Ukrainan konflikti/sota

Surovikin twiittailee. Tässä google käännös lontooksi:

I no longer want to sacrifice Russian soldiers in the guerrilla war against hordes of fanatics armed with NATO to no avail. We have enough strength and technical means to lead Ukraine to complete surrender.

Kotimaan yleisölle tuo tietysti on tarkoitettu (sekä ulkomaisille ryssän asiamiehille / faneille) mutta Surovikin tulee tuossa tunnustaneeksi julkisesti ettei Venäjän armeija kykene päihittämään Ukrainaan taistelukentällä. Hän nimittää tätä guerrilla war -sodaksi mutta ei tämä ole sellaista nähnytkään. Ihan aito ja totinen perinteinen sota, jossa ryssä sai turpiinsa niin että helinä käy.

Surovikin on ehtinyt hoitaa virkaa kokonaista viikon tai pari, tosin yhden arvion mukaan de facto operaation johtaminen olisi ollut hänen vastuullaan jo pidemmän aikaa (koska hänen sotilaspiirinsä alueelta on suurin määrä joukkoja Ukrainassa).

-

Venäjän ilmavoimien konemäärät, näyttäisi olevan poimittu Military Balancesta. HUOM: jos koneen mallinimessä lukee UB, se tarkoittaa "trainer" eli harjoituskone. Nämä koneet ovat yleensä ominaisuuksiltaan karsittuja, usein puuttuu mm. tutka. Näiden käyttö sotakoneena olisi hyvin arveluttavaa enkä muista kuulleeni sellaisesta. Täten jos siis haluaa todellisen "taistelukoneiden" määrän, pitää vähentää näiden koneiden määrä.

Lisäksi kannattaa miettiä, mikä määrä Neuvostoliiton aikana valmistetuista eli yli 30 vuotta vanhoista hävittäjistä on lentokelpoisia, puhumattakaan sotavalmiita:

FTR 185: (eli fighter)

70 MiG-29/MiG-29UB;
85 MiG-31BM;
20 Su-27;
10 Su-27UB

FGA 415: (eli fighter-ground-attack eli multirole)

16 MiG-29SMT;
2 MiG-29UBT;
47 Su-27SM;
24 Su-27SM3;
19 Su-30M2;
91 Su-30SM;
122 Su-34;
94 Su-35S

ATK 264: (eli attack, aikaisemmin ground-attack)

70 Su-24M/M2 Fencer;
40 Su-25;
139 Su25SM/SM3;
15 Su-25UB

 
Tuossa oli itseasiassa niin paljon hyvää asiaa Kerchin sillan vieressä liikkuvista lautoista että poimin sen tähän spoilerin taakse.

Vastaa moneen minuakin vaivanneeseen kysymykseen eli mikä määrä rahtia Krimille kuljetettiin ennen sen valtaamista, mitä tapahtui valtaamisen jälkeen, mitkä asiat vaikeuttavat rahdin kuljettamista lautoilla ja miten tuleva talvi voi vaikuttaa sillan korjaamisen aikatauluun: LÄHDE

Recent news that ferries across the Kerch Strait couldn't run because of high winds highlights a major problem for Russia: the disabling of the Kerch Bridge to Crimea has happened at a very bad meteorological moment. Thread follows.

Prior to the construction of the Kerch Bridge, ferries used to run across the narrowest point of the strait, where it's less than 5km wide, between Port Krym (west) and Port Kavkaz (east). This is about 12km northeast of the bridge. Ferries also ran to Novorossiysk.

Katso liite: 69401

From 2014 when Russia annexed Crimea to 2018, the peninsula's landward side was effectively blockaded by Ukraine, which closed the crossings linking it to the Ukrainian mainland. This left it almost entirely dependent on the ferries, which were overwhelmed by demand.

In the summer of 2014, up to 1,400 cars at a time waited in line for as long as 27 hours to cross the strait. Traffic increased even more over the next two years. In 2015, the ferries carried 4.7 million passengers, 1,070,000 cars, 250,000 trucks and 77,000 wagons.

