Vai oliko niinpäin, että Sidewinder sopi venäläiseen koneeseen, mutta päinvastoin homma ei toiminut? Suomellahan tästä tietoa kai oli.
AIM-9B ja alkuperäinen K-13 olivat täysin yhteensopivia jopa osamoduulitasolla. Eli hakupää, moottori, taistelukärki jne. olivat päikseen vaihdettavissa. Eli pystyit ottamaan yhden kumpaakin, purkamaan moduuleiksi, ottamaan osat täysin satunnaisesti jommasta kummasta ja kokoamaan toimivan ohjuksen.
AIM-9R:ään asti Sidewinderin pitäisi kyetä toimimaan alkuperäisellä analogikytkennällä. Eli lentokoneesta tulee vain sähkö, hakupään jäähdytyskaasu ja laukaisujohdot, ohjuksesta lukitusääni lentäjän kuulokkeisiin. Myöhemmät ohjukset tukevat toki monipuolisempiakin ominaisuuksia, mutta nuo olisivat minimi jotta ohjusta voi edes jotenkin käyttää.
Ohjuksen ja lentokoneen välissä on vielä vähintään laukaisukisko. Ei ole mahdoton ajatus että jenkit olisivat pikatyönä kehityttäneet välimoduulin, joka toimii "kääntäjänä" mahdollistaen länsimaisten ohjusten käytön venäläisperäisessä hävittäjässä. Moduuli voisi olla osa laukaisukiskoa, tai vaikkapa pieni mötikkä kiskon ja hävittäjän välisessä kaapelissa.
Fakta on Hawkista otetut kuvat R-60:t siiven alla. Noin päin se on siis saatu meillä ainakin toimimaan.
Aavistuksen vaikuttaa taas liian hyvältä ollakseen totta, että joku mig29 pudottaisi su35 dogfightissa. Olisiko mahdollista, että olisi tuo Su35 omilla koneilla vain saatu houkuteltua ilmatorjunnan kantamalle.
Täysin mahdollista. Parempi lentäjä voittaa 99% karvapalloista koneista riippumatta. Jos Suhoin lähestyminen on havaittu tarpeeksi kaukaa on MiG voitu vielä vektoroida edulliseen asemaan. Tai Suhoin lentäjällä on voinut tulla fiksaatiotila rynnäkkökoneisiin, joita se oli yrittämässä tuhota.
Lisäksi 1v1-ilmataisteluita ei lähtökohtaisesti tapahdu. Jos Suhoilla ei ollut siipimiestä, niin sen lähettäminen tehtävälle täyttää murhan yrityksen (lentäjän sanottiin selvinneen) tunnusmerkit. Jos paria Suhoita vastassa oli edes neljä MiGiä niin sekin lukumäärä jo ratkaisee.