Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti kysyntäpiikin Suomen puolustusteollisuudessa. Näyttää kuitenkin siltä, että useissa maissa osattiin varautua mahdolliseen sotaan jo ennalta.
Jarmo Huhtanen HS
2:00 | Päivitetty 6:10
VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut kysyntäpiikin Suomen puolustusteollisuudessa, ilmenee HS:n tekemästä selvityksestä.
Osassa yrityksiä tehdään nyt töitä jo täydellä kapasiteetilla ja uusia investointeja suunnitellaan täyttä päätä. Osassa taas varaudutaan siihen, että korkeasuhdanne näkyy niiden tuotteiden kysynnässä lähitulevaisuudessa.
HS KYSYI useilta Suomen puolustusteollisuuden yrityksiltä näkemyksiä Ukrainan sodan vaikutuksista niiden toimintaan.
Vastauksista ilmeni, että puolustustarvikkeiden kysynnän kasvu alkoi jo viime vuoden puolella eli kuukausia ennen Venäjän helmikuun lopussa aloittamaa hyökkäystä.
Näyttää siltä, että useiden maiden asevoimissa ja puolustushallinnoissa osattiin varautua kansainvälisen tilanteen kiristymiseen ja mahdolliseen sotaan.
Puolustusvoimat on tärkeä asiakas Suomen puolustusteollisuudelle. Kuvassa pakataan patruunoita Puolustusvoimien käyttöön Nammon tehtaalla.
Puolustusvoimat on tärkeä asiakas Suomen puolustusteollisuudelle. Kuvassa pakataan patruunoita Puolustusvoimien käyttöön Nammon tehtaalla. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
ESIMERKIKSI räjähdevalmistaja Forcit kertoi vuoden 2021 vuosikertomuksessaan, että sen puolustusalan liiketoimintayksikön Defencen tilauskanta kasvoi jo viime vuonna ”voimakkaasti”.
”Kysyntä Defence-puolella on selvästi lisääntynyt jo viime vuosina ja vielä kärjistynyt Ukrainan sodan jälkeen. Forcitilla kysyntä kohdistuu tällä hetkellä erityisesti panssari- ja meritorjunnan tuotteisiin”, kertoi tiedotuspäällikkö Anni Bölenius.
Forcitista vastattiin HS:n kysymyksiin sähköpostitse.
Forcit on tunnettu erityisesti miinoistaan. Se valmistaa miinoja sekä maa- että merivoimien käyttöön. Pääosa yhtiön Defence-yksikön tuotannosta menee vientiin.
Forcitin militaarituotteiden kysyntä on niin suurta, että se on johtanut ongelmiin joidenkin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuudessa. Böleniuksen mukaan asiakkaiden hankintamäärien lisääntyminen on aiheuttanut sen, että niiden hankintaprosessit pitkittyvät.
”Oletuksemme on, että kysyntä tulee myös vastaisuudessa jatkumaan ja vielä kasvamaan tulevina vuosina.”
PUOLUSTUS- ja ilmailuteollisuus -yhdistyksen (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko vahvistaa, että varautuminen alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä.
”Oikeastaan viime vuoden puolella rupesimme näkemään kasvavaa tilauskantaa”, hän sanoo.
PIA on noin 130 puolustus- , ilmailu-, turvallisuus- ja avaruusalan yrityksen edunvalvoja Suomessa. Yritykset työllistävät suoraan noin 9 500 ihmistä.
Monet maat heräsivät Venäjän hyökkäyksen alettua kylmään todellisuuteen: omia sotatarvikevarastoja piti täydentää ja mahdollisimman nopeasti.
”Kyllä sellaisille EU:n jäsenmaille, jotka eivät ole viime vuosina puolustukseensa panostaneet, tuli vähän hätä käteen, että nyt tarvitsee tehdä jotain. Puolustuskyvyn kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä hommaa. Ei se synny hetkessä”, Karanko sanoo.
”Varmasti tällaisen shokkiaallon jälkeen ruvetaan näkemään suurempia järjestelmähankintoja.”
VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on jälleen osoittanut, miten valtavan määrän tavaraa sota kuluttaa. Sodan todellisia kulutustarvikkeita ovat esimerkiksi ampumatarvikkeet.
Monien kulutustarvikkeiden lisävalmistus voi onnistua suhteellisen nopeasti. Toisin on niin sanottujen uusien suorituskykyjen osalta. Näitä ovat esimerkiksi ilmatorjuntajärjestelmät, panssaroidut ajoneuvot tai vaikka johtamisvälineet. Niiden ostamiseen ja käytön kouluttamiseen voi mennä vuosia.
Tällaisten järjestelmien hankkiminen voi vaatia kilpailutuksen ja räätälöinnin, eikä niitä ole yrityksillä varastoissa. Ne tehdään tilauksesta.
”Tilauskanta on noussut selkeästi kotimaassa ja ulkomailla erityisesti kulutusmateriaalissa, mutta varmasti tällaisen shokkiaallon jälkeen ruvetaan näkemään suurempia järjestelmähankintoja”, Karanko arvioi.
”Haaste tässä on myös pandemian aiheuttama raaka-aineiden ja komponenttien pula. Kysyntä on lisääntynyt huomattavasti, mutta alihankkijat eivät välttämättä kykene toimittamaan tarvittavia komponentteja ja raaka-aineita. Siinä on markkinoilla epäsuhta, mikä aiheuttaa ylikuumentumista ja hintojen nousua sekä kovaa kilpailua tuottajista ja raaka-aineista.”
SYTYTTIMIÄ ja räjähteitä valmistavan Raikka-yhtiön toimitusjohtaja Ari Liikkanen vahvistaa Karangon arvion. Kysyntä on niin kovaa, että tuotantoon syntyy jo pullonkauloja.
”Komponenttien, varaosien ja materiaalien saatavuus, toimitusajat sekä hintataso ovat suurimmat haasteet tuotantokapasiteetin nopean kasvattamisen vaikeuden lisäksi”, hän kertoo sähköpostitse.
”Korkean teknologian tuotteissa ja erityisesti elektroniikkakomponenteissa on globaaleja ongelmia saatavuuden ja siitä johtuen toimitusaikojen osalta. Kysynnän kasvaessa haasteiden oletetaan kasvavan.”
Liikkasen mukaan on oletettavaa, että kysytyimmissä tuotteissa toimitusajat tulevat venymään toivottua pidemmäksi ja saatavuuden kanssa voi olla ongelmia.
Hän arvioi, että Raikan tuotteiden kysyntä kehittyy lähiaikoina hyvin positiivisesti. Asiakaskyselyjä on tullut tänä vuotta selvästi aiempaa vuosia enemmän.
”Kansainvälinen kiinnostus on kasvanut, ja tuotantoaikojen on toivottu olevan hyvin lyhyitä.”
”Linjat ovat täynnä tuleviksi vuosiksi. Pitää löytää lisää vuoroja ja ihmisiä töihin.”
YKSI SUURIMMISTA Suomessa toimivista puolustusteollisuusyrityksistä on pohjoismainen Nammo.
Nammon omistavat tasaosuuksin Patria ja Norjan valtio. Patrian enemmistöomistaja on Suomen valtio ja vähemmistöomistaja norjalainen puolustustarvikeyhtiö Kongsberg.
Nammolla on toimintaa yhdeksässä maassa. Se valmistaa monenlaisia puolustustarvikkeita alkaen ruudeista aina rakettimoottoreihin asti.
Suomessa Nammolla on valmistusta Lapualla, Vihtavuoressa ja Sastamalassa. Suomessa valmistetaan todellisia sodan kulutustarvikkeita eli ruutia, patruunoita, kranaatinheittimien ammuksia, tykistöammuksien kuoria, käsikranaatteja ja kootaan esimerkiksi kertasinkoja.
