Ukrainan konflikti/sota

Suomalaisten kansallissairaudet ovat: hyväuskoinen hölmöläisyys, sinisilmäisyys, usko painettuun sanaan, usko poliittiseen teatteriin, alemmuuden tunne, alamaisuus-identiteetti ja oman tahdon puute.
Kuka uskoo sekuntiakaan macronin hyvään tahtoon? Nyt valoja päälle. Ja pieni neuvo: unotakaa sellainen asia kuin tunteet kun kyse on politiikasta. Se on puhdasta matematiikkaa.

Tuokin on totta, mutta katso se dokkari ja jatketaan sen jälkeen jossain toisessa säikeessä.
 
Suomalaisten kansallissairaudet ovat: hyväuskoinen hölmöläisyys, sinisilmäisyys, usko painettuun sanaan, usko poliittiseen teatteriin, alemmuuden tunne, alamaisuus-identiteetti ja oman tahdon puute.
Kuka uskoo sekuntiakaan macronin hyvään tahtoon? Nyt valoja päälle. Ja pieni neuvo: unotakaa sellainen asia kuin tunteet kun kyse on politiikasta. Se on puhdasta matematiikkaa.
Höpsistä. Politiikka ja erityisesti suurvaltapolitiikka on vahvasti tunneperäistä toimintaa. Mieti nyt esim. Venäjän toimintaa ja Putinin vaatimuksia arvostuksesta ja kunnioituksesta. Politiikkaa voidaan yrittää perustella järkiargumenteilla, mutta toiminnan todelliset ajurit ovat usein vahvasti tunneperäisiä. Esim. Reagan tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka enemmistö äänestäjistä piti häntä "trigger happy"nä ja uskoi hänen valinnan nostavan ydinsodan riskiä. Toisaalta hänen uskottiin lisäävän Yhdysvaltojen ulkopoliittista uskottavuutta juuri sen vuoksi. Uskottavuus oli monien mielestä kokenut isoja kolahduksia N-liiton Afganistanin miehityksen ja Iranin panttivankikriisin myötä.

Olisiko meillä lainkaan sotia, jos politiikka olisi pelkkää matikkaa?
 
Hyvä lanka Dnipron ylitykseen liittyvistä huhuista

Muuten samaa mieltä mutta iso kysymysmerkki ja mahdollinen ässä hihassa on Nova Kakhovkan patosilta. Sitä ilmeisesti vaurioitettiin ainakin pinnan osalta muttei tuhottu. Oletan että sen kautta ryssä veti valtaosan Dnieprin länsipuolen joukoistaan - toki käyttivät myös lauttoja.

Edelleen silti riskialtista touhua: patosilta on tuhottavissa ja siten joen ylittävien joukkojen huolto olisi ns. yhden kortin varassa. Toisaalta ilmatorjunta kykenee torjumaan suuren määrän patoa uhkaavia ohjuksia ja mopedeita (jos sitä on riittävästi).

Yksi villi (liian villi?) ajatus: ylitetään patosilta kevyehköillä joukoilla mutta hyökätään idän sijaan Dniepron itäistä eli vasenta rantaa mukaille kohti Enerdoharia. Samalla toinen kärki laittaa painetta Melitopoliin ja Krimille menevien teiden ja rautateiden varsille ryhmittyneitä vihollisen joukkoja vastaan sitoen niitä paikalleen estääkseen tuon pohjoisempana kulkevan kärjen kimppuun hyökkäämisen.

Jokirantaa liikkuva kärki olisi joen toisella puolella olevan oman tykistön ja ilmatorjunnan suojassa koko matkan ajan ja samalla se muodostaisi etelän suuntaan jäävien vihollisjoukkojen osalta saarrostuksen uhan. Toki kapea kärki jolla on joki selän takana on uhattu ja vihollinen voisi yrittää katkaista sen huollon mutta tällaista yritystä vastaan voidaan iskeä joen yli.

Krimi ja Melitopol ovat ilmeiset seuraavat kohteet, tällainen hyökkäys olisi ehkä vähemmän ilmeinen. Jos mikään muu ei estä tämän kärjen menoa, vihollinen olisi lopulta pakotettu käyttämään Zaporitzzjan kaupungin eteläpuolelle sijoitettuja joukkoja sitä vastaan, mikä osaltaan heikentäisi ko. seudun suojaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jep, puheet ja teot...
Kiina vääntää tavalla tai toisella vastaan, varsinkin jos sillä saadaan länsi näyttämään heikolta ja epäonnistuneena.

