Paine viisumirajoituksiin kasvaa, mutta hallitus on täysjumissa – halua on, mutta keinoja ei löydy
Henki hallituksessa on hiljalleen kääntymässä siihen suuntaan, että EU:n yhteisiä ratkaisuja on turha lähiaikoina odottaa ja päätöksiä tulee tehdä kansallisella tasolla. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Suomessa olisi Venäjän liikekannallepanon myötä perusteita tiukemmille viisumirajoituksille.
SUOMESTA tuli maanantaista lähtien ainoa maa, jonka kautta venäläiset turistit edelleen pääsevät maateitse viisumilla EU-alueelle.
Puola ja Baltian maat sulkivat rajansa venäläisiltä turisteilta viikonloppuna. Maat eivät myönnä enää viisumeja venäläisturisteille, eikä heitä päästetä maahan myöskään muiden maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla.
Venäläiset ovat toki käyttäneet Helsinki-Vantaan lentokenttää porttinaan maailmalle jo siitä lähtien, kun suurin osa Euroopan maista sulki keväällä ilmatilansa venäläiskoneilta. Nyt turistivirtojen on kuitenkin pelätty kasvavan.
HALLITUKSESSA tilanteen hankaluus tiedostetaan.
Paine rajoitusten kiristämisessä kasvoi entisestään tänään keskiviikkona sen jälkeen, kun Venäjän presidentti
Vladimir Putin kertoi määränneensä Venäjälle "osittaisen" liikekannallepanon. Puolustusministeri
Sergei Shoigu lausui, että Venäjä ei taistele "niinkään Ukrainaa kuin länttä vastaan".
Puolustusministeri
Antti Kaikkonen (kesk) totesikin tänään, että myös Suomessa olisi uutisen myötä perusteita tiukemmille viisumirajoituksille.
HALUAKIN hallitukselta löytyisi lähteä rajoittamaan venäläisturistien lomamatkoja EU:n suuntaan.
Etenkin hallituspuolue keskustasta on viime päivinä vaadittu tiukempia viisumirajoituksia.
Keinoja ei kuitenkaan tunnu olevan asian viemiseksi eteenpäin.
Tällä hetkellä pallon todetaan olevan ulkoministeriöllä ja ulkoministeri
Pekka Haavistolla (vihr).
Eräs hallituslähde kuvaileekin hallituksen odottavan, että Haavisto palaisi matkoiltaan New Yorkista YK:n yleiskokouksesta ja Japanin pääministeri Shinzō Aben hautajaisista.
Toiveessa on, että hallitus pääsisi keskustelemaan aiheesta seuraavan kerran ensi viikon keskiviikon paikkeilla.
Hallitus odottaa nyt tuoreimpia tilastoja itärajalta siitä, miten Baltian maiden ja Puolan päätökset ovat vaikuttaneet itärajan liikenteeseen Suomessa. Dramaattista muutos ei ainakaan tähän mennessä ole ollut.
16. ELOKUUTA UM päätti hallituksen iltakoulun tekemien linjauksien perusteella venäläisten turistiviisumien rajoittamisesta syyskuun alusta. Etusijalle asetettiin perhesuhteiden, opiskelun tai työn takia Suomeen Venäjältä saapuvat.
Jo iltakoulussa kävi ilmi, että hallituksella oli halua lähteä kiristämään rajoituksia entisestään. Etenkin pääministeri
Sanna Marin (sd) oli IS:n tietojen mukaan iltakoulun keskusteluissa valmis tiukempiinkin toimiin.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut periksi.
Ulkoministeriön mukaan Suomi ei voisi voimassa olevan lainsäädännön nojalla enää edetä asiassa kansallisella tasolla juurikaan. Sen mukaan Baltian maiden ja Puolan kaltainen päätös turistiviisumien käsittelyn lopettamisesta tai heidän maahan saapumisensa estämisestä on EU-oikeuden näkökulmasta arveluttava.
Oikeuskansleri
Tuomas Pöysti oli IS:n tietojen mukaan osittain vielä ulkoministeriötäkin tiukemmalla kannalla.
HALLITUKSESSA on peräänkuulutettu viikko toisensa perään EU:n ja Schengen-alueen yhteisen päätöksen tärkeyttä.
Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että toistaiseksi unionissa ei ole kyetty löytämään tilanteeseen yhteistä linjaa, sillä moni EU-maa on haluton asettamaan pakotteita tavallisille Venäjän kansalaisille. Sopu ei ole tällä hetkellä myöskään näköpiirissä.
Nyt henki Suomen hallituksessa onkin hiljalleen kääntymässä siihen suuntaan, että päätöksiä tulisi tehdä kansallisella tasolla.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi STT:lle tällä viikolla, että mikäli Suomi lähtisi rajoittamaan venäläisten maahan pääsyä nykyisestä, tarvittaisiin avuksi kansallista pakotelainsäädäntöä.
Laki käytännössä lisäisi Suomen mahdollisuutta asettaa omia kansallisia pakotteitaan. Baltian maissa vastaavaa lainsäädäntöä on käytetty viisumirajoituksissa hyväksi.
Ulkoministeriö onkin lähtenyt selvittämään asiaa. UM:n konsulipäällikkö
Jussi Tanner ei kuitenkaan usko, että pakotelainsäädäntö ehtisi valmistua vielä tällä hallituskaudella.
Tämä viesti ei kuitenkaan ollut vielä tänään keskiviikkona välittynyt hallitukselle, jossa käsitys on edelleen se, että asiaa voitaisiin edistää nopeammallakin aikataululla.
VENÄLÄISTEN maahantulon rajoittamisen esteenä on myös se, että Suomen lainsäädännön mukaan maahantulon edellytysten tarkastelussa sekä viisumikäsittelyssä tulee aina noudattaa yksilökohtaista harkintaa.
Tähän asti Suomella ei ole ollut Viron tavoin mahdollisuutta määritellä kaikkia venäläisiä turisteja turvallisuusuhaksi Suomelle.
Oikeuskansleri Pöysti totesi kuitenkin eilen tiistaina Ylen A-studiossa, että siinä, kuinka yksilöity vastaavan turvallisuusuhan täytyisi olla, on kuitenkin tulkinnanvaraa.
Myös Venäjän tämänpäiväinen uutinen liikekannallepanosta muuttaa varmasti tilannetta, hallituslähteestä arvioidaan. Turvallisuusviranomaiset arvioivat tilannetta jatkuvasti.
Henki hallituksessa on hiljalleen kääntymässä siihen suuntaan, että EU:n yhteisiä ratkaisuja on turha lähiaikoina odottaa ja päätöksiä tulee tehdä kansallisella tasolla. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Suomessa olisi Venäjän liikekannallepanon myötä perusteita tiukemmille...
www.is.fi