In 2016 the figure grew even more to 6,248,000 people, 1,289,000 cars, 296,000 units of freight transport and 50,900 buses. The crossing briefly became the busiest in the world in terms of traffic. This all switched to the Kerch Bridge when it opened and the ferries shut down.

Before the annexation, an estimated two-thirds of food and consumer goods, and virtually all refined oil products and coal used in Crimea were imported from mainland Ukraine. This all had to switch over to the ferries, and subsequently the bridge.

The quantities involved are very large. In the winter of 2014, 32,000 tons of coal had to be shipped in to supply the government and public sector. Another 30,000 tons were needed to supply the quarter of Crimean households not connected to the regional gas grid.

This required a fleet of vehicle and train ferries making up to 115 daily crossings. Some ferries have been brought back into use to replace the bridge, but the old ferry fleet no longer exists (though the ports are still there). So there is an obvious capacity problem.

Katso liite: 69402

But there's another issue that the video above highlights: winter weather. This is a very serious problem, not only for the ferry but also for the workers repairing the bridge. This work isn't due to be completed until July 2023. Why so long?


Weather is likely to be a major factor. The Kerch Strait can be extremely windy. The wind's effects can be seen in the billowing smoke, flames and choppy water visible in this video of the fuel train fire on the bridge on 8 October.

The average annual wind velocity ranges from 4 to 8 m/sec (14 to 29 km/h). The north-east and east winds often reach speeds of 28 m/sec (101 km/h) with the highest continuous speed recorded being more than 40 m/sec (144 km/h). Wind gusts can reach far higher speeds.

Storms are frequent in the cold season, which runs from November to April. This causes serious dangers for shipping. On 11-12 November 2007, four ships sank in the strait during a storm which produced wind speeds of over 115 km/h and wave heights of 4m.

Katso liite: 69403

According to the Crimean authorities, large ferries cannot operate at wind speeds of 17 m/sec or higher, while smaller ferries cannot operate at 12 m/sec. At this time of year, statistically at least 9 days a month see a wind speed of more than 15 m/sec.

This can effectively cut Crimea off from Russia for days at a time, causing huge backlogs on both sides of the strait and producing shortages of goods and supplies in Crimea.

Fog creates further problems for shipping in the strait during the cold season. It occurs on average 35-45 times per year, lasting up to 19 hours, mostly occurring at night and in the morning.

Katso liite: 69405

Ice is also a major problem. A Soviet attempt to build a bridge across the Kerch Strait in the 1940s fell victim to ice floes, which knocked over several of the spans and forced the Soviets to demolish it as a navigation hazard.

The ice comes from the Sea of Azov, which is one of the least saline seas in the world. It begins to form in November and reaches the Kerch Strait by the end of December.

Ice floes drifting down from the Sea of Azov tend to be about 1-2m thick. In severe winters, the Kerch Strait is covered with solid immovable ice of about 0.70 m thickness. It lasts until around March.

This is very disruptive for shipping. In February 2017, for instance, severe icing caused major problems for the ferries and effectively cut off access to Crimea. More than 1,000 trucks queued for up to 80 hours to cross the strait via the ferries.

During such conditions, icebreakers are used to keep the strait navigable. It should be noted that snow and ice can also close the bridge from time to time.

All of these weather issues reduce ferry capacity still further. Although there has been a lot of emphasis on the number of ferries available, weather conditions this winter will be at least as big a factor in keeping Crimea supplied.

It will also significantly affect the bridge repair work. The damaged spans, and possibly the supporting pillars, will need to be replaced. It will certainly take at least weeks to manufacture replacements, by which time we'll be well into winter.

The replacement spans will need to be brought on barges to the site. As this video illustrates, access to the water is essential for the repair works. That's going to be much harder when winter arrives fully and the sea freezes.

Linkki viestiin jossa on tämä viitattu video

So this likely helps to explain the lengthy July 2023 deadline. Even if the Russians can manufacture the new spans before Christmas, they likely wouldn't be able to install them before the spring at the earliest.

Russia will certainly try to get the railway bridge back into use as quickly as possible, but the damage resulting from the fuel fire is likely to have affected the number and weight of trains that can safely cross.

