tulikomento
Supreme Leader
Hesarin juttu Saksan asenteesta sotaan. Niksmanneja närästää sotajohtajuuden ottaminen.
Esitin kysymyksen G7-kokouksen alla saksalaiselle konkaridemarille Martin Schulzille, joka on europarlamentin ex-puhemies ja Saksan vanhimman poliittisen ajatushautomon Friedrich Ebert Stiftungin puheenjohtaja.
Schulzin vastaus oli nopea ja yksioikoinen.
”Minusta on vaarallinen väite sanoa, että Ukraina puolustaa meitä kaikkia. Jos olisi niin, ihmettelen, miksi vain ukrainalaisten pitää kuolla. Seuraava askel olisi lähettää sotilaita sinne. Se taas olisi minusta väärin.”
SCHULZIN vastaus raottaa osaltaan mysteeriä nimeltä Saksan sosiaalidemokraattien ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelu, joka ohjaa myös liittokansleri Scholzia.
Puolueen perinteinen ajattelu liittyen Venäjään ja Saksan asevoimien rooliin on suuri syy siihen, miksi Saksan on turhaan odotettu ottavan näkyvämpää johtoroolia Ukrainan tukemisessa ja miksi Saksan asetoimitukset Ukrainalle ovat olleet hitaita ja vähäisiä Saksan kokoon nähden. Avainsana on varovaisuus.
Liittokanslerin puoluetoverin Schulzin mukaan Saksa ei silti mitenkään voi ottaa ”sotilaallista johtoroolia Euroopassa”. Hänen mukaansa jo näiden sanojen ääneen sanominen saksaksi kuulostaa hänestä mahdottomalta, historian vuoksi.
Muiden on vaikea ymmärtää, että demokraattisesti johdettu 2020-luvun Saksa on edelleen näin syvästi toisen maailmansodan historian vanki. Se on myös järkyttävä muistutus siitä, kuinka pitkät jäljet nytkin käynnissä olevilla sodilla on.
Kirjeenvaihtajan analyysi | Saksalaisten demarien ajattelussa Ukrainan sodasta yksi kysymys paljastaa eron muihin
Saksan liittokansleri Olaf Scholz oli hyvä isäntä G7-maiden johtajille, mutta ”sotilaallinen johtorooli” herättää sanaparina Saksan demareissa kavahduksen.
www.hs.fi
Esitin kysymyksen G7-kokouksen alla saksalaiselle konkaridemarille Martin Schulzille, joka on europarlamentin ex-puhemies ja Saksan vanhimman poliittisen ajatushautomon Friedrich Ebert Stiftungin puheenjohtaja.
Schulzin vastaus oli nopea ja yksioikoinen.
”Minusta on vaarallinen väite sanoa, että Ukraina puolustaa meitä kaikkia. Jos olisi niin, ihmettelen, miksi vain ukrainalaisten pitää kuolla. Seuraava askel olisi lähettää sotilaita sinne. Se taas olisi minusta väärin.”
SCHULZIN vastaus raottaa osaltaan mysteeriä nimeltä Saksan sosiaalidemokraattien ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajattelu, joka ohjaa myös liittokansleri Scholzia.
Puolueen perinteinen ajattelu liittyen Venäjään ja Saksan asevoimien rooliin on suuri syy siihen, miksi Saksan on turhaan odotettu ottavan näkyvämpää johtoroolia Ukrainan tukemisessa ja miksi Saksan asetoimitukset Ukrainalle ovat olleet hitaita ja vähäisiä Saksan kokoon nähden. Avainsana on varovaisuus.
Liittokanslerin puoluetoverin Schulzin mukaan Saksa ei silti mitenkään voi ottaa ”sotilaallista johtoroolia Euroopassa”. Hänen mukaansa jo näiden sanojen ääneen sanominen saksaksi kuulostaa hänestä mahdottomalta, historian vuoksi.
Muiden on vaikea ymmärtää, että demokraattisesti johdettu 2020-luvun Saksa on edelleen näin syvästi toisen maailmansodan historian vanki. Se on myös järkyttävä muistutus siitä, kuinka pitkät jäljet nytkin käynnissä olevilla sodilla on.