Eräänlainen Ukrainan sodan aiheuttama hittituote on amerikkalaisista ja norjalaisista osista Suomessa koottava kertasinko, ”kessi”. Monet maat ovat lähettäneet suuria määriä kertasinkoja Ukrainaan, ja nyt niiden pitää täydentää varastojaan.
Asentaja Jussi Uusioja tarkastaa hylsykoneen tekemää hylsyä Nammon tehtaalla Lapualla.
Asentaja Jussi Uusioja tarkastaa hylsykoneen tekemää hylsyä Nammon tehtaalla Lapualla. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
NAMMON kuuluisimpia tuotteita ovat Lapuan patruunat. Toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kehaiseekin, että Tokion olympialaisissa puolet pienoiskiväärin pienoispistoolin mitaleista jaettiin Lapuan patruunoita käyttäville ampujille.
”Omat työkalut ja lämpökäsittely”, vastaa Helasmäki, kun häneltä kysyy Lapuan patruunoiden salaisuutta. Työkalut ovat yrityssalaisuuksia, joita ei tehdasvierailulla saa edes kuvata.
Jotain kertoo se, että Lapuan patruunat ovat Yhdysvaltojen asevoimien erikoisjoukkojen käytössä. Samoin Suomessa tehdyt painekäsikranaatit.
Lapuan patruunatehtaan tuotteista menee noin 80 prosenttia vientiin. Kotimaan osuus on kuitenkin kasvamassa.
”Ensi vuonna tulee niin paljon tilauksia Puolustusvoimilta, että joudumme priorisoimaan. Puolustusvoimien tilaukset menevät tietenkin muiden ohi. Se kuuluu meidän tehtäväämme”, Helasmäki sanoo.
”Linjat ovat täynnä tuleviksi vuosiksi. Pitää löytää lisää vuoroja ja ihmisiä töihin. Tiettyjä linjoja pitää laajentaa.”
Lapuan patruunatehdas toimii kapasiteettinsa ylärajoilla. Tarkoitus on investoida uusiin tuotantolinjoihin.
Lapuan patruunatehdas toimii kapasiteettinsa ylärajoilla. Tarkoitus on investoida uusiin tuotantolinjoihin. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
Nammon patruunatehtaaseen Lapualle ollaan tekemässä 11 miljoonan investointeja. Parhaillaan haetaan myös lisää työntekijöitä. Nammo on myös juuri tiedottanut historiansa suurimmasta 33 miljoonan investoinnista Vihtavuoreen, jonne se rakentaa uuden nallitehtaan.
Helasmäki kuvaa kysyntää nyt suorastaan ”hurjaksi”. Kyselyjä on tullut erityisesti Ruotsista ja Baltian maista.
”Ei kaksi vuotta sitten näkynyt tällaista kysyntää. Se on alkanut kasvaa selvästi vuoden sisällä.”
Lue lisää:
Vihtavuoren ruutitehdas hipoo tuotantoennätyksiään, mutta syy ei löydy Ukrainasta vaan Yhdysvalloista
Lapuan patruunatehdas toimii laajalla alueella jo turvallisuussyistä. Tehdasalue on kooltaan sata hehtaaria. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
PATRIAN toimitusjohtaja
Esa Rautalinko kertoo, että Patriassa luotiin helmikuun lopussa tulevasta kehityksestä skenaario, joka on toistaiseksi toteutunut ennakoidusti.
Patriassa arveltiin, että ensimmäiseksi alkavat eurooppalaiset maat tutkia omia ampumatarvikevarantojaan.
”Näin on käynyt. Se puoli alkoi näkyä jo heti 25. helmikuuta”, Rautalinko sanoo. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivänä.
Patriassa arvioitiin, että toisessa vaiheessa eri maiden asevoimat ryhtyvät nopeasti tutkimaan omaa kalustoaan ja sen käyttökuntoisuutta.
”Kaikissa niissä maissa, jotka tunnen, on kaluston valmius- ja käytettävyysastetta alettu työstää.”
Rautalingon mukaan tämä on näkynyt kaikissa maissa, joissa Patrialla itsellään on huolto- ja ylläpitotoimintaa. Sen kysyntä on lisääntynyt.