Nalle puhin kätyrit äänesti myös YK:ssa ryssille sodan jälkeen langetettavia sotakorvauksia vastaan ja nytkö muka Macronin kanssa niiiin hyvää pataa? Höhö, sanon minä. Voihan tuo merkitä sitä, että rajojen kunnioituksella tarkoittavatkin piippalakkien rosvoretken jälkeisiä rajoja. Eiköhän tämä ole ihan normia kepumaista 'kaksilla rattailla ajoa'. Pahoittelut lievästä offtopicista.

Slava ukraini!

//Edit typö
 
Viimeksi muokattu:
Höpsistä. Politiikka ja erityisesti suurvaltapolitiikka on vahvasti tunneperäistä toimintaa. Mieti nyt esim. Venäjän toimintaa ja Putinin vaatimuksia arvostuksesta ja kunnioituksesta. Politiikkaa voidaan yrittää perustella järkiargumenteilla, mutta toiminnan todelliset ajurit ovat usein vahvasti tunneperäisiä. Esim. Reagan tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka enemmistö äänestäjistä piti häntä "trigger happy"nä ja uskoi hänen valinnan nostavan ydinsodan riskiä. Toisaalta hänen uskottiin lisäävän Yhdysvaltojen ulkopoliittista uskottavuutta juuri sen vuoksi. Uskottavuus oli monien mielestä kokenut isoja kolahduksia N-liiton Afganistanin miehityksen ja Iranin panttivankikriisin myötä.

Olisiko meillä lainkaan sotia, jos politiikka olisi pelkkää matikkaa?
Lue viestini uudelleen. Sen jälkeen asia avautuu jos on ylipäätään avautuakseen.
 
Mistä aukosta katsotaan ulos? Ei siitä oikein hyötyä ole jos mitään ei näe. Jotka ovat kytiskopissa kytänneet elukoita niin tietävät varmaan kuinka vaikeaa pienestäkin ikkunasta on tarkkailla ympäristöä. Tuollainen 3*10cm aukko, niin vihollinen voi helposti kävellä ovelle ja nakata kranun sisään.
Kyttäyskopin ero on se, että hirvi ei ammu takaisin...
 
Höpsistä. Politiikka ja erityisesti suurvaltapolitiikka on vahvasti tunneperäistä toimintaa. Mieti nyt esim. Venäjän toimintaa ja Putinin vaatimuksia arvostuksesta ja kunnioituksesta. Politiikkaa voidaan yrittää perustella järkiargumenteilla, mutta toiminnan todelliset ajurit ovat usein vahvasti tunneperäisiä. Esim. Reagan tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi, vaikka enemmistö äänestäjistä piti häntä "trigger happy"nä ja uskoi hänen valinnan nostavan ydinsodan riskiä. Toisaalta hänen uskottiin lisäävän Yhdysvaltojen ulkopoliittista uskottavuutta juuri sen vuoksi. Uskottavuus oli monien mielestä kokenut isoja kolahduksia N-liiton Afganistanin miehityksen ja Iranin panttivankikriisin myötä.

Olisiko meillä lainkaan sotia, jos politiikka olisi pelkkää matikkaa?
Jos olisi politiikka olisi pelkkää matematiikkaa, niin Eurooppa olisi kääntänyt kylkeä Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutissut: sori siitä, ja jatkanut unia halvalla venäläisellä kaasulla lämmitetyissä asunnoissa.
 
Plääni "rekrytä/kidnapata" ukrainalaisia lapsia, aivopestä ja tehdä näistä sleeper cellejä ja sabotöörejä. Suuri puhuva pää -ohjelma, joten ei mitään virallista, mutta kertoo hallinnon hyväksymästä moodista.
Kun katsoo Venäjän virallisten kanavien ulostamia keskusteluohjelmia ei voi välttyä ajatukselta että näiden ainoa tarkoitus on normalisoida "pienempiä" sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Keskustellaan aivan jäätävän hulluista asioista, kuin ne olisi jotenkin vakavasti otettavia ajatuksia, ja näin katsoja sitten hyväksyy järjestelmälliset raiskaukset, kidutukset ja siviileihin kohdistuvat raakuudet, koska ne tuntuu jollain tavoin lähes normaalilta verrattuna televisiossa esitettyihin asioihin.

Vertautuu hyvin Venäläiseen neuvottelutyyliin, otetaan aluksi ihan järjettömän kova positio ja vaaditaan mahdottomuuksia, sitten vastapuoli on tosi tyytyväinen kun saa sellaisen diilin, jota ryssät tavoittelivatkin alun alkaen.
 
Terra-yksikön videot alkaa lähennellä jo ammattilaistuotanto-telkkarilaatua 👀
9.7/10 omaan makuun.
ps. ei hätää - englantisubit ovat 10/10
Onhan tuo selvästi ammattilaisten leikkaama musiikkeineen ja pikku juonenpätkineen. Laitetaan kaffeet tulille ja vihu on yllättää, tuhotaan se ja jatketaan paussia. Musiikkia on käytetty hyvin tukemaan tarinaa. Hyvä näin, en kritisoi vaan havainnoin.

