikkeli (ei täytä laatuvaatimuksia) tietää seuraavaa:
Elokuussa 2021 rypäleaseiden kieltosopimukseen oli sitoutunut yhteensä 108 valtiota ja kaikkiaan mukana oli jo 123 valtiota.[1][3][4] Tässä vaiheessa kaikkiaan 74 valtiota oli jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomi, Viro, Puola, Israel, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat eivät ole sopimukseen liittyneet.[4][5]. Tuossa se olennaisin tieto on, ettei Venäjä ole liittynyt, Ukrainasta ei taida olla mainintaa..
 
Olen Suomen osalta siinä uskossa, ettei meillä voitu poliittisista syistä ostaa kauhean hirveitä RYPÄLEAMMUKSIA, eikä kyse niinkään ollut siitä, etteivätkö amerikkalaiset olisi niitä meille myyneet. Nyt jos varastoissa sopivasti on vielä tuota M30 rakettia M85 tyttärillä, mikäs sen parempi tapa, kuin "kierrättää" ne jossain toisella mantereella. Toki niistä tytärammuksista jää räjähtämättömiä sen 2%, mutta luultavasti se on Ukrainallekin hyväksyttävissä oleva.
Täällä mm. @CV9030FIN nimenomaan sanoi, että PV on yrittänyt useaankin otteeseen hankkia M26-kuorma-ammusraketteja USA:sta, ja valmistaja Lockheed Martin olisi mielellään myynytkin, mutta Pentagon esti kaupat, eikä taas rakettien takaisinmallintamiseeen ja piraattiversion valmistukseen haluttu ryhtyä teollisuuspoliittisten syiden vuoksi.

Kuorma-ammuksethan eivät olisi mikään poliittinen este meille, meillähän on 155 mm kuorma-ammuskranaatteja, ja Halosen miinakieltoprojektin PV:n ja hallituksen hyväksymänä ideanahan oli korvata miinojen vaikutusta kuorma-ammuksilla, minkä takia Suomi jättäytyi kuorma-ammuskiellon ulkopuolelle.

Sen sijaan kuorma-ammusrakettien hankkiminen Israelista olisikin voinut olla jo liian hapokasta poliittisesti.

Wikipedian artikkeli (ei täytä laatuvaatimuksia) tietää seuraavaa:
Elokuussa 2021 rypäleaseiden kieltosopimukseen oli sitoutunut yhteensä 108 valtiota ja kaikkiaan mukana oli jo 123 valtiota.[1][3][4] Tässä vaiheessa kaikkiaan 74 valtiota oli jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomi, Viro, Puola, Israel, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat eivät ole sopimukseen liittyneet.[4][5]. Tuossa se olennaisin tieto on, ettei Venäjä ole liittynyt, Ukrainasta ei taida olla mainintaa..
Vaikka USA ei ole liittynyt, on se ottanut linjan, että se ei myy kuorma-ammuksia ulkomaille.
 
Teräslevy on parempi kuin ei mitään, mutta siinäpä se haittapuoli tuli esiin. Kimmari kun olisi lähtenyt käden sijasat ylöspäin niin ei olisi ukko enää ollut itseään paikkailemassa. Aika rauhassa otti kuitenkin osuman ja alkoi paikkailemaan.

Porukan toiminnasta tuossa tilanteessa voinee jokainen suomalainen ressu tuntea omaan koulutustasoonsa liittyen ylpeyttä. Aika monta asiaa oli pielessä.
 
Täällä pitäisi laittaa pystyyn keräys jolla tehtäisiin Patrian 155 mm tykkejä lahjoitettavaksi Ukrainaan.

Mikähän niissä on minimierä ja hinta, että kannattaisi aloittaa tuotanto?
Jos kirjaa Vesa Toivonen "Tampellasta Patriaan, 70 v suomalaista raskasta asevalmistusta". 2003, Apali" on uskominen, niin:
A; 155 K 83 sarjatuotanto oli vuosina 1984(3)....1997 ~14 v ja valmistettiin +110 kpl/14v= ~8 kpl/vuosittainen erä. Tilauserät 6, ...., 45 kpl/tilaus.

B: 155 K 98 tykin teollinen sarjatuotanto tapahtui 1998... 2005 ~8 vuoden aikana ja yhteensä lienee tehty ja toimitettu + 50 tykkiä, keskiarvona saa 50/8 v = +6 kpl/v. Tilauksina 6,...,14 kpl:een erinä, ehkä enintään 10 kpl/vuosi ja vähintään 6 kpl/vuosi toimituserissä.

Hintatietoja kirjassa ei ole.

Piensarjatuotantoa tykin teko on ollut (max 10 kpl/vuosi). Edelleen toimitettaneen niihin varaosia, joten kyllä varaosista varmaankin kokonaisia tykkejäkin saisi kasattua Patrian ja Millog:n yhteistyönä sekä Nammolta perusampumatarvikkeet. Tykkien toimitusaika taitaisi olla ongelma, +1 vuosi tilauksesta, jos materiaaleja ei ole varastossa tai tulossa (lujat terästakeet, erityisesti tuliputki, perä- ja sulkukpl takeet, joita ei kotimaasta enää saa, lienevät kriittisiä).
Ei taida uus-tuotanto ennättäää Ukrainan hätään, mutta toimitus pv-varastosta suoraan ja niiden tilalle uusia vuoden kahden kuluttua, jolloin kotimainen tykkituotanto saisi elvytyksen hetkeksi aikaa. Se ei elvy eikä tarpeellinen tekninen ammattitaito kartu, lisääntymisestä puhumattakaan, jos tilalle hankitaan Surplus kalustoa muualta.
 
Back
Top