As a result, it's safe to conclude that conditions in Crimea are likely to be difficult, goods scarce and prices high this winter. The Crimeans will have to hope for a mild winter. /end
Montako lauttaa on käytössä tällä hetkellä, se tieto on mennyt minulta ohi.
 
Montako lauttaa on käytössä tällä hetkellä, se tieto on mennyt minulta ohi.

Tuossa ketjussa ei sanota, mutta nopealla Google haulla löytyi tämä sivu:

https://crimeaports.ru/en/affiliates/kerch-ferry-service

Tämän sivun mukaan lauttoja olisi kaksi:

Self-propelled ferry "Yeisk":
The passenger capacity of the "Eysk" c / p is 54 people. (members of the crew of trucks). The maximum possible loading of the ferry with light-duty trucks is 17 units.

Self-propelled ferry "Kerch-2":
The passenger capacity of "Kerch-2" is 60 people. (members of the crew of trucks). The maximum possible loading of the ferry with light-duty trucks is 20 units.

-

Lainaan ketjun alusta pätkän tästä reitistä:

Prior to the construction of the Kerch Bridge, ferries used to run across the narrowest point of the strait, where it's less than 5km wide, between Port Krym (west) and Port Kavkaz (east). This is about 12km northeast of the bridge. Ferries also ran to Novorossiysk

Nämä kaksi liikkuvat siis tätä reittiä, tosin en ole varma mitä tuo mainittu "Ferries also ran to Novorossiysk" tarkoittaa - ehkä joku eri reitti jossain muualla:

Kerch ferry northern route.jpg

Ehkä mietit samaa kuin minä: onko tällä seudulla vanhempia lauttoja, jotka mainitaan tuossa ketjussa ja onko niitä otettu käyttöön? Jos ei ole otettu, onko niitä mahdollista ottaa käyttöön?
 
Viimeksi muokattu:
Noista droneista tulee mieleen että mitenkähän joku WWII hävittäjä pärjäisi niiden torjunnassa? Oli ne hommaan ainakin tarpeeksi nopeita, ketteriä ja aseistettuja. Tuskinpa yksikään drooni kestää montaa jos yhtäkään 50 cal osumaa. Tutkasta sijainti ja lähin kone käy ampumassa alas. Lentotuntihintahan olisi naurettavan pieni mihin tahansa suihkuhävittäjään verrattuna. Onkohan Mustangin jigit vielä tallella jossain? :) Tai se brassien Super Tucano? Tai joku harjoitusjetti tykillä?
 
Wargonzo tuoreita kommentteja Hersonin suunnalla. Neonatsit ja palkkasotilaat kerääntyy NATO-johdon alaisuudessa, paljon kalustoa ja miehiä. Pitää sitten paikkansa tai ei, mutta huolissaan on. Kymmeniä pieniä Humvee-tyyppisiä ryhmiä kuulemma varusteltu.

 
Noista droneista tulee mieleen että mitenkähän joku WWII hävittäjä pärjäisi niiden torjunnassa? Oli ne hommaan ainakin tarpeeksi nopeita, ketteriä ja aseistettuja. Tuskinpa yksikään drooni kestää montaa jos yhtäkään 50 cal osumaa. Tutkasta sijainti ja lähin kone käy ampumassa alas. Lentotuntihintahan olisi naurettavan pieni mihin tahansa suihkuhävittäjään verrattuna. Onkohan Mustangin jigit vielä tallella jossain? :) Tai se brassien Super Tucano? Tai joku harjoitusjetti tykillä?
Nyt pimeän tultua on drone-hyökkäykset taas alkaneet. En usko että WW2 hävittäjät kovin hyvin suoriutuisivat dronen torjunnasta pimeässä.
 
Viimeksi muokattu:

 
Nyt pimeän tultua on drone-hyökkäykset taas alkaneet. En usko että WW2 hävittäjät kovin hyvin suoriutuisivat dronen torjunnasta pimeässä.
No päivitettäisiin sitten niihin näitä "kykyjä" :)
 
Tuossa ketjussa ei sanota, mutta nopealla Google haulla löytyi tämä sivu:

https://crimeaports.ru/en/affiliates/kerch-ferry-service

Tämän sivun mukaan lauttoja olisi kaksi:

Self-propelled ferry "Yeisk":
The passenger capacity of the "Eysk" c / p is 54 people. (members of the crew of trucks). The maximum possible loading of the ferry with light-duty trucks is 17 units.