Luultavasti siellä on ammattilaiskuvaaja, tai ainakin kuvaamiseen perehtynyt kaveri laadukkaan kaluston kanssa. Dronepartion kanssa tuo lienee suht "helppoa", koska he eivät ole jatkuvan tulen alla.

Näitä, ja toisaalta myös kranaatintiputteluvideoita pitäisi saada vaan mobikeille näkyville. Voisiko nykyajan lentolehtisiä vastata sellainen, jos hyvin pakattuja kännyköitä jossa linkit valmiina, pudotettaisiin isoja määriä droneista ryssän asemiin. Puoli tusinaa pakettiin ja sopivasti kuplamuovia, niin ei tarvitsisi edes laskuvarjoa. Saattaisi katseleminen syödä ryssää kuin miestä konsanaan.

Sijainnin määritys tietenkin päällä, koska kyllä aina joku sellaisen taskunpohjalle jättää, voisi lähettää toisenlaista pakettia myöhemmin perään.
 
Muuten samaa mieltä mutta iso kysymysmerkki ja mahdollinen ässä hihassa on Nova Kakhovkan patosilta. Sitä ilmeisesti vaurioitettiin ainakin pinnan osalta muttei tuhottu. Oletan että sen kautta ryssä veti valtaosan Dnieprin länsipuolen joukoistaan - toki käyttivät myös lauttoja.

Edelleen silti riskialtista touhua: patosilta on tuhottavissa ja siten joen ylittävien joukkojen huolto olisi ns. yhden kortin varassa. Toisaalta ilmatorjunta kykenee torjumaan suuren määrän patoa uhkaavia ohjuksia ja mopedeita.

Yksi villi (liian villi?) ajatus: ylitetään patosilta kevyehköillä joukoilla mutta hyökätään idän sijaan Dniepron itäistä rantaa mukaille kohti Enerdoharia. Samalla toinen kärki laittaa painetta Melitopoliin ja Krimille menevien teiden ja rautateiden varsille ryhmittyneitä vihollisen joukkoja vastaan.

Jokirantaa liikkuva kärki olisi joen toisella puolella olevan oman tykistön ja ilmatorjunnan suojassa koko matkan ajan ja samalla ne muodostaisivat etelän suuntaan jäävie vihollisjoukkojen osalta saarrostuksen uhan. Toki kapea kärki jolla on joki selän takana on uhattu ja vihollinen voisi yrittää katkaista sen huollon mutta tällaista yritystä vastaan voidaan iskeä joen yli. Krimi ja Melitopol ovat ilmeiset seuraavat kohteet, tällainen hyökkäys olisi ehkä vähemmän ilmeinen.
Tämä on mahdollista, mutta hyvin riskialtista. Patosilta pitää tietenkin valmistella ylityskuntoon ja rakentaa paine ylitykselle. Ryssä pitää saada sitomaan joukkoja tuonne ja jos siltä näyttää, ettei joukkoja ole tarpeeksi, niin yli voi mennä. Vaatii vaan hitommoisen alkuvalmistelun ja kovakylkisiä pitää saada kerrasta patosillan yli ainakin prikaatin verran, että pääsevät puskemaan tarpeeksi pitkälle. Ja heti perässä pitää saada useampi prikaati varmistamaan ja laajentamaan kiilaa.
Tuollainen yhdestä paikasta purkautuva hyökkäys on liian helppo miinoittaa ja suluttaa, joten pioneerit saisivat kyllä duunia että murtokohta saadaan läpäistyä. Ryssän pitää kyllä olla tosi pehmeää että onnistuisi.
 
Tämä on mahdollista, mutta hyvin riskialtista. Patosilta pitää tietenkin valmistella ylityskuntoon ja rakentaa paine ylitykselle. Ryssä pitää saada sitomaan joukkoja tuonne ja jos siltä näyttää, ettei joukkoja ole tarpeeksi, niin yli voi mennä. Vaatii vaan hitommoisen alkuvalmistelun ja kovakylkisiä pitää saada kerrasta patosillan yli ainakin prikaatin verran, että pääsevät puskemaan tarpeeksi pitkälle. Ja heti perässä pitää saada useampi prikaati varmistamaan ja laajentamaan kiilaa.
Tuollainen yhdestä paikasta purkautuva hyökkäys on liian helppo miinoittaa ja suluttaa, joten pioneerit saisivat kyllä duunia että murtokohta saadaan läpäistyä. Ryssän pitää kyllä olla tosi pehmeää että onnistuisi.

