En viitsi yleensä analysoida yksittäisien iskujen tekotapoja, mutta nyt oli sen verran korkean profiilin paukku ja hyvää kuvamateriaalia on saatavilla että analysoidaan nyt oikein kunnolla eikä mutuilla.
Katso liite: 68921
Huomioita ja välittömiä johtopäätöksiä autosillasta:
- Päässä josta kuva on otettu (nimeän: Pylväs 1) näkyy liikuntasauman kumiset eristeet. Tämä viittaa siihen että mereen pudonnut osio on ollut käytännössä irrallinen osiosta jonka päällä kuvaaja seisoo.
- Ensimmäinen kansiosio (nimeän: Väli 1) on pudonnut mereen, ja kohdassa näkyvillä olevat kaiteet ovat OK. Ei viittaa pintaräjähdykseen kohdassa Väli 1.
- Kohdassa Väli 1 selvinneen osion kaiteet ovat OK. Ei viittaa pintäräjähdykseen kohdassa Väli 1.
- Kohdassa Väli 1 selvinneen osion reunat kansitason alapuolella ovat OK. Ei viittaa räjähdykseen kansitason alapuolella kohdassa Väli 1.
- Seuraavan pylvään kohdalla (nimean: Pylväs 2) näkyy että sillan kansi on yhtenäinen eli liikuntasaumaa ei ole.
- Kohdassa Pylväs 2 tuhotun kannen kaiteet ovat OK. Ei viittaa pintaräjähdykseen kohdassa Pylväs 2.
- Kohdassa Pylväs 2 selvinneen kannen kaiteet ovat OK. Ei viittaa pintaräjähdykseen kohdassa Pylväs 2.
- Kohdassa Pylväs 2 kansi ei ole poikki vaan taipunut alaspäin molemmin puolin pylvästä. Tämä viittaaa siihen että Väli 1 ja seuraava kansiosuus (nimeän: Väli 2) ovat rakenteeltaan yhtenäiset.
- Kohdassa Pylväs 2 pylvään ja kannen väliset tukirakenteet ovat epäselvät. Ei voida päätellä ovatko ne tuhoutuneet vai ei.
- Kohdassa Pylväs 2 ei ole näkyvissä palojälkiä. Ei viittaa tulipalloon joka olisi vaikuttanut kansitason alapuolelle kohdassa Väli 2.
- Kohdassa Väli 2 selviytyneen kansiosion kaiteet ovat tuhoutuneet. Viittaa räjähdykseen joka on vaikuttanut kannen pintaan kohdassa Väli 2.
- Kohdassa Väli 2 tuhoutuneen kansiosion kaiteet ovat tuhoutuneet. Viittaa räjähdykseen joka on vaikuttanut kannen pintaan kohdassa Väli 2.
- Kohdassa Väli 2 selviytyneen kansiosion sivut ovat mustuneet. Viittaa tulipalloon joka on vaikuttanut kansitason alapuolelle kohdassa Väli 2.
- Kohdassa Väli 2 keveissä rakenteissa selvinneen osion alareunassa on epäselvää vahinkoa. Ei voida päätellä tarkkaan miten vahingoittuneet ne ovat, mutta vahinko ei ole yhtä ilmiselvää kuin kaiteissa. Vahingon määrä ei viittaa merkittävään räjähdysvaikutukseen kansitason alapuolelle kohdassa Väli 2.
- Seuraavan pylvään kohdalla (nimeän: Pylväs 3) näkyy että sillan kansi on haljennut, eikä liikuntasaumaa ole näkyvillä. Tämä viittaa siihen että Väli 2 ja seuraava kansiosio (nimeän: Väli 3) ovat yhtenäiset.
- Seuraavan pylvään kohdalla (nimeän: Pylväs 4) ei ole havaittavissa huomattavaa vahinkoa.
- Seuraavan kansiosion kohdalla (nimeän: Väli 4) kansiosio on taipunut alaspäin, kaiteet OK.
- Seuraavan pylvään kohdalla (nimeän: Pylväs 5) kansiosio on joko katkennut (jos rakenne on yhtenäinen) tai irronnut (jos kohdassa on liikuntasauma.) Kaiteet OK.
Yhteenveto tähän asti:
- Pylväs 1 ja Väli 1 eivät olleet räjähdysvaikutuksen alaisia pinnassa eikä sen alapuolella. (Ei selviä räjähdys- tai palovahinkoja pinnassa eikä alapuolella.)
- Pylväs 2 ei ollut räjädysvaikutuksen alainen pinnassa eikä sen alapuolella. (Ei selviä räjähdys- tai palovahinkoja pinnassa eikä alapuolella.)
- Väli 2 oli räjähdysvaikutuksen alainen pinnassa. (Selvä räjähdysvaikutus pinnassa. Kaiteet tuhoutuneet sekä tuhoutuneella että selviytyneellä osuudella.)
- Väli 2 ei todennäköisesti ollut räjähdysvaikutuksen alainen kansitason alapuolella. (Selvinneen välin sivurakenteet ovat pääosin ok.)
- Väli 2 oli tulipallon vaikutuksen alainen kansitason alapuolella. (Selvinneen välin sivurakenteet mustuneet.)
- Väli 3, Pylväs 3, Väli 4 eivät olleet räjähdysvaikutuksen alaisia, mutta Väli 4 on taipunut alaspäin kohdassa Pylväs 5.
