Ukrainan konflikti/sota

Haluan nostaa esiin myös suomalaisen, Ylen palveluksessa olevan journalistin, Antti Kurosen.

Mies on ollut pahoissa paikoissa eikä edelleenkään pelkää mennä hakemaan tietoa, vaikka alueella olisi riski esimerkiksi tykistötulesta.

Kuronen oli sodan alussa Kiovassa (https://yle.fi/uutiset/3-12331798). Harkovan vastahyökkäyksen jälkeen saatiin lukea raportteja Iziumista paikanpäältä
(https://yle.fi/uutiset/3-12628096). Hetki sitten oltiin Bakhmutissa kovimpien taisteluiden aikaan (https://yle.fi/a/3-12675905).

Tällä hetkellä Antti on Kryvyi Rihissä noin 30 kilometrin päässä Hersonin alueesta
(https://yle.fi/uutiset/3-12314941 -Ylen päivittyvä uutisseuranta).

Myös artikkeleiden laatu on ollut hyvä. Antti Kuronen ansaitsisi mielestäni enemmänkin hehkutusta ja arvostusta tekemästään työstä.

Edit: Stilisointia ja kuva miehestä
Katso liite: 70475
Hyvä nosto 👍
 
Niin Lentotukialus osastossa on kyllä varmana jokaisella aluksella joku tutka päällä (esim merenkulku). Kaikilla ei varmaankaan samaa ilmavalvonnantutkaa päällä.
Jos ajatellaan jenkkien lentotukialuksen muodostamaa taisteluosastoa kokonaisuutena, niin voidaan kysyä, tarvitseeko sen olla piilossa keneltäkään?
Osastossa kulkee mukana Suomen ilmavoimien verran taistelukoneita ja pienen laivaston verran aluksia.

Osasto voi työntää taivaalle tutkasäteilyä megawattiteholla ja kertoa kaikille: "Kyllä, täällä ollaan. Tervetuloa".
Enintään osastoon kuuluvat pari taistelusukellusvenettä ovat hissun kissun ja odottavat sopivia maaleja.
 
Jos Ukrainalla on nyt resursseja aloittaa hyökkäys Luhanskin pohjoisosassa, niin se olisi parasta mitä voisi tapahtua. Ryssä olisi pakotettu siirtämään pitkää ulkokaarta väsyneitä ja kuluneita joukkoja. Lisäisi hässäkkää hersonin oblastin itäosassa. Muutenkin Ukrainan kannattaisi nyt vaihdella painopistettä ja juoksuttaa tuota ryssän "uutta" reserviä sen minkä kerkeevät. Kunnes eivät enää jaksa ja läpimurto aukeaa jostain.
 

Hersonissa mätänevää ryssää jokapuolella. Ei ilmeisesti ole kiinnostanut palauttaa ruumiita kotimaahan vaan jättäneet kaduille mätäneen. Aina yllättää tuo miten sivistymätön barbaarivaltio tuo naapurimme pohjimmiltaan on.
 
Dnepr 1943:

Koska Dneprin leveys on yli 300 metriä, paikoittain jopa 700 metriä, se soveltui hyvin puolustuslinjaksi. Vihollisen olisi vaikea kuljettaa kalustoa vastarannalle, ja jos kuorma-auto tai panssarivaunu joutuisi veden varaan, joki oli niin syvä, ettei kulkuneuvo nousisi enää koskaan pintaan.

Useimmissa kohdissa joen länsitörmä oli lisäksi erittäin korkea, joten jos neuvostoliittolaiset kuitenkin pääsisivät Dneprin yli, he joutuisivat kamppailemaan jyrkissä rinteissä.



On jäänyt melkolailla pimentoon peruskouluhistorian tunneilta.

Tosiaan - mistään pikkupurosta ei ole kyse.

a-panoramic-view-of-the-dnieper-river-from-a-birds-eye-view.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Luottaako ne merellä häirittyyn GPS satellittiin vai miten navigoidaan tutkalla? Ainakin se suojattu rahtilaiva niitä käyttää.
Jos rantaa ei näy, niin kellolla, kompassilla ja lokilla mentiin pitkin valtameriä ilman sähköä jo muutama sata vuotta sitten. Sekstanttikin kuuluu edelleen laivojen varusteisiin. Hyrräkompassi on ollut tarjolla vähän yli sata vuotta. Samoin radiosuuntiminen jo satakunta vuotta.
Satelliittipaikannushan on ollut siviilikäytössä vasta reilut kolmisenkymmentä vuotta eikä mikään satelliittijärjestelmä kelpaa ainoaksi navigointivälineeksi edes pienissä huviveneissä.
 
Back
Top