Suomi oli talvella 41/42 isomman nälänhädän partaalla. Ilman saksalaista apua seuraava talvi olisi ollut erityisen ankea.
Niin, taustalla oli 1940 huono sato ja alueiden menetykset, ja tilanne helpottui Saksan toimittaman viljan ansiosta, ja lopulta loppui 1942 sadonkorjuuseen.
1941 juuri ennen jatkosotaa tuli iso viljatoimitus Neuvostoliitosta. Tämä oli Stalinin "henkilökohtainen hyväntahdon ele" tjsp, mikäli nyt oikein muistan Olavi Antilan sotahistoriikista, jonka olen lukenut joskus edellisellä vuosituhannella. Jotakin Stalinin peliä sekin oli, mikä sitten lie ollut oikea motiivinsa, mutta vilja tuli. Sen jälkeen ei kyllä vilja enää liikkunut maiden välillä.
Tuo oli tosiaan jo Suomen maksamia ja talvisodankin Moskovan rauhansopimukseen jo pohjanneeseen kauppaan sisältyneitä toimituksia, jotka Stalin teki huomatessaan Suomen ajautuvan Saksan syliin nälänhädän partaalla roikkumisen vuoksi. Se ei enää kuitenkaan riittänyt kääntämään Suomen suuntaa, niin kuin Stalin toivoi.
Myydään rauhan aikana. Täydennyksiä ei sodan aikana saa.
Olettaisin, että Suomella on sopimukset sodan ajan toimituksista, ja nämä sisältyvät jo vientilupiin. Näinhän Azerbaidžanillakin oli, eikä Israelin väestön vastustuskaan riittänyt saamaan Israelin hallitusta muuttamaan kantaansa jo tehtyihin sopimuksiin.
Ei ammustuotantoa ole koskaan ajettu alas ja mitä järkeä on valmistaa tykkiä joka ei toimi eikä täytä sille asetettuja vaatimuksia.
Noh, PV:n vaatimukset 155 K 98:n tarkkuudesta yli 30 kilometrin kantamilla olivat aivan epärealistiset ainakin amerikkalaisten arvioimiin "tyhmän" ampumatarvikkeen keskihajontoihin nähden. Amerikkalaisten laskelmien mukaanhan jo noin 20 kilometrin ylittävillä kantamilla n. 10 000 dollarin PGK maksaa itsensä takaisin vähentyneenä tulivolyymin vaatimuksena.
Sen takia myöskään amerikkalaiset eivät ikinä ole menneet L/52 putkiin tykistössään, eivät ole pitäneet sitä tarpeellisena, koska pidemmille kantamille ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan "tyhmillä" ampumatarvikkeilla kuin erittäin laajoihin aluemaaleihin. Toki myös kuljetettavuusvaatimukset ovat puoltaneet heillä L/39 putkissa pysymistä.
Uusissa amerikkalaisten projekteissa sitten M109A7:ään pohjaavan prototyypin M1299 L/58 putki on nimenomaan älyampumatarvikkeiden mahdollistamaa pitkää tarkkaa kantamaa varten ajateltu.
Mutta juu: taktista käyttöä varten 155 K 83(-97) speksattu tykki olisi tykkiteknisiltä ratkaisuiltaan parempi, ja kantamaltaan täysin riittävä taktiseen tulenkäyttöön perusampumatarvikkein. Se latasimenkin ongelma koskee vain tiettyjä erikoisempia laukausyhdistelmiä, perusampumatarvikkeilla ongelmia ei pitäisi teknisesti tulla.
T-62 kanuuna on sileä. T-55 rihlattu. Epäilen hivenen T-62 tykin tarkkuutta noilla matkoilla, jos sirpale sellaisesta edes lentää niin pitkälle.
Suomen rannikkotykistöstä suuri osa oli T-54/55 torneja kanuunoja. Tässä nyt ihmetyttää, miksi vanja ei tahraa Ukrainaan T-55:A, jos on aikomus käyttää tankkeja epäsuoraan tulitukeen? Ne olisivat siinä varmasti parempia kuin T-62?
T-62:n varastoista on todennäköisesti tehty kattava inventaario, kun niitä kunnostettiin, modernisoitiin ja lähetettiin Syyriaan. T-55:n osalta sitä ei todennäköisesti ole tehty.
Eli nyt olisi paikka korjata vanhat virheet olemassa olevasta kalustosta ja uudelleenkäynnistää tykkituotanto Suomessa.
Epäilen että lähitulevaisuudessa tulee olemaan todellisia ongelmia saada uutta tai käytettyä tykkikalustoa ulkomailta. Varmuusvarastot ovat tyhjillään eikä tehtaiden linjastoilta tule uusia kovinkaan nopeassa tahdissa.
Samalla voisi testata 203mm kaliiperia Sisun ETP-kaluston päällä, 40 km ampumaetäisyys ja yli 100 kilon kranaatti modernilla laserohjautuvalla hakupäällä...
Itsekin taannoin tykistöketjussa mietin 203 mm tykkiä operatiiviseen tulenkäyttöön ampumatarvikkeeltaan mm. RSRAKH:n halvempana vaihtoehtona. Idean taisi itse asiassa alun perin esittää
@tulikomento 2S7 Pioniin pohjautuen, itse sitten pohdin, että mahtaisiko olla kykyä tehdä kotimainen uudempi 203 mm tykki.
Tosin se vaatisi kehitystyötä ja kyseessä olisi varsin marginaalituote (tosin esim. Ukrainaa varmasti kiinnostaisi nyt), ehkä Puolasta voisi löytyä asiakas, joten tuskin maksaisi kehityskustannuksiaan takaisin, etenkään kun Tampella-tyypin tykit suunnitellut Collanus on siirtynyt ajasta iäisyyteen.
Jo @veeteetee piti ideaani epärealistisena ja totesi, että 203 mm kalustoa on nykyisellään käytössä lähinnä niillä, joilla sitä on vanhakseltaan paljon.
Mutta ensimmäinen esimerkkini olikin 2ms ja saksalaiset Wehrmachtin riveissä palvelleet sotilaat siellä.
Vähän huono vertaus: vapaaehtoisista koottu Waffen-SS:hän julistettiin kollektiivisesti rikolliseksi järjestöksi (tietyin poikkeuksin, esim. balttijoukot ja 1943 alkaen värvätyt asevelvolliset), jonka vuoksi SS-miesten kenttäteloituksia ei edes lännessä tutkittu.
Wehrmachtin kenttäarmeija taas perustui asevelvollisuuteen, toisin kuin Venäjän joukot Ukrainassa, jotka ovat pääosin vapaaehtoisia.