Todennäköisin lopputulema autosillan osalta:
Kohdassa Väli 2 on todennäköisesti tapahtunut suuri pintaräjähdys jonka painevaikutus on keskittynyt tuhoutuneen kansiosion pintaan. Tämän seurauksena kaiteet sekä tuhoutuneen osion että selviytyneen osion kohdalta ovat tuhoutuneet. Räjähdyksen paine on painanut tuhoutuneen kansiosion alaspäin kohdassa Väli 2. Tämän seurauksena rähähdyksen palovaikutus on tummentanut selvityneen osion sivurakenteet kohdassa Väli 2. Välit 1, 2, 3, 4 ovat rakenteeltaan yhtenäiset. Välin 2 painuminen alaspäin on aiheuttanut liikkeen kansirakenteissa kohti rähähdyspistettä, jonka myötä Väli 1 on pudonnut mereen irrottuaan laajenemissaumasta kohdassa Pylväs 2, ja Väli 4 on taipunut alaspäin irrottuaan todennäköisestä laajenemissaumasta tai muusta heikosta kohdasta kohdassa Pylväs 5.
Kohdassa Väli 2 yhteen kansiosuuteen kohdistunut pintaräjähdys suurella painevaikutuksella viittaisi räjähdysainetta (tätä tukee huomattava tulipallo) kohdassa Väli 2, joka räjähti lähellä kannen pintaa. Tämä sulkee pois suuren räjähdekuorman kansiosuuden alla esim. veneessä, sukellusveneessä, tai veden alla. Tämä sulkee myös pois suuren räjähdekuorman yhdenkään pylvään alla (tod.näk. erikoisjoukkojen kohde). Tämä jättää ainoaksi todennäköiseksi selityksi ruuren pintaräjähdyksen kohdassa Väli 2 tuhoutuneen kansiosion päällä. GLMRS ei kanna riittävää räjähdekuormaa murtamaan kaksi kaistaa leveän osuuden kannen (vrt. M31-reiät, 23kg r-ainetta Hersonin sillassa) yhdellä osumalla. ATACMS ei tod.näk. myöskään kantaisi riittävää räjähdekuormaa (n. 70kg r-ainetta) katkaistakseen
luotettavasti kaksikaistaisen teräsbetonisen siltaosion yhdellä osumalla (ei suoraa osumaa tukipalkkeihin vaan yksi niiden väliin.)
Tämä jättää todennäköisimmäksi selitykseksi suuren autopommin, eli nimenomaan sen rekan joka videolla näkyi. Tämä riittää selittämään nähtävissä olevat vahingot ml. säiliöjunan syttymisen satunnaisista kohdista ratasillalla. Selitys ei kuitenkaan ole vesitiivis sillä emme tiedä läheskään kaikkea tilanteesta. ATACMS-iskua tai vastaavan ballistisen käyttöä ei voi täysin sulkea pois, sillä vaikka tavanomainen taistelukärki sisältäisi n. 70kg r-ainetta, mikään ei estä käyttämästä vaihtoehtoista (ehkä tarkoitukseen modattua) kärkeä jonka r-aineen osuus on lähes 100% ohjuksen hyötykuormasta (221kg), joka vastaisi n. 500kg pommia joka tavanomaisesti voisi riittää yhden kaistaosuuden tuhoamiseen luotettavasti. Ukrainan käytössä olevia lennokkeja jotka kantaisivat satojen kilojen hyötykyorman ei myöskään ole tiedossa.
Mahdollinen ohjus- tai lennokki-isku kuitenkin ontuu laajemmassa näkökulmassa, sillä olisi järkevämpää suorittaa useampi samanaikainen isku kohteeseen jos työkalu siihen löytyy. Tavoitteena olisi tällöin sekä auto- että rautatiesillan varma tuhoaminen. Yksittäinen räjähdys tukee hypoteesia autopommista. Säiliöjunan detaljit ovat myöskin kysymysmerkki. Kulkiko juna täydessä vauhdissa? Jos niin, sen olisi pitänyt pysähtyä paljon kauempana kuin räjähdyskohta autosillan pinnassa (suuri juna täydessä lastissa korkealla nopeudella vaatii pitkän jarrutusmatkan.) Kulkiko juna hitaasti? Emme tiedä, mutta ellei junaan kohdistunut erillistä iskua (ei viittauksia ohjusiskuun, syttyneet vaunut eivät ole lentäneet päreiksi) voimme vain olettaa että vauhti oli hidas ja hätäjarrutus lyhyt.
Jos kyseessä oli synkronoitu isku esim. aikapommein tai kaukolaukaistuin räjähtein säiliöjunassa samaan aikaan kun autosillan kantta vastaan iskettiin, ei ole selvää miksi näiden pitäisi tapahtua samassa kohdassa, sillä vahingollisin usuus autosillan ja junasillan osalta ei välttämättä ole sama. Tämä viittaisi todennäkoisimmin siihen, että isku autosiltaa vastaan oli tarkoitus tapahtua siinä kohdassa missä juna sattui olemaan.
Oli miten oli, helvetin kova suoritus vapauttajilta suoraan barbaarien vyön alle. Osoittaa että heillä on kykyä iskeä haluttuun kohteeseen, oli ohjuksia tai ei, ja että barbaarien turvatoimet vuotavat kuin siivilä ja heidät on jälleen kerran nöyryytetty. Ainoa kovemman tason isku olisi iskeä suoraan Kremliin. Isku ei myöskään ollut totaalisen tuhoava eikä ilmiselvästi sotilaallinen isku, joten ukrainalaiset pakottavat putikan ja nuoleskelijoidensa jälleen selittämään tapahtuneen omaksi tyhmyydeksi ja kyvyttömyydeksi.
Moscovia delenda est.