Ryssä pitäisi olla painettu riittävän kauas ylityspaikasta raskaan tykistön ja rakettien tarkalla tulella (dronet tukevat) JA heidän ilmavoimat sekä kaukovaikutusaseet nollattu omalla ilmatorjunnalla ja ilmavoimilla (sillan ja sillanpääaseman suojaaminen). Lisäksi osa yli menevistä joukoista pitää saada nopeasti vahvaksi suojaksi jotta vihollinen ei kykene torjumaan ylitystä vastahyökkäyksellä.

Kaikki tämä vaatii tosiaan valmisteluja ja riittävästi joukkoja ja kalustoa. Silti riskit ovat ilmeiset MUTTA kaikki tämä on silti moninkerroin helpompi operaatio kuin Dnipron kaltaisen leveän joen yli suoritettu maihinnousu ja sen tukeminen. Sellaiseen Ukrainalla ei ole edes kalustoa, ainoastaan pienempiä veneitä ja lauttoja joilla joen ylitys onnistuu tipoittain mutta yli menneiden joukkojen huolto on hyvin hidasta ja vaikeaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä aukosta katsotaan ulos? Ei siitä oikein hyötyä ole jos mitään ei näe. Jotka ovat kytiskopissa kytänneet elukoita niin tietävät varmaan kuinka vaikeaa pienestäkin ikkunasta on tarkkailla ympäristöä. Tuollainen 3*10cm aukko, niin vihollinen voi helposti kävellä ovelle ja nakata kranun sisään.

Pitäisi olla erikseen tähystys- ja ampuma-aukko päällekäin, tai sitten T-mallinen aukko: leveästä tähystät ja pystysuorasta ammut. Joistakin keskiaikaisista linnoista noita ristinmuotoisia löytyykin, tosin niissä levennys liene siksi että pari jousimiestä voi ampua kerrallaan.

Riistakopissa se aukko kannattaa olla ulospäin leveään V-muotoon aukeava, voit työntää silmän siihen aukolle ja näet suht leveästi. Sama periaate toteutuu paksun seinän kanssa jos leikkaat ison ikkunan ja sitten sisäpuolelle laitat ohuen peitevanerin missä on pieni reikä. Linnoissa on enemmän sisäpuolelle aukeava V kuten kuvassa, jossa on vähemmän tilaa ampujalle mutta ei ohjaa projektiileja aukoista sisään.

1668507920142.png
 
Kiina vääntää tavalla tai toisella vastaan, varsinkin jos sillä saadaan länsi näyttämään heikolta ja epäonnistuneena.

Nalle puhin kätyrit äänesti myös YK:ssa ryssille sodan jälkeen langetettavia sotakorvauksia vastaan ja nytkö muka Macronin kanssa niiiin hyvää pataa? Höhö, sanon minä. Voihan tuo merkitä sitä, että rajojen kunnioituksella tarkoittavatkin piippalakkien rosvoretken jälkeisiä rajoja. Eiköhän tämä ole ihan normia kepumaista 'kaksilla rattailla ajoa'. Pahoittelut lievästä offtopicista.

Slava ukraini!

//Edit typö
Kiinaa kiinnostaa aina vain Kiina. Panda tietää että Kiina on Venäjälle jatkossa se isoin henkireikä hankkia mitään pajavasaraa monimutkaisempaa. Mutta ostajalla pitää olla valuuttaakin, ei se Venäjä tule kaikkea saamaan kaasua ja öljyä vastaan koska Panda tietää senkin että Venäjän on sitä pakko myydä Kiinalle todella halvalla. Siksi on varsin loogista äänestää sotakorvauksia vastaan koska ne miljardit mitä Venäjä maksaisi Ukrainalle ovat poissa niistä miljardeista mitä Venäjä maksaisi Kiinalle. Siksi en tuosta äänestyksestä nyt lukisi mitään suurta länttä-vastaan-venäjän-puolella-olemista.
 
Kyllä itsekin olen vähän sitä mieltä että noiden separatistialueiden hallinnasta voisi keskustella, vaikka sitten ihan rehellisellä äänestyksellä mihin haluavat oikeastaan kuulua.
Samaa mieltä että joku ratkaisu on löydyttävä.
Ongelma lienee siinä että Donbassin ja Krimin alueelta lienee muuttanut pois Ukraina mielisiä ja sinne taas muuttanut Venäjää kannattavia.
Äänestystulos olisi 2013 vuoden tilanteeseen nähden vääristynyt.

Lisäksi täytyy muistaa että 1991 kyseinen äänestys tehtiin ja jokainen alue, myös Krimi, halusi olla mieluummin Ukrainaa kuin Venäjää.
 

Liitteet

  • Ukraine_Referendum_1991.png
    Ukraine_Referendum_1991.png
    1.5 MB · Luettu: 35
Back
Top