Ukrainan konflikti/sota

Antares kirjoitti:
Totta, tosin Ukrainan esimerkki osoittaa että cybervaikuttamisella on rajansa. Ukraina on toki tottunut siihen viimeisen kahdeksan vuoden ajan ja ollut pakotettu muodostamaan erilaisia vastatoimia - moni maa ei ole joutunut vakavan hyökkäyksen kohteeksi, jolloin riski suuremmasta ja pidempään kestävästä lamauttamisesta on olemassa. Näin siis jos oletetaan ettei ole tehty aitoa varautumista ja muutettu omia järjestelmiä Ukrainan oppien mukaisiksi - tai paremmiksi. Suuri ongelma tuntuu aina olevan suuri hyökkäyspinta-ala ja suuri määrä reittejä joista pääsee sisään järjestelmiin. Näitä on pakko olla, muuten ne eivät olisi niin hyödyllisiä ohjelmia ja palveluita kuin mitä ne nykyään ovat. Väistämättä paremmin suojattu tuntuu tarkoittavan vaikeampaa tai kömpelömpää käytettävyyttä, ja arkielämän sekä työn kannalta tehokkuus = helppo käytettävyys.

Kuuntelin eilen iltasella tämän:


Hänellä ei varsinaisesti ole pääsyä yksityiskohtaiseen tietoon, mutta hän tiivistää Venäjän cyberhyökkäysten onnistumisesta pari yksityiskohtaa sodan ensipäiviltä:

- Viasat-satelliittien tai niiden maa-asemien hakkerointi, joka vaikutti korkeamman tason yhteydenpitoon
- yleisesti korkeamman johdon viestijärjestelmien lamauttaminen
- laajemman ilmapuolustusjärjestelmän lamauttaminen (tai jopa "poispyyhkiminen")

Vaikutukset ovat tietysti ymmärrettävät: johdon yhteydenpito yksiköihin ja niiden komentajiin on poikki, suuren tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen vaikeaa JA yksi suurimmista, hänen arvion mukaan ilmapuolustuksen johtamisen lamauttaminen avasi tien mm. Hostomelin helikopterirynnäkölle (oma lisäys: ehkä myös teki risteilyohjusten ja hävittäjien iskut helpommiksi ja siten Venäjä otti suurempia riskejä sodan ensipäivinä?).

Hän mainitsee Starlinkin yhtenä isona apuna, hänen arvion mukaan yksi syy on sen teknologia, toinen on se että kyseessä on uusi järjestelmä eivätkä hakkerit ole ehtineet tutustua siihen ja rakentaa hyökkäyskatalogia. Lisäksi pohtii, mikä vaikutus sillä on että Starlink on hyvin tärkeä ja laajasti käytössä Yhdysvalloissa, jolloin siihen iskeminen olisi suoremmin isku Yhdysvaltoja vastaan (toisin kuin Viasat, joka ei ole niin laajasti käytössä).

Minun lisäys: Starlink on varmasti ollut iso apu muttei todellakaan ainoa: matkapuhelinverkko on toiminut normaalisti tai suunnilleen normaalisti koko sodan ajan ja suuremmissa kaupungeissa sekä niiden välillä lienee hyvä ja laaja lankainternetverkko, joten yhteydenpito näiden kautta on varmasti ollut suuressa merkityksessä.

Hän myös kommentoi sitä miten Ukraina on vastannut Venäjän iskuihin: he ovat oppineet hyvin ketteriksi ohjelmien ja järjestelmien osalta. Sen sijaan että yritetään kaikin voimin estää sisään pääsy, on opittu hyväksymään se että vihollinen voi päästä läpi ja sotkea tai tuhota ko. järjestelmän. Tätä varten varmuuskopiot ja niiden avulla tehty palautus on opittu hoitamaan nopeasti. Tuosta seuraa toki väliaikainen toiminnallisuuksien menetys, mutta se voi kestää muutaman tunnin ja taas ollaan linjoilla. Sodassa muutama tunti voi toki olla ratkaiseja, mutta tästä tullaan siihen että joukkojen johtaminen on hajautettu ja kenttäkomentajat ja eri tason johtajat toimivat itsenäisesti eivätkä ole riippuvaisia ylhäältä tulevista käskyistä (toki suuressa mittakaavassa joukkoja johdetaan ylhäältä, tasapainoilua).

Mainitsee myös Microsoftin antaman tuen ja mm. heidän Azure-pilvipalvelun, voisi kuvitella että niistä on ollut vähintään apua, mutta tuskin estävät tuhon aiheuttamista kokonaan.