Self-propelled ferry "Kerch-2":
The passenger capacity of "Kerch-2" is 60 people. (members of the crew of trucks). The maximum possible loading of the ferry with light-duty trucks is 20 units.

-

Lainaan ketjun alusta pätkän tästä reitistä:

Prior to the construction of the Kerch Bridge, ferries used to run across the narrowest point of the strait, where it's less than 5km wide, between Port Krym (west) and Port Kavkaz (east). This is about 12km northeast of the bridge. Ferries also ran to Novorossiysk

Nämä kaksi liikkuvat siis tätä reittiä, tosin en ole varma mitä tuo mainittu "Ferries also ran to Novorossiysk" tarkoittaa - ehkä joku eri reitti jossain muualla:

Katso liite: 69408

Ehkä mietit samaa kuin minä: onko tällä seudulla vanhempia lauttoja, jotka mainitaan tuossa ketjussa ja onko niitä otettu käyttöön? Jos ei ole otettu, onko niitä mahdollista ottaa käyttöön?
Mietinpä hyvinkin, ja sitä onko lauttoja myyty muualle sillan valmistuttua. Niiltähän poistuivat asiakkaat ja markkinat kuivui kokoon, joten olisi loogista, että osasta (toivottavasti mahdollisimman monesta) on hankkiuduttu eroon.
Eli Krimin huolto ja sitä kautta Hersonin alueen huolto olisi siksi peruuttamattoman vaikeaa.
Tosin, tarvittaessa muunkin tyyppisella kaupallisilla aluksilla voi tavaraa rahdata, joskin tehottomammin. Se on kuitenkin järjestettävissä, jos tarve vaatii.
 
Varmasti olisi. Suojattava alue vaan on melkoisen valtava, ja yhdellä Phalanxilla tai vastaavalla järjestelmällä ei kovin montaa neliökilometriä suojata.
Näin on. Kun katsoo karttaa, niin mittakaava on sama kuin pitäisi suojata Suomen itäraja, eteläraja ja kaupan päälle vielä länsiraja. On muuten isompi savotta, varsinkin kun nuo pikku päristimet ei oikein näy tutkissa. Isompi pulu antaa saman kokoisen tutkakaiun. Ihmetellä täytyy, miten loistavasti Kiovan puolustus on järjestetty ja miten paljon saavat noita perseensuristimia alas.
 
Pahoin pelkään että Surovikin puheet ja suunnitelmat liittyvät Iranin ohjuksiin ja terroripommituksiin.
Niinpä. Jostain luin, että Venäjällä olis vetämässä 5 000 dronen tilaus Iraniin.

Toivoa sopii, ettei Iranin tuotanto pysy kulutuksen perässä ja että Ukrainan IT:llä riittää rahkeet noiden torjumiseen.

Mistähän ryssä noita Shahedeja laukoo; HIMARSsien kantomatkan ulkopuolelta satavarmasti ja kun se ATACMS olisi eskalaatio..
 
Noiden dronejen torjuntaan Umkhonto IR olisi pätevä ja halvahko ohjus mutta niiden saatavuus voi Ukrainalle olla kortilla ja kyseiset ohjukset ei monella maalla ole käytössä.

Yksi pätevä keino olisi modernihkoilla turboproppikoneilla operoiva laivue tai kaksikin. Todella edulliset lentokustannukset, aseeksi riittää konetykki ja ei suoranaista pelkoa joutumisesta ilmataisteluun kauempana rintamalinjasta. Näitä tukemaan iha meiltä kotimaastakin tuttu näkö ja kuulohavaintoon perustuva ilmavalvonta että koneet ehdittäisiin käskyttämään ajoissa ilmaan.

Toki voisi olla päivystystä myös, siihen ei välttämättä budjetti kuitenkaan veny ja kaluston saatavuus.
 
Back
Top