Edellinen varmaan pätee, mutta jälkimmäistä hieman epäilen. Ukraina oli ennen sotaa yksi Euroopan köyhimmistä (BKT/henki) maista. Nyt tilanne lienee vielä pahempi. Sen lisäksi sillä on se pitkän aikavälin ongelma, että väestö vähenee. Ukrainan väkiluku on laskenut lähes kymmenellä miljoonalla sitten NL:n hajoamisen (vaikka ei otettaisi huomioon Krimin menetystä, joka toivottavasti jäi vain väliaikaiseksi) ja tänä vuonna on ulkomaille lähtenyt vielä miljoonittain ihmisiä, joista varmaan iso osa palaa, kun sota on ohi, mutta tuskin kaikki. Syntyvyys on 1.2 lasta per nainen. Jos tuo ei lähde kasvuun, eikä maa saa mitään piristysruisketta maahanmuutosta (vaikea nähdä, että sinne olisi hirveästi tunkua ulkomailta), niin ei pitkän aikavälin ennuste hääppöiseltä näytä.
Eli ollaan nyt sentään jonkun verran realistisia näiden ennusteiden kanssa.
Pääosassa Ukrainaa ihmiset elävät taloudellisessa mielessä samaan tyyliin kuin mitä Venäjällä. Kädestä suuhun, erittäin korruptoituneessa yhteiskunnassa ja rapistuvan neuvostoaikaisen infran keskellä.
Toki Ukrainan armeijan uudistus vuoden 2014 jälkeen on osoittanut sen, että kykyä yhteiskunnan kehittämiseen on, kunhan motivaatio siihen on kohdillaan. Mutta talouspuolen uudistaminen olisi urakkana aivan toista mittaluokkaa ja jostain se syvällinen motivaatiokin pitäisi siihen löytää.