”Kolmas aalto on lisäkaluston hankkiminen. Selvästi maat ovat katsoneet, että pitäisikö hankkia lisää sellaista kalustoa, jota niillä on jo ennestään”, Rautalinko sanoo.
Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko sanoo, että monet maat pyrkivät hankkimaan sotilaskalustonsa ensisijassa kotimaasta. KUVA: PATRIA
VALTIOT ovat puolustustarvikehankinnoissa hyvin protektionistisia, Rautalinko muistuttaa. Puolustustarvikkeet pyritään hankkimaan kotimaiselta teollisuudelta.
Siksi eri maat ovat nyt tutkineet, että onko ostettavissa sellaista kotimaista kalustoa, jota ei tarvitse kilpailuttaa. Samassa yhteydessä ne ovat käyneet läpi, onko niillä sellaista ulkomaista kalustoa, jossa on yhä voimassa olevia lisätilausoptioita.
”Vasta tämän jälkeen on alkanut sen pohdinta, miten toimitaan sellaisten suorituskykyjen kanssa, joita ei maassa ole.”
Rautalinko arvelee, että loppuvuonna ja erityisesti ensi vuonna lisäkalustotilauksia alkaa konkretisoitua.
”Monen eurooppalaisen maan tilanne on ollut, että niillä on ollut ampumatarvikevarantojensa ja kalustonsa kuntoon laittamisessa melkoinen työmäärä. Uskon sen jatkuvan pitkälti tämän vuoden loppuun.”
”Toivottavasti sota auttaa eurooppalaisia maita ymmärtämään, että yhteisessä kehittämisessä on järkeä.”
RAUTALINGON mukaan Patrian uusien tilausten kasvu oli tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana melkein 40 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Koko tilauskannan kasvu oli tänä aikana noin yhdeksän prosenttia.
”Tietysti kaikki tämä ei ole vielä Ukrainan vaikutusta. Kyllä sen näkee, että tiettyjen maiden puolustuspuolen varojen käyttö alkoi kasvaa jo vuonna 2021.”
Esimerkiksi Saksa ilmoitti Venäjän hyökättyä Ukrainaan sijoittavansa puolustukseensa peräti 100 miljardia lisäeuroa.
Viime kesänä Saksa allekirjoitti aiejulistuksen siitä, että se on kiinnostunut liittymään mukaan Suomen, Latvian, Viron ja Ruotsin kanssa yhteiseen Patria 6x6-ajoneuvohankkeeseen.
”Toivottavasti Ukrainan sota auttaa eurooppalaisia maita ymmärtämään, että yhteisessä tekemisessä, kehittämisessä ja hankinnassa on järki”, Rautalinko sanoo.
Hän muistuttaa, ettei Patria ole tehnyt vielä yhtään ajoneuvokauppaa Ukrainan sodan seurauksena.
”Kyllä tässä paljon tapahtuu. Toimituskyky ratkaisee pitkälti. Oli sitten kuinka hyvät tuotteet tai palvelut tahansa, jos ei pysty toimittamaan nopeasti, tulee ongelmia.”
Rautalingon mukaan tietyistä elektroniikan ja optiikan komponenteista alkaa olla jo pulaa.
”Saa nähdä, millainen kilpajuoksu tässä alkaa.”
RAUTALINKO sanoo olevansa varma siitä, että edessä on vuosia kestävä eurooppalainen varustautuminen ja lisääntyvä kysyntä, joka jatkuu, vaikka Ukrainan sota loppuisi nopeasti.
”Tietyissä maissa on varauduttu niin heikosti, että niillä menee vuosikausia saattaa kyvykkyytensä sille tasolle, jolla sen jälkiviisaasti olisi pitänyt olla jo. Kyllä tässä moni maa yllätettiin housut kintuissa.”
Kuvassa on yksi Nammon Lapuan tehtaan luoteja valmistavista linjoista.
Kuvassa on yksi Nammon Lapuan tehtaan luoteja valmistavista linjoista. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS