Ukrainan konflikti/sota

Kyllä nuo Bradley:t olisi aika looginen seuraava askel. Olen odottanyt noita jo pitkään. Tosin tämähän on ihan huhu vielä. Mutta varsinkin jos venäjä tekee uuden mobilisaatiokierroksen, kuten itse uskon, niin kyllä noita ehkä pakko on alkaa toimittamaan.

Saa nähdä. Itse olen hieman ihmetellyt, ettei tykistöä ole toimitettu lisää (esim M109 tai E-Korean vehkeitä). Onko syynä, logistiikan kykenemättömyys Ukrainan sisällä toimittaa ammuksia isommalle 155 tykistölle ? E-Korealla varmaan on aivan järjetön kasa esimerkiksi 155 tykistönammuksia holvattuna, kun tykistön kooksi wikin mukaan ilmoitettu 6 000. Tästähän Perun:kin jutteli viimeisessä videossaan.

50 kpl muokareita ja puoli miljoonaa ammusta niille olisi ihan kiva ele E-Korean suunnalta Ukrainaan.
 
ANTTI66ht kirjoitti:
Todellakin. Vaatii kyllä teknisen koulutuksen lisäksi taktisen parannusta, kuten täällä usein on nostettu esiin, jotta saadaan täysi hyöty.

Kertchin siltaa ei niin vaan korvata laivoille, kuten asiaa on täälläkin selvitelty. Kapitalismissa silta hävittää laivat muualle muutamassa vuodessa, kun käyttöaste romahtanut, ja vienyt kannattavuuden. Ei niitä ihan hetkessä hankita takaisin. Satamarakenteet lienevät vielä tallella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lautat eivät myöskään voi liikkua huonoissa sääolosuhteissa, erityisesti tuuli ja korkeat aallot voivat estää liikkumisen.

Kyllä silta on huomattavasti tehokkaampi tapa kuljettaa rahtia jos vertaa lauttoihin. Samoin raiderahti on tehokkaampaa kuin kumipyörärahti, tosin tässäkin on puolensa puutteensa.

Sille on syynsä että ennen siltaiskua nähti pitkä juna toisensa jälkeen Kerchin sillalla ja juuri junaraidesillalla eikä lavettien päällä muun kumipyöräliikenteen seassa.

Ennen sillan valmistumista Krimin huolto piti tosiaan hoitaa lauttojen, laivojen ja lentorahdin avulla (jälkimmäinen arvatenkin pienessä roolissa), mutta silloin ei ollut oikeaa sotaa joka uhkaisi Krimiä vaan taisteluita käytiin itäisen Ukrainan alueella.

Krimillä oli kuitenkin pahasti puutetta kaikesta arkisesta ja vettä riitti käyttövedeksi muttei kasteluvedeksi. Oletan että sillan valmistumisen jälkeen niemimaalle vietiin jonkinlaiset varmuusvarastot mutta kuinka moneksi kuukaudeksi ne riittävät? Silta voi olla raskaalta liikenteeltä suljettu useiden kuukausien ajan, yksi arvio sanoi että ehkä maaliskuun loppuun asti. Aikaisemmin puhuttiin ensi kesästä eli voisi olla puoli vuotta.

Vaikka lautat kulkevatkin niin sanoisin silti että siltaisku oli hyvin merkittävä takaisku ryssän logistiikalle.
 
Viimeksi muokattu:
Antares kirjoitti:
Lautat eivät myöskään voi liikkua huonoissa sääolosuhteissa, erityisesti tuuli ja korkeat aallot voivat estää liikkumisen.

Kyllä silta on huomattavasti tehokkaampi tapa kuljettaa rahtia jos vertaa lauttoihin. Samoin rauderahti on tehokkaampaa kuin kumipyörärahti, tosin tässäkin on puolensa puutteensa.

Sille on syynsä että ennen siltaiskua nähti pitkä juna toisensa jälkeen Kerchin

sillalla ja juuri junaraidesillalla eikä lavettien päällä muun kumipyöräliikenteen seassa.

Ennen sillan valmistumista Krimin huolto piti tosiaan hoitaa lauttojen, laivojen ja lentorahdin avulla (jälkimmäinen arvatenkin pienessä roolissa), mutta silloin ei ollut oikeaa sotaa joka uhkaisi Krimiä vaan taisteluita käytiin itäisen Ukrainan alueella.

Krimillä oli kuitenkin pahasti puutetta kaikesta arkisesta ja vettä riitti käyttövedeksi muttei kasteluvedeksi. Oletan että sillan valmistumisen jälkeen niemimaalle vietiin jonkinlaiset varmuusvarastot mutta kuinka moneksi kuukaudeksi ne riittävät? Silta voi olla raskaalta liikenteeltä suljettu useiden kuukausien ajan, yksi arvio sanoi että ehkä maaliskuun loppuun asti. Aikaisemmin puhuttiin ensi kesästä eli voisi olla puoli vuotta.

Vaikka lautat kulkevatkin niin sanoisin silti että siltaisku oli hyvin merkittävä takaisku ryssän logistiikalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko Kerchin sillan molemmat raiteet muuten kulkukelvottomia edelleen ? Eikö siellä joku juna joskus mennyt, vai oliko feikkikuva ...
 
Heikkiv kirjoitti:
Onko Kerchin sillan molemmat raiteet muuten kulkukelvottomia edelleen ? Eikö siellä joku juna joskus mennyt, vai oliko feikkikuva ...
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistan muutama päivä siltaiskun jälkeen jonkin yöllä kuvatun videon jossa (mahdollisesti tyhjä) juna ajoi raiteita pitkin, ilmeisesti tekivät jotain kokeita ja mittauksia.

En muista onko sen jälkeen nähty junia.
 
Heikkiv kirjoitti:
Onko Kerchin sillan molemmat raiteet muuten kulkukelvottomia edelleen ? Eikö siellä joku juna joskus mennyt, vai oliko feikkikuva ...
Klikkaa laajentaaksesi...
Jutun uutiskuvan mukaan pätkä junasillan kannesta purettu pois. Tuosta ei varmaan ihan hetkeen juna kulje.
www.is.fi

Krimin sillalla isoja ongelmia – kuorma-autot eivät pääse edelleenkään yli, Venäjän suunnitelma tähtää maaliskuuhun

Krimin silta on suljettu kuorma-autoilta ainakin maaliskuuhun asti.
www.is.fi www.is.fi
9867d06de58fe7c4e41ba81e683d5ccc.jpg.webp
 

Ukrainalainen ryssän kätyri saatu kiinni. Hivenen uskottavampi kiinniottovideo, kun ukon naama näkyy ja repussa ei olekkaan fleshlight, swastikalippu ja the sims pelejä.

Uudelle aktiivikirjoittajalle: kannattaa hetki vielä lukea viestejä ennen kirjoittamista 🥰 pessimisti ei pety, mutta raskaaksi käy aikasi, jos jokaisesta Ukrainaa tukevasta asiasta meinaat kaivaa negaatiota 😚 TOWeilla on ammuttu bradleyn kyydistä irakissa, afganistanissa ja taas irakissa. Ihan uusi järjestelmä ei ole tuo, eikä sijoitus bradleyn kannella. Kertsin sillan tuhon jälkeen ryssä vetäytyi Khersonista ja on vähentänyt tykistöllä ammuntaa rajusti, lienee tottakai vain yhteensattuma 🤷‍♂️
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Miten Bradley kestää epäsuoraa murkulaa? CV90 luokkaa suojaus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Dillard Johnson, in his Bradley-driving memoir Carnivore: A Memoir of a Cavalry Scout at War, described how the rugged mini-tank could withstand near hits from Soviet-era artillery and keep on fighting. He also highlighted the mobility differences between his armored personnel carrier and America’s big main battle tank, explaining, during America’s second invasion of Iraq, how the Abrams’ width and weight forced the tank to stay largely on established roads, while the Bradley was better able to handle off-road operations.
 
Heikkiv kirjoitti:
Dillard Johnson, in his Bradley-driving memoir Carnivore: A Memoir of a Cavalry Scout at War, described how the rugged mini-tank could withstand near hits from Soviet-era artillery and keep on fighting. He also highlighted the mobility differences between his armored personnel carrier and America’s big main battle tank, explaining, during America’s second invasion of Iraq, how the Abrams’ width and weight forced the tank to stay largely on established roads, while the Bradley was better able to handle off-road operations.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mainio kirjavinkki, kiitos. Laitoin tilaukseen Amazonista. :salut:
 
Kustaanmiekka kirjoitti:

Sisäpiirilähteiden mukaan Joe Bidenin johtama Yhdysvaltain hallinto kaavailee Bradley-rynnäkköpanssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan.​


www.kauppalehti.fi

Muuttaako tämän sodan kulun? Ukraina saattaa saada Yhdysvalloilta aseen, joka voi olla käänteentekevä

Sisäpiirilähteiden mukaan Joe Bidenin johtama Yhdysvaltain hallinto kaavailee Bradley-rynnäkköpanssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan.
www.kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi

Nimettöminä pysyttelevien sisäpiirilähteiden mukaan Yhdysvaltain hallinto harkitsee Bradley-rynnäkköpanssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan, Bloomberg kirjoittaa (juttu maksumuurin takana).

Lopullista päätöstä aiheen tiimoilta ei kuitenkaan ole lähteiden mukaan tehty. Lisäksi on epäselvää, miten nopeasti vaunut saataisiin tositoimiin.

Ukraina on tätä ennen pyytänyt useaan otteeseen länsimailta muun muassa tankkeja sekä muuta kalustoa taisteluun Venäjän joukkoja vastaan.

Aihe on jo herättänyt keskustelua asiantuntijoiden keskuudessa. Yhdysvaltain armeijassa Bradley-komentajana toiminut majuri (evp.) John Spencer kommentoi aihetta Twitter-tilillään innostunein sanankääntein.

Hänen mukaansa päätös olisi ”eeppinen”, minkä lisäksi Bradleyt antaisivat Ukrainan maavoimille välittömän suorituskyvyn noston. Nykyään Spencer toimii urbaanin sodankäynnin tutkijana sekä kirjailijana.

Bloombergille aihetta on puolestaan kommentoinut Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon Mark Cancian, jonka mukaan 25 millin konetykillä ja tow-panssarintorjuntaohjuksilla varustettu Bradley on käytännössä kevyt panssarivaunu.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain armeijalla on laaja varasto kyseisiä rynnäkköpanssarivaunuja, joten niiden saatavuudesta ei tulisi ongelma. Välineistön käyttöönotto veisi kuitenkin kuukausia, sillä ukrainalaiset joukot tulisi kouluttaa käyttämään ja huoltamaan laitteita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kumma juttu, aina se kuulemma kestää kuukausia ja kuukausia. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi aloittaa jo. Tulevat yllättymään kun puikkoihin laitetaan aidosti innostunut ja terävä kaveri, jostain sieltä Gaussin käyrän keskivaiheilta tai paremmalta puolelta.
 
Kaikki on suhteellista... Ja pointti on siinä, mitä millonkin tarvitaan.... Koulutus on pirun tärkeetä, mutta jos tarttetaan kähmyjä linjaan, saa koulutus väistyä ja olla lyhyempää, ettei koko linja petä...Ite aikoinani toimin esmes heitinosaston vetäjänä ja välillä tuntu ettei puolet miehistöstä osaa solmia kengännauhoja ite... ja puolet tulijoukkueen johtajista ei ymmärtäny kuitenkaan mitä sanoin, vaikka pontevasti nyökyttelivät.... Eli ei tartte Ukrainaan järjestää mitään huopasaappaan koulutuskursseja, vaan toimittaa niitä saappaita ja toivoa jos se tikanpoika ja puu skenaario itestään toteutuis, kas kun kaikkeen ei ole aikaa ;)
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top