Sodan aikana cyberistä ja sen onnistumisista / rajallisesta vaikutuksesta on kirjoitettu jonkin verran mutta nähdäkseni mehukkaimmat yksityiskohdat odottavat "parempia aikoja". Se yleiskuva jonka olen muodostanut menee suunnilleen tuon videon kuvailemalla tavalla eli sodan ensipäivinä saivat aikaan hämmennystä ja eri järjestelmiä pois pelistä, mutta sodan jatkuessa Ukraina onnistui palauttamaan nämä ja myöhemmin muodostamaan toimintatavan joka minimoi cyberhyökkäysten vaikutuskyvyn. Edelleen syytä muistaa: sähköverkko ja matkapuhelinverkko ovat pitkälti pysyneet toiminnassa koko sodan ajan (paikallista vaikuttamista mukaanlukematta), samoin moni muu järjestelmä jonka olisi voinut kuvitella tippuvan pois heti sodan alkamisen jälkeen. Tässäkin voi olla osaltaan mukana Ukrainan tietynlainen takapajuisuus eli jos voimalaitokset ja sähköverkon laitteet eivät ole yhteydessä verkkoon niin niihin ei voi vaikuttaa etänä. On pakko iskeä kohteeseen fyysisesti. En tunne heidän verkkoa joten tuo on minun arvaus vain.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisätään vielä, että tämä on käytännössä ensimmäinen kyberin suursota. USA:lla on äärimmäinen kiinnostus tähän, ja luonnollisesti maailman paras osaaminen. Tässä sodassa on myös mahdollista auttaa Ukrainaa jälkiä jättämättä. Voisin kuvitella, että USA on tarjonnut erittäin vahvan panostuksen Ukrainan avuksi, "F35:t" toimitettiin jo alkuvaiheessa.

Matalammalla intensiteetillä tätä sotaa on käytö jo aiemmin ja länsiosaamista on varmasti hyödynnetty jo aiemmin.
 
Isoalaviiva kirjoitti:
Saattaa siinä toi yks onnekas ryssä huokaista hetkeks, kun sitä ei huolittu kyytiin
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistelen, että tosta olisi muutama vielä juossut/horjunut pois hetkeä myöhemmin. Video leikkasi vähän aikaisin. Mutta, mikäs se tyyppi on, joka siellä ylempänä liikkuu pommikuopasta vasemmalle räjähdyksen jälkeen? Eikö tämä ollutkaan miinaanajo, niinkuin aikaisemmin lehdissäkin funtsailtiin (ja kyllähän se siltä näyttää)? Niittasiko yksinäinen sinkomies 3 vaunua nippuun vai onko joku jantteri vain sattumalta paikalla?
 
Isoalaviiva kirjoitti:
Tarrat ne vissiin vaan on siihen liimannu
Klikkaa laajentaaksesi...
Voipi olla ainoa mihin ryssä pystyy..

So, it is assumed that the Geran-2 product is a localized or simply renamed version of the Iranian Shahed-136 loitering ammunition. This version is supported by the external similarity of the main elements of the airframe and known information about the power plants.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Sinkoeinari kirjoitti:
Muistelen, että tosta olisi muutama vielä juossut/horjunut pois hetkeä myöhemmin. Video leikkasi vähän aikaisin. Mutta, mikäs se tyyppi on, joka siellä ylempänä liikkuu pommikuopasta vasemmalle räjähdyksen jälkeen? Eikö tämä ollutkaan miinaanajo, niinkuin aikaisemmin lehdissäkin funtsailtiin (ja kyllähän se siltä näyttää)? Niittasiko yksinäinen sinkomies 3 vaunua nippuun vai onko joku jantteri vain sattumalta paikalla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Twitterin kautta kun kattoo 0.25 hidastuksella niin siinä ärsyttävän vesileiman alla on joku, onko sit sinkoeinari 🙄 vai joku muu evt
 
Ensimmäinen kaapattu T-90M vaunu, tai ainakin ensimmäinen josta julkaistu kuvia.

https://twitter.com/x/status/1571527980769239041

Videoiden perusteella näitä piti olla sillä 3. armeijakunnalla, joka väitetysti kävi Kharkovan suunnalla häviämässä.

Näitä on myös heidän "1st Guards tank army" (separate tank battalion of 27th motorized rifle brigade) sekä "2nd Guards motorized rifle division" (tank battalion of the 1st motorized rifle regiment) - eli Moskovan puolustajilla. Jos muisti ei petä niin nämä molemmat ovat toimineet Iziumin suunnalla.

Hieman odotinkin että mahtavatko saada saaliiksi T-90M vaunuja kun kuuli miten vauhdilla ryssä "vetäytyi" Iziumista mutta maltoin purra kieltä ja odottaa kuvia.

MUOKKAUS: lisää kuvia.

https://twitter.com/x/status/1571527781405822977

https://twitter.com/x/status/1571534051693010945
 
Viimeksi muokattu:
Isoalaviiva kirjoitti:
Twitterin kautta kun kattoo 0.25 hidastuksella niin siinä ärsyttävän vesileiman alla on joku, onko sit sinkoeinari 🙄 vai joku muu evt
Klikkaa laajentaaksesi...
Joku sieltä lähtee ainakin liikkeelle kävelemään, mutta leimahdus on aika iso ainakaan pieneksi kessiksi.

Vanhana ykkösbemaristina ihmettelen, että sieltä kuljettajakin kömpii tuhotusta vaunusta ulos, eli moottoritilan väliseinä on vahvempaa tekoa kuin kuvittelin. Osuma näyttää tulleen oikeaan etukulmaan, joten pääosa räjähdyvaikutuksesta on uponnut moottoriin ja planeettavaihteistoon, eikä edes kuski (jolla oli luukku kiinni) mennyt osumasta kanttuvei, eikä vaikutus ulottunut tornin aseistukseen asti. Vähän toista kuin nuo yleissyttyvät 72:t kansiosumien jälkeen. Yllättävän suojaava vehje tuo ykkösbemari ;) (Eri asia olisi ollut jos osuma olisi tullut takaosaan avoimine miehistötiloineen ja pa-säiliöineen)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top